Alkuteos ilmestynyt 2002. Suomentanut Tapani Bagge. Päällyksen kuva: Jonathan Barkat. Nidottu.
Maailmanloppu on tullut… ja mennyt.
Häijyt siniset pitävät nelijalkaista alkuperäisrotuaan Äidin itseoikeutettuina lapsina. Äiti, pitkässä yksinäisyydessään häiriintynyt keskustietokone, taas haluaa tuhota koko rodun Billy Weirin ja muiden selviytyjien avulla.
Telepaattisia kykyjä omaava Billy haastaa Äidin tahtojen taisteluun, mutta menettää yhteyden koneeseen, ja valtaa alati himoitseva presidentinpoika Yago tunnistaa tilaisuutensa. Mutta ennen kuin Yagon johtama unionin ratsuväki kohtaa häijyjen sinisten kapinallisarmeijan, hänen on paljastettava myös nöyryyttävimmät pelkonsa.
Selviytyjät jakautuvat kahteen leiriin ja Jobs elättelee toivoa rauhasta häijyjen sinisten kanssa. Kun tulkkausyritykset epäonnistuvat, Jobsin joukkojen on ryhmityttävä tuomitulta tuntuvaan puolustukseen. Tulitauolla valepukuinen "liittolainen" pakottaa heidät pohtimaan pahaenteistä tarjousta.
Arvosana kirjalle
K. A. Applegate
Katherine Alice Applegate on syntynyt vuonna 1956 Michiganissa Yhdysvalloissa. Hän on asunut Texasissa, Floridassa, Kaliforniassa, Minnesotassa, Illinoisissa ja Pohjois-Carolinassa ja työskennellyt muun muassa eläinlääkärin apulaisena, konekirjoittajana ja tarjoilijana. Nykyisin Applegate asuu jälleen eteläisessä Kaliforniassa. Applegaten perheeseen kuuluvat aviomies Michael Grant, joka on myös nuortenkirjailija, Kiinasta vuonna 2003 ottolapseksi otettu tytär Julia sekä poika Jake. Kotona on myös kaksi kissaa ja kaksi koiraa. Applegate harrastaa sellon soittoa, matkustelua, lukemista ja puutarhanhoitoa.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 14
Viestit 0
En tykännyt koko srajasta, kai se oli vaa liian scifiä minulle. Ja outoa kyllä, en oikein osannut päättää pidänkö jostain kirjan hahmoista vain en, mikä ei ole minulle tyypillistä....
Kirja-arviot 119
Viestit 0
Tämä kirja on mielestäni tähän asti lukemistani sarjan kirjoista huonoin. Henkilöitä tuli taas kaksi lisää. Onneksi vanhoista henkilöistä on jo niin hyvin perillä, ettei heitä sekoita keskenään. Tapahtumapaikat vaihtelivat kirjassa niin nopeaan tahtiin, että siinä ei pysynyt perässä. Yhtenä hetkenä täällä, seuraavana toisaalla, ja aina eri henkilöiden kanssa. Muuten juoni oli ihan hyvä ja henkilöt pysyivät yhtä todentuntuisina kuin aiemmissakin kirjoissa.
