Morriganin risti on ensimmäinen Nora Robertsin kirja jonka luin. En itseasiassa edes meinannut uskoa, kun vilkaisin kotona kirjailian nimeä. Jostain tyhmästä syystä kuvittelin, että Roberts ei kirjoittaisi fantasiaa. Luulin tosissani, että hänen alaansa olisi vain romanttinen kirjallisuus, ilman ripaustakaan mitään yliluonnollista. Luettuani useita mielipiteitä jakavia arvosteluita eri blogeissa, päädyin siihen tulokseen, että muodostan mielipiteeni itse. Kirja oli hyvin yllätyksellinen. En nyt sanoisi, että se ei olisi ollut jossain määrin ennalta arvattava, mutta tapahtumat oli suunnitelty yllättävillä tavoilla. Aluksi lukija luulee, että kirja olisi tyypillistä Catherine Cooksonin tyylistä "vanhanaikaista" tekstiä. Mutta tyyli vaihtuu heti, kun päästään New Yorkiin keskelle lasi linnoja ja hälinää. Koska rakastan kuvailla, ihailla ja vihata henkilöhahmoja *pirullinen ilme kasvoilla* voimmekin siirtyä pohtimaan onnistuivatko kuuden piirin henkilöt kirjailialta. Hoyt on tämän kirjan "sankari". Miehelle annettiin tehtäväksi koota kuuden piiri ja armeija Lilithiä vastaan. Joten käytännössä Hoyt on koko projektin sydän. Hoyt on vakava ja suojeleva persoona. Hän ei mekasta, eikä haasta riitaa. Hoyt saattaa vaikuttaa myös hieman vanhanaikaiselta, mikä ei sinänsä ole mikään ihme. Hänhän on 1100-luvulta syntyisin. Siltikin Hoyt heittelee sarkastisia kommentteja, jos sattuu olemaan keljulla päällä Cian on taas näitä minun lempihahmojani. Sarkastisuus + itsevarmuus + komeus = <3 Cian, joka muutettiin vampyyriksi, on elänyt pitkän elämän, ja miehen omatoimisuus ja elämäntiato on nähtävissä. Rikkaaksi liikemieheksi noussut Cian katsoo muita alaspäin, mutta on uskollinen niiööe, jotka ovat hänelle uskollisia. Glenna on kipakka ja itsenäinen nainen, jonka nenille ei hypitä. Tyttö on 2000 luvulta kotoisin, mutta hänen tietonsa ja taitonsa voisivat olla muinaisilta ajoilta. Glenna tietää olevansa kaunis, ja käyttää sitä tarpeen vaatiessa hyväkseen häikäilemättömästi. Moira taas on hieman ujo ja epävarma prinsessa, joka on totaallinen vastakohta räväkälle Glennalle. Moira saattaa käyttäytyä joskus hieman lapsellisesti. Tyttö rakastaa lukemista ja ystävällisen luonteensa ansiosta tutustuukin muita paremmin erääseen henkilöön. Moira on myös loistava jousiampuja. Hän osuu joka kerta! Larkista tulee mieleen Jace Wayland. Poika on muodonmuuttajan ja humoristisen luonteensa ansiosta täynnä karismaa. Lark on hyvin suojelunhaluinen serkkuaan kohtaan, ja menettääkin malttinsa useimmiten siitä syystä, että joku on uhkaillut Moiraa. Lark ryntää mielellään taisteluihin, mutta tekee usein liian hätiköityjä liikkeitä. Mainitsinko jo suuren ruokahalun? Blair tuli mukaan kuvioihin aivan kirjan lopussa, joten en oikein pystynyt muodostamaan hänestä mielipidettäni. Sen tiedän, että tytöllä on yllättävä sukulainen, ja jos Blairin eteen työnnetään vampyyri, on verenimijö kuollut ennen kuin ehtii astua askeltakaan. Suosittelen lämpimästi kirjaa jälleen kaikille fantasian ystäville!
Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Tietoa kirjasta :: Morriganin risti

Nora Roberts Julkaistu: toukokuu 29, 2007
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, paranormaali romantiikka
Avainsanat: aikamatkustus, noidat, vampyyrit

Alkuteos ilmestynyt 2006. Suomentanut Anna Salo. Kannen kuva Corbis. Sidottu, kansipaperi. 3. painos: Loisto, 2009. Nidottu.

Fantasiatrilogian huima avaus

Hurja vampyyrikuningatar Lilith aikoo alistaa koko maailman ikeensä alle. Jumalatar Morriganin käskystä Hoyt-velho matkustaa 1100-luvun Irlannista nykypäivän New Yorkiin kokoamaan armeijaa Lilithiä vastaan. Wicca-noita Glenna, Hoytin vampyyriveli Cian, vampyyrinmetsästäjä King, prinsessa Moira sekä ... (lisää)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Jumalten tanssi (Kuuden piiri, #2)Selviytyjät (Intertwined, #2)Kodittomat sielut (Intertwined, #1)Hiljaisuuden laakso (Kuuden piiri, #3)Veren imussa (Sookie Stackhouse, #4)
Paikalla 43 vierailijaa
Uusin jäsen: Ella Parviainen
Jäseniä yhteensä: 9445