Tukikohta - Stephen King9

Kirja-arvio :: Tukikohta

Kirjoittanut Pate64

Palaanpa tähän eeppiseen, yli 1300-sivuiseen tarinaan nyt koronaviruksen levitessä ympäri maailman. King itse ei pidä vertailusta, mutta tiettyä samankaltaisuutta toki on tämän fantasian ja nykyhetken välillä.

Tukikohdasta suomennettiin se lyhentämätön laitos, olemassa oli myös typistetty versio, jota en ole lukenut. Ensituttavuuteni oli siis nimenomaan tämä alkuperäinen, kirjoittajan oma "leikkaamaton" versio.

Tukikohdassa on mielenkiintoisia aspekteja: uskonnollisuus, armeijan kehittämän taudin raadollisuus, eräiden henkilöhahmojen värikkyys ja itse pahiksen, Tumman miehen tarkoituksella epämääräinen kuvaus. Myös Kingin tyyli vaihtelee hieman luvusta toiseen; hänelle tyypillinen musta huumori kukkii etenkin rikollisten pakomatkan ja sen verisen lopun kuvauksessa. Sitten taas palataan sankareista kertovaan, perinteisempään tyyliin.

Tarina on ehyt ja mukaansatempaava. Joissakin kohdissa se on hieman leviämässä käsiin, mutta ote palautuu kyllä ja sitkeä lukija palkitaan. Ihmisten jakautuminen hyviin ja pahoihin, ja tämän vastakkaisasetelman sekoittaminen toimii erinomaisen hyvin. Superflunssan jälkeinen maailma romahtaneine yhteiskuntarakenteineen ja yhteenhakeutuvine ihmisryhmineen on erittäin todellinen ja Kingin mestarillnen kertojantaito pääsee oikeuksiinsa.

Kannattaa lukea, jos on aikaa muutama viikko :)


Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä?


Tukikohta

Alkuteos ilmestynyt 1978/1990. Suomentanut Kari Nenonen. Kannen kuva: Kari T. Leppänen. 1. laitos kahdessa osassa 1990. Sidottu ja nidottu painos. 2. laitos yksiosaisena 1994. Nidottu.

Horror Writer Association\'s Top 40 Horror Book of All Time, World Fantasy -palkintoehdokas 1979.

Testilaboratoriossa sattuu paha onnettomuus ja ilmoille pääsee hengenvaarallinen virus. Se on supervirus joka leviää kuin kulovalkea ja sitä on turha paeta sillä se liikkuu ilman mukana. Tartuntariski on lähes sataprosenttinen ja parannuskeinoa sairastuneille ei ole. Kuitenkin jostain ihmeellisestä syystä joillain ihmisillä on vastustuskykyä tälle tappajavirukselle. Ihmiset putoavat heidän ympäriltään kuin kärpäset mutta heille ei tule oireen oiretta.

Kun kaikki sairastuneet ovat kuolleet ja suurkaupungit ovat ihmisruumitten kaatopaikkoja, nämä selviytyjät alkavat pikkuhiljaa tavata toisiaan ja matkustaa kohti tiettyä pistettä, joka vetää heitä puoleensa. Muodostuu niin sanotusti hyvää tarkoittavien ja pahojen, helvetillisten klaanit, jotka kokoavat voimiaan viimeistä välienselvittelyä varten.