6

Kirja-arvio: Dorian Grayn muotokuva

Kirjoittanut _kirjakeiju_
()

Jännittävä kertomus pinnallisesta tyypistä, joka saa "luvan" tehdä mitä tahansa. Kertomus on hyvin näytelmämainen ja tyyli on ajallensa sopiva. Vaikka kirja on kirjoitettu yli 100 vuotta sitten, sen teema ei ole vanhentunut. Kysymykseksi nousee mitä ihminen tekee, jos häneen ei jää mistään moraalisesti epäilyttävistä teoista jälkiä? Minua jäi kyllä hieman häiritsemään se, miten Dorianin sielu ihan käytännössä kiinnittyi maalaukseen. 

Oliko kirja-arviosta sinulle hyötyä? 
star1
star2
star3
star4
star5
star6
star7
star8
star9
star10



Alkuteos ilmestynyt 1891.

1. laitos: WSOY, 1906. Suomentanut Helmi Setälä.
2. laitos: Mantere, 1947. Suomentanut Aulis Nopsanen.
3. laitos: WSOY, 1963. Suomentanut Kai Kaila.
4. laitos: Otava, 2009. Suomentanut Jaana Kapari-Jatta. Keskiyön kirjasto. Sidottu, kansipaperi.

Hyytävän ajankohtainen kulttiklassikko uutena suomennoksena.

Nuori ja turmeltumaton Dorian Gray myy sielunsa paholaiselle: hän toivoo, että hänen muotokuvansa vanhenisi ja että hän itse saisi ikuisesti pitää kauneutensa.

Toive toteutuu. Dorian Gray muuttuu itsekkääksi nautintojen metsästäjäksi, jonka kasvoihin moraaliton elämä ei jätä jälkeäkään. Muotokuva sen sijaan muuttuu päivä päivältä iljettävämmäksi, kunnes Dorian ei enää kestä katsoa sitä itsekään.