Naisen raivo

Alkuteos ilmestynyt 1995. Suomentanut Heikki Karjalainen.

Kolmas sija Locus-palkintoäänestyksessä (kauhuromaanit) 1996.

1. painos 1995. Kannen kuva: Joona Vainio. Sidottu, kansipaperi.
2. painos 1999. Kannen kuva: Jyrki Loukkaanhuhta. Nidottu.

Kertomus nujerretusta naisesta joka löytää sisunsa
– leppymätöntä sukupuolten sotaa
– silmitöntä väkivaltaa
– piinaavaa jännitystä
– kihelmöivää mystiikkaa
– hellyttävä rakkaustarina

Neljätoista vuotta Rose Daniels on elänyt painajaismaisessa avioliitossa, miehensä järjettömän väkivallan uhrina. Eräänä aamuna hän havahtuu nähdessään veripisaran lakanassaan. Silloin hän lähtee. Hän nostaa rahaa miehensä pankkikortilla ja ostaa bussilipun isoon kaupunkiin, mistä Norman ei häntä löydä.

Vieraassa kaupungissa hän aloittaa uuden elämän, ja hänelle alkaa tapahtua mukavia asioita. Yksi niistä on Bill Steinerin tapaaminen, ja kirpputoritaulun löytäminen toinen. Taulu ei ehkä ole suurta taidetta, mutta se sopii täydellisesti hänen uuteen yksiöönsä – ja jotenkin se tuntuu tarvitsevan häntä yhtä paljon kuin hän sitä.

Rose ei kuitenkaan voi olla vilkuilematta taakseen, ja siihen hänellä on hyvä syy. Hänen miehensä on poliisi, jolla on pedon vaistot. Hän tietää miten ihmisiä etsitään. Raivoissaan riehuvasta Normanista tulee miltei tarumainen hirviö, joka levittää ympärilleen hyytävää kauhua.

Jotta Rose selviytyisi voittajana, saisi mahdollisuuden elää uljaassa uudessa maailmassaan, hänen on astuttava sisälle omaan taruunsa, rakkaan taulunsa maailmaan, ja muututtava aivan toiseksi naiseksi, jollainen hän ei ikinä uskonut voivansa olla...