Kirja-arvio: Humiseva harju

Kirjoittanut dreamy
()

Varoitus: kirja-arvio sisältää juonipaljastuksia

Humiseva harju piti kyllä otteessaan, mutta koin sen välillä liian synkäksi ja ahdistavaksi. En pitänyt koko tarinassa muista henkilöistä kuin rouva Deanista ja kirjan loppupuolella Haretonista. Heathcliffin julmuus ja väkivaltaisuus tuntuivat uskomattomilta, ja hänen ja Catherinen välinen suhde oli minusta ennemminkin sairasta pakkomiellettä kuin rakkautta. Kirja loppui minusta kuitenkin hyvin, kun nuorempi Catherine ja Hareton vapautuivat vihdoinkin Heathcliffistä.

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Humiseva harju

Alkuteos ilmestynyt 1847.

1. laitos: suomentanut Kaarina Ruohtula. Karisto, 1976 (10. painos 2013).
2. laitos: suomentanut Eila Pennanen. WSOY, 1991 (uusi painos 2006).
3. laitos: suomentanut Juhani Lindholm. Otava, 2006.

Väkevä klassikko torjutusta rakkaudesta ja kostosta

Orpopoika Heathcliff on otettu säälistä kasvatiksi yorkshireläiseen kartanoon. Perheen tytär Catherine ja Heathcliff rakastuvat myrskyisästi, mutta perhe erottaa epäsäätyisen parin ja Catherine menee järkiavioliittoon naapurikartanon pojan kanssa. Heathcliff vannoo kostoa Catherinen petollisuudelle ja perheen ylenkatseelle. Tuhoavien ihmissuhteiden voima ulottuu lopulta sukupolvien ja kuoleman rajan yli.

Humiseva harju on Englannin kirjallisuuden suuria klassikoita. Sukupolvi toisensa jälkeen on löytänyt sen Yorkshiren jylhille nummille sijoittuvan kohtalonomaisen tarinan väkevästä, torjutusta rakkaudesta. Teos ilmestyy nyt suositussa Kariston mustat klassikot -sarjassa.

Emily Brontë (1818–1848) oli englantilainen kirjailija ja runoilija. Humiseva harju (1847) jäi hänen ainoaksi romaanikseen hänen kuollessaan tuberkuloosiin vain 30-vuotiaana, mutta teos riitti viemään hänen nimensä maailmankirjallisuuteen. Kirjailijat Charlotte ja Anne Brontë olivat hänen sisariaan.