Ruusun nimi - Umberto Eco10

Kirja-arvio :: Ruusun nimi

Kirjoittanut Puolikuu

Ruusun nimi on suorastaan täydellinen kirja. Luin kirjan juuri uudelleen n. kymmenen vuoden jälkeen ensimmäisestä kerrasta enkä meinannut malttaa laskea sitä käsistäni. Ruusun nimessä viehättää erityisesti päähenkilöiden Adsonin ja William Baskervillen keskustelut mm. rakkaudesta ja logiikasta. Vaikka Ruusun nimeä markkinoidaan usein historiallisena dekkarina, on tämä puoli minusta kirjassa varsin kevyt ja suurin lukunautinto tulee muualta.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Ruusun nimi

Alkuteos ilmestynyt 1980. Suomentanut Aira Buffa. Historiallinen rikosromaani.

1. painos: WSOY, 1983. Sidottu, kansipaperi.
16. painos: Loisto, 2007. Nidottu.
17. painos: WSOY:n klassikot, 2009. Sidottu, kansipaperi.

"Mikä lukuelämys!" (Svenska Dagbladet) Italiassa maan arvostetuin kirjallisuuspalkinto Premio Strega. Ranskassa Prix Medicis -palkinto parhaasta käännösromaanista. Saksassa Vuoden kirja -palkinto. Sensaatiomainen myyntimenestys: 500 000 kappaletta Italiassa. Bestsellerlistan kärjessä kaikkialla missä ilmestynyt.

Marraskuussa 1327 saapuu italialaiseen luostariin englantilainen fransiskaanimunkki William Baskerville. Keisari on antanut hänelle arkaluontoisen tehtävän: hänen on järjestettävä sovintoneuvottelu paavin lähettiläiden ja kerettiläisyydestä syytetyn munkkiveljeskunnan välillä. Mutta ennenkuin neuvottelut pääsevät vauhtiin, luostarissa rupeaa tapahtumaan karmeita asioita. Aina kun aamu valkenee, löytyy munkin ruumis.

William Baskerville, paavin entinen inkvisiittori, heittäytyy täydellä innolla selvittämään murhien sarjaa. Hän kerää johtolankoja, etsii hämäriä merkkejä ja tutkii salaisia käsikirjoituksia. Seitsemäntenä päivänä hänen onnistuu jäljittää murhaaja, mutta kun paljastuksen hetki tulee, on liian myöhäistä. Kuin ilmestyskirjan ennustusta seuraten luostarissa pääsevät irti helvetin voimat.

”...yhtäaikaa virtuoosimaisesti rakennettu, tyylillisesti räiskähtelevä, älyllisesti elinvoimainen, täynnä tietoa, nokkela ja jännittävä...” – Svenska Dagbladet