Luolakarhun klaani (Maan lapset #1) - Jean M. Untinen-Auel7

Kirja-arvio :: Luolakarhun klaani

Kirjoittanut Katjuska

Minulla ei ollut juuri minkäänlaisia odotuksia tästä kirjasta. Kirja alkoi mielenkiintoisesti, mutta siihen se jäi. Ensimmäiset 150 sivua olivat tylsää luettavaa ja monta kertaa meinasin heittää kirjan pois. Mutta kirja parani huomattavasti, kun Ayla kasvoi. Kirjailija osasi kuvailla erittäin hyvin tuon aikaisten ihmisten elämää, kulttuuria, tapoja ja uskontoa, joten pisteet siitä. Aylan kasvua lapsesta naiseksi oli mielenkiintoista seurata. Tarina herätti minussa monenlaisia tunteita: iloa, surua, vihaa, sääliä, ällötystä. Iloa herätti Aylan kasvun seuraaminen ja tytön sitkeä luonne. Vihaa herätti tapa jolla miehet saivat kohdella naisia. Heimon naisilla ei ollut juuri minkäänlaista sananvaltaa tai vapautta. Kirjassa oli kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti jääkauden ihmisten elämää, mikä auttoi hahmottamaan asiat paremmin. Minua kuitenkin ärsytti kirjailijan käyttämä paikoin erittäin, erittäin yksityiskohtainen kuvailu metsästykseen ja ruuan laittoon liittyen, sillä kaupunkilaisena minun oli paikoin hyvinkin turhauttavaa lukea yksityiskohtaisia metsästys kuvaelmia ja ruoka-aineista kertovia tekstejä, jotka kertoivat jostain kasvismömmöstä, jota ihmiset sekoittavat toiseen mömmöön jossa oli siemeniä. Huoh... Erityisen ärsyttävä oli yksi kohta (joka oli muuten yli aukeaman pituinen), jossa selitettiin kuinka piikivestä valmistetaan jokin tietty työkalu. Joten näihin kohtiin liittyen kuvailun olisi saanut jättää vähemmäksi. Heimon ihmiset käyttivät enimmäkseen viitomia puhuessaan keskenään, joten aluksi oli hieman vaikea kuvitella ihmisten keskustelevan "käsillä", mutta koska kirjailija osasi kuvata viittomien käyttämisen (ei kuitenkaan liian yksityiskohtaisesti) hyvin, siihen tottui nopeasti, joten iso plussa siitä. Kuten jo sanoinkin alku oli todella tylsä, mutta kun kirja parani lukemista ei olisi millään halunnut lopettaa. Parasta kirjassa oli Aylan sitkeä voima, jonka avulla hän eli erilaisena muiden heimon ihmisten joukossa, voima jonka avulla hän kesti pahoinpitelyä ja paheksuvia katseita. Hieno ja kaunis tarina, mutta ei ansaitse ihan neljää tähteä, koska paikoin liian yksityiskohtainen kuvailu tuntui turhalta ja ärsyttävältä ja koska alku oli niin tylsä. Aion varmasti lukea jatko-osatkin.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?

Kirjan tilaus
Kampanja: Kokeile 30 päivää ilmaiseksi BookBeat

Luolakarhun klaani

Alkuteos ilmestynyt 1980. Suomentanut Erkki Hakala. 2. laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1982. 18. tarkistettu painos 2002, suomennoksen tarkistanut Päivi Koivisto-Alanko. Sidottu, kansipaperi.

American Book Award -palkintoehdokas (paras esikoisromaani).

Romaani ihmiskunnan aamuhämärästä

Ayla menettää lapsena perheensä maanjäristyksessä ja joutuu kokonaan toisen ihmislajin, Luolakarhun klaanin, kasvatettavaksi. Vankkarakenteiset, karvaiset ja lyhyet klaanilaiset hämmästelevät tytön siroa vartaloa ja vaaleaa ihoa heidän mielestään Ayla on ruma. Ihmetystä herättää myös vieraan äänekkyys. Tyttö itkee ja nauraa, kun taas klaanilaiset itse osoittavat tunteensa pelkkien eleiden avulla. Eniten klaanilaisia suututtaa Aylan niskurointi kauan sitten laadittuja, vanhoja hyviä sääntöjä vastaan. Aylaa ei voi kuitenkaan lannistaa, sillä hänellä on valtava elämänhalu ja suojelijanaan Suuren Luolaleijonan henki. Hänen veressään virtaa ihmiskunnan tulevaisuus.

Suomalaissukuisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin eläytyvää ja elämyksellistä Maan lapset -sarjaa on myyty yli kolmekymmentä miljoonaa kappaletta kymmenillä kielillä. Meillä sarja ilmestyi 1980-luvulla ja saavutti suurta suosiota monenikäisten lukijoiden keskuudessa. Romaanien uusissa painoksissa suomennoksen kieli on tarkistettu ja päällys uudistettu entistä tyylikkäämmäksi.