Kirja-arvio: Kapinalliset

Kapinalliset jatkaa mahtavasti sarjaa. Tapahtumia vilisee, niin ettei tylsiä hetkiä ole, muttei kuitenkaan niin tiuhaan tahtiin, ettei ehtisi vetää välillä henkeä. 

Ember, Garret ja Riley ovat edelleen ihania hahmoja. Olen yllättynyt siitä, että heidän välisensä kolmiodraama ei ärsytä minua. Yleensä en pidä kirjasarjojen "pakollisista" kolmiodraamoista, koska aina toinen päähenkilön "kosioista" ärsyttää minua suunnattomasti, ja toinen taas on täydellinen päähenkilölle, enkä voi ymmärtää, miksi hän epäröi päivänselvää asiaa. Talon-saagassa on kuitenkin ihan eri meininki. Garret ja Riley ovat molemmat upeita hahmoja, ja kumpi vain sopisi täydellisesti Emberille. 

Olin aika järkyttynyt, kun tässä kirjassa kävi ilmi, millainen Dante oikeasti on. Ensimmäisessä osassa ei paljastettu lainkaan hänen ajatuksiaan ja minä sain kuvan, että hän on lämmin ja kiltti "ihminen". Toisin kuitenkin kävi. Niin kuin sanoin, olin järkyttynyt saadessani tietää, kuinka häikäilemätön, itsekäs ja julma hän on. Toivottavasti Emberille selviää, kuka hänen veljensä todellisuudessa on.

Kapinalliset on vahva jatko-osa, mistä ei puutu mitään. Kagawa on onnistunut luomaan mahtavan maailman, ja pidän suunnattomasti siitä, että sarjan yliluonnolliset hirviöt eivät ole mitään vampyyreja ja ihmissusia, niin paljon kuin jälkimmäisistä pidänkin. On upeaa, että jollain kirjailijalla on mielikuvitusta muuhunkin yliluonnollisiin asioihin.