Wayward Pines: Ei pakotietä (Wayward Pines, #1)6

Kirja-arvio: Wayward Pines: Ei pakotietä

Kirjoittanut Gil-Dúviel
()

Varoitus: kirja-arvio sisältää juonipaljastuksia

Rehellisesti sanottuna en pitänyt kirjasta kovin paljon. Odotuksiani ei palkittu, lupaus kiinnostavasta juonesta ja mysteeristä ei täyttynyt. Tylsää suurimmaksi osaksi, ja masentavaa, päähenkilö vain joutuu jatkuvasti ojasta allikkoon pahoinpideltäväksi, ja lopulta kiristyksellä aisoihin ristiriitaiseen asemaan pitämään yllä juuri sitä mitä vastaan alunperin taisteli. Masentava dystopia eikä edes kovin omaperäinen. Ei tarjoa juurikaan yllätyksiä. Vertaus "Twin Peaksiin" mielestäni epätäsmällinen ja jossain määrin harhaanjohtava; juoneltaan muistuttaa pikemminkin "Lostia".


Wayward Pines: Ei pakotietä

Alkuteos ilmestynyt 2012. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Nidottu.

Tervetuloa Wayward Pinesiin, aitoamerikkalaiseen unelmaan!
Ja agentti Ethan Burken pahimpaan painajaiseen.

Salaisen palvelun agentti Ethan Burke saapuu Wayward Pinesin pikkukaupunkiin etsimään kadonneita kollegojaan ja joutuu rajuun kolariin. Tultuaan tajuihinsa Ethan huomaa, että kaikki hänen tavaransa ovat kadonneet. Kukaan ei tunnu uskovan, kuka hän on. Tilanne mutkistuu entisestään, kun Ethan huomaa, ettei hän saa yhteyttä kaupungin ulkopuoliseen maailmaan. Outo sattumus seuraa toistaan, kunnes Ethan on varma, että jotakin on pahasti vialla. Mitä lähemmäksi totuutta hän pääsee, sitä selvemmäksi käy, ettei idyllinen pikkukaupunki ole ollenkaan sitä miltä näyttää. Mutta ei ole Ethan Burkekaan.