Kirja-arvio: Viisaan miehen pelko

Kirjoittanut Eija
()

Varoitus: kirja-arvio sisältää juonipaljastuksia

Tarina lähti etenemään rauhallisesti tapahtumapaikkana Yliopisto. Lukeminen on heti alusta lähtien vaivatonta ja helppoa, vaikka edellisen osan lukemisesta oli kulunut aikaa. Yliopisto aikaiset keppostelut ja tapahtumat eivät herättäneet erityistä kiinnostusta ja ehdin jo pelästyä, että koko kirja käydään opinahjossa. Onneksi näin ei ollut vaan päästiin muihin maisemiin ennen puolta väliä ja tarina sai siten lisä potkua. Päinvastoin kuin Tuulen nimessä Viisaan miehen pelon keskikohta oli kirjan parasta antia.

Tarina on todella pitkä. Fonttikoko on pientä ja kirja on järjettömän paksu, mikä tekee kirjan vaikeasti käsiteltäväksi ja lukeminen ei käy mukavasti ihan missä tahansa. Kirja koostuu oikeastaan viidestä (pienois)romaanin mittaisesta palasesta sekä yhdestä lyhyemmästä kertomuksesta  ja lopussa homma pistetään nätisti pakettiin. Päätarina ei paljon etene, vaan kirjassa kerrotaan erillisiä tapahtumia noin vuoden ajalta ja lopussa palataankin lähtöruutuun. Matkakertomuksen ohella kirja kertoo myös nuoren pojan kasvutarinaa. Vaikka kerronta tuntuu hidastempoiselta, aika paljon kuitenkin tapahtui asioita Kvothen elämässä.

Vintasin ajat, ryövärijahti osuus ja keijumaa jakso olivat kirjan parhaat kohdat. Notkahdus tapahtui, kun alettiin taas oppilas-opettaja kuvioihin Ademressa, jolloin lukeminen alkoi tuntua urakalta. Loppu kirjasta taas veti puoleensa hyvin ja keijumaan vaikutus Kvothen todelliseen ikään jäi askarruttamaan.


Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Viisaan miehen pelko

Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Satu Hlinovsky. Kansi: Maija Pietikäinen. Sidottu, kansipaperi.

David Gemmell Legend -palkinto 2012. Locus-palkintoehdokas 2012, Tähtifantasia-palkintoehdokas 2016.

"ON KOLME ASIAA, JOITA KAIKKI VIISAAT MIEHET PELKÄÄVÄT: MYRSKYISÄÄ MERTA, KUUTONTA YÖTÄ JA LEMPEÄN MIEHEN VIHAA."

Nimeni on Kvothe.

Olen ryöstänyt prinsessoja nukkuvilta hautakumpukuninkailta. Poltin Trebonin kaupungin poroksi. Olen viettänyt yön Felurianin kanssa ja säilyttänyt sekä järkeni että henkeni. Minut erotettiin Yliopistosta nuorempana kuin useimmat pääsevät sisään. Olen kulkenut kuutamossa polkuja, joista muut pelkäävät puhua päivänvalossa. Olen puhunut jumalille, rakastanut naisia ja kirjoittanut lauluja, jotka saavat trubaduurit itkemään.

Olette saattaneet kuulla minusta.

Näin alkaa verraton fantasiatarina, jota kerrotaan sankarin omasta näkökulmasta. Viisaan miehen pelko sisältää Kuninkaansurmaajan kronikan toisen päivän. Nyt kiihtyvä nokittelu erään vaikutusvaltaisen aatelisnuorukaisen kanssa pakottaa Kvothen lähtemään Yliopistolta ja etsimään onneaan ulkomailta. Tuuliajolla, pennittömänä ja ypöyksin hän matkustaa Vintasiin, missä hän ennen pitkää sotkeutuu hoviväen poliittiseen valtapeliin. Pyrkiessään mahtavan aatelismiehen suosioon Kvothe paljastaa salamurhayrityksen, joutuu napitusten kilpailevan arkanistin kanssa ja johtaa palkkasoturijoukkion erämaahan selvittämään sitä, kuka (tai mikä) käy matkalaisten kimppuun kuninkaan valtatiellä.

Kaiken aikaa Kvothe etsii vastauksia: hän yrittää selvittää totuuden salaperäisistä Amyreistä, Chandrianista ja vanhempiensa kuolemasta. Matkan varrella Kvothe päätyy tarunomaisten Adem-palkkasoturien tuomittavaksi, joutuu pelastamaan Edema Ruhien kunnian ja matkaa keijujen valtakuntaan. Siellä hän kohtaa Felurianin, keijunaisen, jota yksikään mies ei voi vastustaa, ja josta kukaan ei ole selvinnyt hengissä... ennen Kvothea.

Viisaan miehen pelossa Kvothe ottaa ensiaskeleensa sankaruuden polulla ja saa kokea, miten hankalaa elämä on, kun tulee legendaksi jo omana elinaikanaan.

"Viisaan miehen pelko oli odotuksen arvoinen. Ahmin sen yhteen menoon valvoen lukemassa melkein sarastukseen saakka, ja odotan kiihkeästi seuraavaa osaa. Rothfuss on hemmetin loistava." – George R. R. Martin

"Viisaan miehen pelko suorastaan loikkaa sivuilta olivatpa tapahtumat ja olosuhteet mitkä hyvänsä." – Locus

”Hurmaannuttava lukuromaani on tehty loisteliaasta kerronnasta, kiehtovasta juonesta ja inhimillisistä henkilöhahmoista. Rothfussin teossarja antaa eeppisen fantasian lajityypille uuden mittapuun.” – Tähtifantasia-palkintoraati