Uusimmat kirja-arviot

Osa tapahtumista oli ennalta arvattavissa, mutta tarinaan sisältyi silti muuta kunnollinen plot twist. Kirjaa oli sujuvaa lukea ja tapahtumat etenivät sopivaan tahtiin. Pitääkin heti varata seuraava osa!

Itse pidän tästä sarjasta todella paljon ja Aistienvartija on hieno jatko-osa Muistojenlukijalle. Kaikki hahmot ovat kehittyneet kivasti ja tarinakin etenee sujuvasti. Vaikka henkilöt ovat niin erilaisia toisiinsa verrattuna, toimivat he silti sujuvasti yhdessä. Juonikin on mielenkiintoinen, joten kirjaa oli ehdottomasti nautinto lukea.

Jotenkin kirjan tyyli vain on mukavan rento, vaikka aiheet ovatkin ... (lisää)

Luin tämän äskettäin uudestään ja tykkään edelleenkin viiden tähden edestä. Kirjassa on aika vetävä juoni, kiinnostavia hahmoja ja kiinnostava ympäristö. Tässä ei kuitenkaan ole sorruttu kehittelemään ja kuvailemaan liikaa maailmaa ja sen asukkeja, koska itse en yleensä sellaista välitä lukea kovin pitkään. Perinteistä fantasiaa tämä ei toki muutenkaan ole. Kuvituksesta plussaa.

Edustaa sitä hyvää Kingiä. Pidin laajasta henkilöhahmojen määrästä vaikkakin aina ne pari hahmoa erottuvat. Muistutti edellä mainitulla tavalla Kuvun alla-teoksesta. Omasta mielestäni kirja liikkui sysäyksittäin, hetkeen ei tapahtunut mitään, sitten tapahtui paljon, hetkeen ei mitään ja sillä vaihteilla kirjan loppuun.

Kirjan idea on kiva, samoin juoni. Toteutus kuitenkin on vähän puutteellinen. Jos jollain sanalla kuvailisin tätä teosta niin ehkä hieman amatöörimäinen..?

Siis hahmot ovat ihan ok, mutta niistä ei oikein meinaa päästä perille. Päähenkilökin on jotenkin koko ajan tuskastunut tilanteeseensa. Ja ei siinä mitään, mutta kun juoni on vähän hidas ja laahaava, niin ei sitä oikein jaksa. Kirjoitustyylikin on hieman yksinkertainen ja töksähtelevä. Tähän teokseen en kyllä kunnolla päässyt mukaan. Sarjan edellinen osa oli vähän mielenkiintoisempi, vaikkei sekään nyt niin ihmeellinen ollut. 

Kirja tempaisi heti alussa hyvin mukaan, tylsää kohtaa ei kirjassa ollut, todella hyvin kirjoitettu kirja. 

Kirjan takakansi kuulosti todella kiinnostavalta, joten päätin tarttua tähän. Ja en todellakaan pettynyt, teksti oli mielenkiintoista ja hauskaa ja välillä käsiteltiin rankkojakin aiheita.

Juoni oli erilainen ja tyyli oli mukava, kaikki hahmotkin olivat erittäin kiinnostavia ja uudenlaisia. Pidin tästä kirjasta kyllä valtavasti ja suosittelen ehdottomasti muillekin.

Ehdottomasti sarjan tähän mennessä upein osa! Pidin sarjasta jo alun alkaenkin, mutta Varjojen Kuningatar nostaa sen aivan uusiin sfääreihin. Henkilöhahmot, ympäristö - Maas kuvailee koko luomansa maailman niin todentuntuisesti ja siloittelematta, että tunnen seisovani Adarlanin kaduilla valgien löyhkässä, miekkojen ja tikarien välkkeen ja kalskeen keskellä yhdessä valtakuntien taidokkaimpien ja häikäilemättömimpien soturien kanssa. 

Tämä kirja on puhdasta, ... (lisää)

Ehkä paras kirja tästä sarjasta! Aelin on niin mielenkiitoinen hahmo, joka ei anna kenenkään häiritä suunnitelmiaan! Kirjasta mukavalukuisen teki sen nopea tapahtumien tahti, joiden välillä saattoi olla jotain hiukan rauhallisempaa. Varjojen Kuningattaressa oli synkkyyttä ja jännistystä, mutta myös herkkyyttä. 

Kipinä tuhkasta... osuva nimi pakko myöntää.

