Galaksin kansalainen (Galaxy Scifi #22) - Robert A. Heinlein

Kirja-arvio :: Galaksin kansalainen

Kirjoittanut LongWalk

tammikuu 31, 2014

Itse pidin paljon. Lukukerrasta on tosin jo 3,5 vuotta. Monipuoliset tapahtumat, eityisesti avaruusosuus oli mielenkiintoinen. Loppu oli hieman pettymys suhteessa loistavaan alkuun ja keskikohtaan.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?

Kirjan tilaus

Kampanja: Adlibris tarjoaa 10% alennuksen kaikista tuotteista koodilla FALL4BOOKS (voimassa 22.-24.10.)

Galaksin kansalainen

Alkuteos ilmestynyt 1957. Suomentanut Reijo Kalvas. Kansi: Susanna Koivuneva. Book Studio. Nidottu.

Yhdeksän maailman pääkaupunkiin Sargoneen saapuu orjien myyntilaiva mukanaan myös ”erä 97”, meklarin mukaan ”terve nuorimies, joka sopii lähetiksi tai makuuhuonepalvelijaksi”.

Poika on likainen, nälkiintynyt ja ilmeisen uppiniskainen. Kukaan ei halua ostaa häntä, saati sitten maksaa jotain hankinnastaan... kunnes tapahtuu jotain odottamatonta. Vanha kerjäläinen Rampa-Baslin huutaa pojan itselleen minimitaksalla.

Kerjäläis-Baslin onkin jotain aivan muuta kuin raajarikko köyhäläinen. Poika joka ilmoittaa olevansa Thorby, Suomesta, alkaa kutsua häntä ”Vaariksi”. Ja kun Vaarista aika jättää, hänen henkinen perintönsä vie pojan ympäri univerumia... hänestä tulee kunnioitettu galaksin kansalainen... jopa palvottu johtaja.

Scifin mestarin unohtumattomimpia teoksia!

Robert A. Heinlein

Robert Anson Heinlein (Yhdysvallat, 1907–1988) alkoi kirjoittamaan amerikkalaisiin science fiction -lehtiin vuonna 1939 ja pysyi tieteiskirjallisuuden kentän vaikuttajana seuraavat neljäkymmentä vuotta. Hän tunnettiin yhtenä ”kolmesta suuresta” tieteiskirjailijasta Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken kanssa. Heinlein sai Hugo-palkinnon seitsemän kertaa ja vuonna 1975 hänelle myönnettiin elämäntyöstään Yhdysvaltain tieteiskirjailijoiden yhdistyksen ensimmäinen suurmestaripalkinto. Heinleinin kirjoja on myyty yli 50 miljoonaa kappaletta.

Heinlein kasvoi Kansas Cityssä Missourissa, Yhdysvaltain ”raamattuvyöhykkeellä”, jonka käsityksiin hän otti myöhemmässä tuotannossaan kantaa. Nuorena hän myi

... lue lisää

sanomalehtiä ja avusti kirjastossa, niin että 15-vuotiaana hän tuli toimeen omillaan. Hän luki läpi kirjallisuuden klassikot, mutta säilytti intonsa Arthur Conan Doylen, Edgar Rice Burroughsin ja H. G. Wellsin kirjoja kohtaan. Armeijasta Heinlein sai puolestaan kirjoihinsa lujan luottamuksen amerikkalaiseen elämäntapaan, isänmaallisuuteen sekä kurin ja kohteliaisuuden tapaisiin hyveisiin.

Heinlein työskenteli Yhdysvaltain laivaston palveluksessa 1929–34, mutta joutui eläkkeelle vain 27-vuotiaana tuberkuloosin pilattua terveyden. Yritettyään muun muassa kiinteistövälittäjänä ja poliitikkona hän viimein yritti ansaita leipänsä kirjoittamalla. Hän alkoi tuottaa tekstiä säännöllisen aikataulun mukaan. Hän julkaisi suosittuja novelleja ja jatkokertomuksia John W. Campbellin toimittamassa Astounding-tieteislehdessä. Heinlein oli ensimmäisiä tieteiskirjailijoita, joka pystyi elättämään itsensä pelkästään kirjoittamisella. Yhdysvaltain liittyessä maailmansotaan Heinlein siirtyi tutkimustyöhön laivaston palvelukseen. Vuonna 1948 Heinlein meni naimisiin sota-aikana tapaamansa työtoverin, Virginia ”Ginny” Gerstenfeldin kanssa.

Päästyään jälleen kirjoittamaan vuonna 1947 Heinlein alkoi kirjoittaa tieteisromaaneja aikuisille sekä nuorisolle. Ennen sotaa Heinleinin kertomuksia oli ilmestynyt lähes yksinomaan sf-lehdissä, mutta nyt kustantajat uskaltautuivat julkaisemaan tieteiskirjoja. 1960-luvun alusta alkaen Heinlein kirjoitti yksilönvapauden, libertarismin ja vapaan rakkauden puolesta. Kuu on julma (1966) on Heinleinin keskikauden tunnetuimpia teoksia. Kuukkojen kamppailu itsenäisyydestä heijastaa amerikkalaisten vuoden 1776 vapaustaistelua.

Heinleinin kirjoitustahti hidastui 1970-luvulla, mihin vaikutti hänen heikentynyt terveydentilansa. Tältä ajalta hänet muistetaan kampanjastaan verenluovutuksen puolesta. Hänen viimeisten vuosikymmentensä kirjat olivat laadultaan vaihtelevia. Onnistuneimpia on Tuomiopäivän komedia (1984), jossa päähenkilö päätyy kohtaamaan niin taivaan kuin helvetinkin virkavallat saadakseen rakastamansa naisen takaisin.

Lähteitä

Sirpa Mustonen: ”Robert A. Heinlein”. Portti 2/1988.
Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1. BTJ Kirjastopalvelu, 2004.

Kuva: CC-BY-SA-3.0