Viimeinen ihmissusi (Ihmissusi-trilogia, #1)4

Kirja-arvio: Viimeinen ihmissusi

Kirjoittanut _kirjakeiju_
()

Takakansi lupaili paljon, mutta jouduin ikäväkseni pettymään. Kirjoitustyyli oli vähän kuin Atwoodin Orjattaressa, eli mitään ei tapahtunut ja pohdiskeltiin vain kaikkea mahdollista. Vähäiset tapahtumat kuvattiin sitten kuin sivujuonteina, jotta päästiin taas rypemään itsesäälissä ja pohtimaan elämän tarkoitusta. Ei jatkoon!

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10



Viimeinen ihmissusi

Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Elina Koskelin. Sidottu.

Shirley Jackson -palkintoehdokas 2011.

Suurenmoinen, seksikäs, verta tihkuva ja aitoa vaaran tunnetta uhkuva romaani räjäyttää kauhugenren konventiot. Duncan on luonut ainutlaatuisen lumoavan ja majesteettisen teoksen.” – Nick Cave

Jake Marlowe elää hedonistista mutta tyhjää elämää Lontoossa, jonka varjoihin on helppo kadota, vaikka olisi ihmissusi. Kun lajin toiseksi viimeinen edustaja surmataan, Jake jää yksin ihmissudenmetsästäjien tähtäimeen.

Jake lähtee pakomatkalle mutta ei voi mitään luonnolleen. Vainoojat seuraavat hänen jälkeensä jättämää ruumisvirtaa, ja silmukka viimeisen ihmissuden ympärille kiristyy kiristymistään.

Arvostelut:

Viimeinen ihmissusi on kuin Bret Easton Ellisin kirjoittama uusi Dracula.” – The Guardian

Seksikäs, hauska, purevan älykäs teos. Duncan on taitavin kauhukirjailija sitten Bram Stokerin.” – The Times

Tämä väkivaltainen, seksikäs trilleri on aikuisten vastaveto Twilightille.” – Booklist

Viimeinen ihmissusi on kirja, josta kauhuharrastaja ei voi olla pitämättä." – Markku Soikkeli, Aamulehti