Novellikokoelmat ovat aina mielenkiintoisia, mutta nuorten novellikokoelmat ovat harvinaisia. Kuulin tästä kaverini kautta ja kiinnostuin heti. Lainattuani teoksen valitsin viidestä tarinasta yhden. Sitten toisen, kolmannen ja lopuksi kaikki oli luettu. Teoksen suurin plussa on ehdottomasti novellien erilaisuus. On mystisiä tapahtumasarjoja laivalla, ... (lisää)

Tämän vuoden Finlandia-junior palkinnon  voittaja parhaasta nuorten- tai lastenkirjasta.

Kirja tapahtuu fantasia-maailmassa, jossa on mm. kaksi kuuta ja jossa taikuus toimii. Taikoja eivät voi kuitenkaan tehdä kaikki, vaan vain osa ihmisistä ja kyky siihen kulkee suvussa.

lisää)

"Ologia-sarjan" tylsimpiä kirjoja, niin hyviä kuin ne tavallisesti ovatkin. Tämä ei valitettavasti hätkähdyttänyt pikku-Adolfinaa samoin kuin ne muut, mutta löytyy yhä kokoelmista. Kuvitus on laadukasta mutta sisältö tylsää eikä juuri uutta tietoa vampyyreista aiheena. Vähän kuin kokoelma kaikista muualla esitetyistä myyteistä.

Aluksi minulla meni jonkin aikaa pysyä kaikkien hahmojen perässä. Koska tarinaa kerrotaan viiden henkilön näkökulmasta, ei kirja ainakaan käynyt tylsäksi. Kaikkien hahmojen elämät ovat lopulta sekoittuneet toisiinsa niin täydellisesti, että meinasin edelleen mennä solmuun koko sotkussa. Mutta kirja on kyllä kiinnostava ja monipuolinen, hieman kliseinen teinidraama. 

Päähenkilöitä ovat Eris, Avery, Leda, Watt ja Rylin. Kaikki ovat todella erilaisia ja jokaisella on ... (lisää)

Aika perus Kingi: hitunen yliluonnollisuutta, raakuuksia sekä tietenkin poliiseja. Ei omasta mielestäni erikoisen mieleenpainuva, mutta kertalukemisen arvoinen yhtä kaikki. Kingi-ihmisille, muille harkinnan mukaan.

Pettymys. Kaiken sotimisen, taistelujen ja juonittelujen jälkeen kirja jätti aivan liian paljon avoimia kysymyksiä, eikä oikeastaan saattanut mitään merkittäviä juonikuvioita kunnolliseen loppuun.

Vihervassarit eivät kirjasta tykkää, koska se sotii heidän kiihkoamaansa maailmankuvaa vastaan. Kuten varmaan nokkelimmat pokkelimmat ovat huomanneet, media on pääosin maailmalla täynnä liberaaleja joten kirja on sen takia saanut huonoja arvosanoja.

Arvosana: 5/5 ja vassareille vasektomia!

Nyt kun sitä "hieman" on ehtinyt pohtia, on tämä sittenkin se paras Tolkien-kirja minusta. Hieman oudosti luin joskus tämän ennen Sormusten herraa tai muita Tolkienin teoksia (koska kirjastossa ei ollut muita saatavilla juuri sillä hetkellä). Myöhemmin tehdyt täydentävät kirjat ovat loistavia, mutta keskeneräiset tarut jättävät tilaa lukijan spekuloinnille ja mielikuvitukselle. Siksi tämä.

Vaikka onkin pituudeltaan paljon lyhyempi, tämä satiirinen romaani käsitteli kiihkottomammin naisvaltaista yhteiskuntaa kuin Jan Salmisen kärjistetty ja vakava Äidinmaa. Absurdit juonenkäänteet ja huumori viihdyttivät.

Jos tämä olisi äidinkielen yo-aine, se saisi hylätyn, koska kirja oli kirjoitettu täysin otsikon vierestä ja kaiken lisäksi huonosti. Juoni seuraili joutavia sivuhenkilöitä. Ihmettelen, että tämä on käännetty suomeksi.

Kesyttömään oli hiukan vaikeaa suhtautua, koska se tuntui lainaavan niin suoraan suosittujen Twilight-kirjojen konseptia. Kaupunkilaistyttö muuttaa Kainuun korpeen ja löytää sieltä vaarallisen poikaystävän. Vetävästi kirjoitettu tarina piti kyllä otteessaan, mutta ei ole vielä houkutellut tarttumaan seuraavaan osaan.

Viehättäviä, syvällisiä ja psykologisesti oivaltavia aikuisversioita tutuista saduista, hienovaraista huumoriakaan unohtamatta. Polveilevat lauserakenteet tekivät lukemisen ajoittain hieman raskaaksi, mutta kielellisesti ja suomennokseltaankin nautittavinta proosaa, jota olen aikoihin lukenut!