Kirja-arvio: Suomu

Kirjoittanut Jackalbury - 3.0

Kirjan alku oli nopea ja mukaansa tempaava. Oona ui vihoissaan järven yli ja vedessä jokin viiltää häntä jalkaan. Vastarannalla Oona saa huomata päätyneensä toiseen todellisuuteen, Suomeen jossa eletään vuotta 1947 ja Ruotsia vastaan käyty sota on juuri ohi ja Ahvenanmaa menetetty. Paikkakuntaa hallitsee kartanosta käsin kenkätehtaan omistava Ugovien dynastia. Ugoveja pelätään ja nämä pitävät aluetta valtansa alla. Oona saa huomata olevansa ainoa, joka voi nousta Ugoveja vastaan. Kahden todellisuudella välillä sukkuloivat liskot ja Ugovit törmäävät oudosti yhteen, ennen kuin kaikki päättyy. Kirjan alku oli hyvä ja se vei mukanaan. Peltoniemi osaa hienosti nostaa jännitystä pikku hiljaa Ugovien salaisuuksien paljastuessa vähän kerrassaan. Peltoniemi myös kirjoittaa siten, että tarinaa jaksaa lukea koko ajan ja mielenkiinto pysyy yllä. Loppu oli kyllä aikamoinen pettymys, jotenkin se tuntui töksähtävältä. Liskojen mystisiä salaisuuksia ei paljastettu, ellei sitten kirjailija aio kirjoittaa jatkoa tähän liittyen. Ugovit jäivät aika hämäräksi ja minua hiukan harmitti se, etteivät he saaneet rikoksestaan minkäänlaista rangaistusta. Mutta se on tietenkin oma ongelmani, sillä aina paha ei saa palkkaansa. Ihminen kylläkin aina haluaisi, että laittomuuksista rangaistaisiin, muttei niin aina tapahdu. Mutta muuten kirja oli mielestäni mukavaa luettavaa ja varsin hyvä tasoista kotimaiseksi fantasiaksi, vaikkei se Auerin, Holopaisen ja Viertolan tasolle ylläkään. Suosittelen kirjaa kotimaista fantasiaa etsiville. Arvosana: 8-.
Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10

Tietoa kirjasta :: Suomu

Sari Peltoniemi Julkaistu: syyskuu 18, 2007
Tyyppi: spekulatiivinen fiktio
Tyylit: fantasia, vaihtoehtohistoria, nuoret
Avainsanat: kotimainen

Kansi: Sari Airola. Sidottu.

Topelius-palkintoehdokas 2007, Kuvastaja-palkintoehdokas 2008.

Kun taas virkosin, makasin rannalla selälläni. Taivas oli tummunut. Hyvin korkealla lensi lentokone - tai niin minä luulin. Vain sen kaukainen siluetti erottui, jyrinää en kuullut. Koko ruumistani särki. En millään jaksaisi uida takaisin. Kaikki tavarani olivat toisella rannalla, eikä Lilli taatusti pitäisi niistä huolta. Kännykkä ja kukkaro oli ehkä jo ... (lisää)

Muita kirjoja joista saatat pitää

Athenen merkki (Olympoksen sankarit, #3)Stravaganza: Laivojen kaupunki (Stravaganza, #5)Holly Hobbie – Kadonnutta etsimässäKorpinportti (Viisi vartijaa, #1)Tulku – silta Tiibetiin
Paikalla 1 jäsen ja 43 vierailijaa
Freyja
Uusin jäsen: Aada
Jäseniä yhteensä: 8770