Kirja-arvio: Näkö

Kirjoittanut Sopu
()

Varoitus: kirja-arvio sisältää juonipaljastuksia

Närhitassu on kiva tyyppi. Oli kiinnostavaa päästä lukemaan kirjaa sokean kissan näkö kulmasta, jos sitä nyt voi näkökulmaksi sanoa. Kirja oli minusta hyvä aloitus uudelle sarjalle. Loppu oli kiva kun Närhitassu sai tietää heidän voimistaan. Häiritsevää oli kuitenkin se että närhitassu kulki toisten unissa. Närhitassun salaperäisyys oli kiehtovaa, ja oli kivaa kun sillä oli omia salaisuuksia joita muut eivät tienneet. Alussa ketut jahtasivat kolmikkoa, joka oli yrittänyt jahdata kettuja, salaa tietysti. Alku sarjalle oli hyvä. Tietenkin päähenkilöt aina tekevät jotain kiellettyä, mutta näin suuri kommellus on jo aika jännittävä. Närhitassusta tuli pian yksi lempi hahmoistani. Sen sisarukset Leijonatassu ja Paatsamatassu olivat aika tylsiä, mutta olivat silti suuri osa kirjaa. Jännittävä ja kaikin puolin hyvä soturikissa kirja. Kannattaa lukea se.


Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Näkö

Alkuteos ilmestynyt 2007. Suomentanut Nana Sironen. Sidottu.

»Tulee kolme, veresi verta, jotka pitävät tähtien voimaa käpälissään.»

Järven ympäristöön kotiutuneissa soturikissaklaaneissa on kasvanut uusi kissasukupolvi - klaanien tulevaisuuden toivo.

Myrskyklaanin on tullut aika nimittää kolme uutta oppilasta, joilla on kunniakkaat sukujuuret: Leijonatassu, Paatsamatassu ja Närhitassu ovat jalojen soturien Oravaliidon ja Vatukkakynnen pentuja. Kaikilla kolmella oppilaalla on jokin poikkeuksellinen lahja, ja klaanin päällikkö Tulitähti käsittää heidän olevan Tähtiklaanin lupaama kolmikko.

Soturioppilaissa on kuitenkin jotain salaperäistä, ja uhkaava ennustus varoittaa tulevista vaikeuksista. Klaanisyntyisten kissojen keskuudessa kytee viha muukalaisia kohtaan, ja veren virta uhkaa viedä soturilain mennessään.

Kolmikon mahti on kolmas Soturikissat-sarja. Se on jatkoa Uusi profetia -sarjalle: pääosassa on nyt kissojen seuraava sukupolvi.