Käärmeenlumooja (Faunoidit #1) - Annukka Salama9

Kirja-arvio :: Käärmeenlumooja

Kirjoittanut Amethystus

Ihana, ihana, ihana. Yks mun lempikirjoistani tähän mennessä, vaikka pidänkin Piraijakuiskaajaa parempana (varmaan koska luin sen vahingossa ennen Käärmeenlumoojaa...). Joka tapauksessa Käärmeenlumoojan takia mä oon vähän enemmän kärryillä asioista, mikä on luonnollisesti hyvä juttu. Joone on sulonen, Vikke ärsyttävä ja hauska samaan aikaan ja Ronni salaperänen. Unna ja Rufus on - joo, taitaa olla helppo arvata mitä ne on yhdessä, kun sitä sanaakin on hoettu ihan tarpeeks. Kirja on hyvää luettavaa, Annukka osaa kertoa (jos näin voi sanoa) juonta hyvin eteenpäin, ja pari kertaa mä nauroin ääneen lukiessani, mikä sai mun äidin kattomaan mua oudosti. Jään innolla oottamaan, millon pääsen ostaan päätösosan!

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?

Kirjan tilaus
Black Friday: Adlibris tarjoaa 10% alennuksen kirjoista koodilla BLACK21 (voimassa 28.11.2021 saakka)

Käärmeenlumooja

Graafinen suunnittelu: Anna Makkonen. Sidottu.

Topelius-palkintoehdokas 2013.

”Se skeittasi kuin joku Tony fucking Hawk.”

Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi, jos puolet kyvyistäsi tulisi satunnaisesti valitulta eläimeltä? Unna on ketterä kuin orava. Hän putoaa aina jaloilleen, kiipeää puuhun vaikka takaperin ja heittää skeittilaudalla henkeäsalpaavia voltteja. Unna on luullut olevansa ainoa laatuaan, kunnes skeittaa itsensä salaperäisen Rufuksen jengiin. Synkänkomea poika ottaa Unnan suojelukseensa, mutta tuo yhteisöllisyyden lisäksi tämän elämään kasan hallitsemattomia riskejä. Toiset niistä ovat suloisia kuin suudelma, toiset tappavia kuin metsästäjän luoti.

Käärmeenlumooja on faunoideista kertovan sarjan villin tyylikäs avausosa, joka yhdistää yliluonnollisia aineksia ja leiskuvaa intohimoa poikkeuksellisen vetävällä otteella. Annukka Salama (s. 1980) on tamperelainen nuorten- ja lastenkulttuurin moniosaaja. Käärmeenlumooja on hänen esikoisromaaninsa.

Kirjatraileri Youtubessa.

Käärmeenlumooja kulkee hauskasti fantasian ja toden rajamailla. (…) Fantasian piirteet istuvat hyvin tavanomaiseen kaupunkikuvaan ja vielä korostuvat loppua kohti.” – Mari Viertola, Turun Sanomat