Kirja-arvio :: Hopeahevonen
Hopeahevonen
Alkuteos ilmestynyt 1992. Suomentanut Annika Eräpuro. Sidottu.
Uusi fantasiasarja alkaa: Laadukas seikkailusarja hevoshulluille ja fantasian ystäville – päähenkilönä rohkea, stereotypioita rikkova Katriona
Eletään keskiaikaisessa, ihmisen ahneuden aiheuttaman luonnonkatastrofin jälkeisessä maailmassa, jossa valtaa pitävät naiset.
Kievarinemännän tytär Katriona on tuittupäinen ja äkkipikainen tyttö, jota ennalta määrätty ura äidin työn jatkajana ei kiehdo. Hän ei myöskään tule toimeen äidin puolison kanssa. Äiti lähettää hänet värjärinoppiin, mutta Kat ei sopeudu oppityttöjen nokkimisjärjestykseen, jossa tulokkaita kiusataan armotta.
Kievarissa vieraillut, hopeisella hornanhevosella ratsastava arpinen nainen on jäänyt Katrionan mieleen. Katriona tajuaa, että siinä on hänen tulevaisuutensa – hänkin haluaa ruveta bredinariksi, kierteleväksi lainvartijaksi ja viestinviejäksi.
Mutta bredinareja koulutetaan arvostetussa akatemiassa suuressa kaupungissa, eikä maalaistytön tie sinne ole helppo. Kat on tottunut raivaamaan esteet tieltään, mutta onko ärhäkkä tyttö onnistunut matkansa varrella hankkimaan liian vaarallisen vihollisen?
Lene Kaaberbøl
Lene Kaaberbøl (Tanska, s. 1960) on kirjoittanut lapsesta asti. Fantasia on Lene Kaaberbølin suuri rakkaus, ja hän onkin sanonut, että haluaa pitää kirjansa sopivan välimatkan päässä tylsästä tosielämästä. Kaaberbøl on opiskellut englantia ja draamaa Aarhusin yliopistossa. Hän on itse kääntänyt Näkijä-sarjan kirjat englanniksi, ja kirjojen suomennokset on tehty kirjailijan omien englanninkielisten käännösten pohjalta. Ennen ryhtymistään päätoimiseksi kirjailijaksi Kaaberbøl työskenteli muun muassa englanninopettajana, kustannustoimittajana, mainostoimiston tekstitoimittajana ja ratsastuksenopettajana. Vapaa-aikanaan hän harrastaa petankin pelaamista. Hän on jopa saavuttanut lajissa maailmanmestaruushopeaa.
