Uutiskirje :: Marraskuu 2017

Kuvastaja-palkinto Virve Sammalkorvelle

Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Virve Sammalkorven teokselle Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut (Karisto). Palkinto jaettiin tänään Helsingin kirjamessuilla.

Lyhyelle listalle raati nosti myös seuraavat teokset: Samuli Antila: Vasalli (Osuuskumma), Laura Luotola: Suoja - Kaupungit ja paluu (Iris Kustannus), Maria Turtschaninoff: Naondel - Punaisen luostarin kronikoita (Tammi 2016), Ville Vuorela: Käärmetanssija (Arktinen banaani). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2016 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.

Lyhyen listan koostaminen oli tänä vuonna erityisen vaikeaa, sillä vuonna 2016 julkaistiin ennätyksellisen laadukasta kotimaista fantasiaa. Esiraadin tehtävä olikin siis poikkeuksellisen haastava, ja monia kovatasoisia romaaneja jäi tällä kertaa listan ulkopuolelle. Raati halusi myös erityisesti nostaa esille mielenkiintoisten ja monipuolisten naishahmojen osuutta tämän vuoden finalistiromaaneissa, sekä ylipäätään sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta: näitä teemoja käsiteltiin erittäin onnistuneesti useammassakin finalistissa.

Arvostelu: K. K. Alongi: Ansassa

Otava 2017 - Risingin tietokannassa

K. K. Alongin Ansassa jatkaa kotimaista post-apokalyptistä nuortensarjaa, joka alkoi 2016 teoksella Kevätuhrit. Tapahtumia seurataan kuuden eloonjääneen teinin näkökulmista, mutta heidän äänensä ovat turhan samankaltaisia erottuakseen toisistaan. Hahmojen varsin epäsuomalainen nimistö paljastaa kansainvälisille markkinoille tavoittelun, mutta kirja vaatisi paljon hiomista, jotta se pärjäisi edes täällä.

Ansassa jatkuu suoraan siitä, mihin Kevätuhrit jäi. Selviytyjäjoukko on päässyt perille syrjäiselle maatalolle, joka kuului yhden pojan isoäidille. Hetkellisen hengähdystauon aikana porukka pystyy miettimään seuraavaa siirtoaan ja erityisesti ruoan hankkimista. Kukaan kuudesta kun ei osaa tehdä ruokaa ilman sähköä, joten haasteita ja opittavaa tuossa uudessa maailmassa riittää. Suuri osa teoksesta vietetään kaupassa, jonne osa ryhmästä menee hankemaan ruokatarvikkeita. Tapahtumat kaupalla, kuten uusien hahmojen kohtaaminen, ovat uskottavin ja toiminnallisin osuus kirjasta.

⇒ Lue lisää

Arvostelu: Andrzej Sapkowski: Myrskykausi

Andrzej Sapkowski: Myrskykausi

WSOY 2017 - Risingin tietokannassa

Kulunut kesä Suomessa on ollut fantasian riemujuhlaa. Jalava julkaisi Brandon Sandersonin Usvasyntyisen, Vaskikirjat Glen Cookin Valkoisen ruusu ja WSOY jatkoi Noituri-sarjaa Myrskykaudella. Noituri-sarja on tähän mennessä ollut valtaisa menestys: se on saanut kahdesti Tähtifantasia-palkinnon ja on ollut monelle fantasian lukijalle vuosia yksi varma lukuvinkki kesälomalle.

Aikaisemmista osista poiketen Myrskykausi ei jatka suoraan aiempien osien jälkeen, vaan kyseessä on esiosa, joka sijoittuu sarjan alkupuoliskolle. Myrskykautta voidaankin pitää Sapkowskin paluuna sarjan maailmaan pitkän tauon jälkeen. Järven neito kun julkaistiin alunperin 1999 ja Myrskykausi 2013. 

Noituri Geralt on hirviöiden metsästäjä, itsekin osittain yliluonnollinen mutantti, jolla on salamannopeat refleksit ja kosketus yliluonnolliseen. Noiturit kiertävät maita ja mantuja tehden yliluonnollisuuteen liittyviä töitä rahapalkkiota vastaan. Geralt ei kuitenkaan ole aivoton tappaja, vaan kokee sympatiaa kohteitaan kohtaan ja usein samaistuu hirviöiden ongelmiin enemmän kuin hänet palkanneisiin ihmisiin.

⇒ Lue lisää

Arvostelu: Beth Lewis: Suden tie

Beth Lewis: Suden tie

Like 2016 - Risingin tietokannassa

Suden tie on englantilaisen Beth Lewisin esikoisteos ja sellaiseksi hämmästyttävän hienosti rakennettu tarina, jossa totuus avautuu lukijalle pikku hiljaa. Lewis on luonut uskottavantuntuisen tuhon jälkeisen maailman uusine pelisääntöineen.

Post-apokalyptinen teos sijoittuu Pohjois-Amerikkaan, muutama vuosikymmen Toiseksi konfliktiksi kutsutun sodan jälkeen. Pommit ovat tuhonneet kaupungit ja palauttaneet villin lännen kaltaisen elämäntyylin. Tapahtumapaikkana on BeeKoo, kirjainlyhenne ”sen oikeasta nimestä, jonka melkein kaikki ovat unohtaneet tai jota eivät halua muistaa” eli Brittiläinen Kolumbia.

Teoksen päähenkilö on 17-vuotias Elka, joka on asunut Ansastajaksi kutsutun miehen kanssa kymmenen vuotta. Hänen vanhempansa lähtivät pohjoiseen ”keltaisen metallin” perässä ja jättivät pienen tyttärensä mummonsa hoiviin. Ydinsodan seurauksena myrskyt ovat muuttuneet tuhovoimaisemmiksi ja Elkan ollessa seitsemän koti tempautuu tuulen mukaan. Harhaillessaan yksin metsässä hän törmää Ansastajan mökkiin.

⇒ Lue lisää

Arvostelu: Terry Pratchett: Täyttä höyryä

Terry Pratchett: Täyttä höyryä

Karisto 2017 - Risingin tietokannassa

Ilmassa on haikeuden tuntua. Täyttä höyryä on massiivisen Kiekkomaailma-sarjan päätösosa. Kolmekymmentäviisi pääsarjan kirjaa ja nuortenkirjat päälle on toki sankarillinen saavutus itsessään. Terry Pratchettin esikuva P. G. Wodehouse jäi viisitoistaosaisella Jeeves-sarjallaan alle puoleen Kiekkomaailman mitasta, mutta joidenkin asioiden ei vain soisi loppuvan. Kiekkomaailma-novellit ja viimeinen Tiffany Särkynen -kirja ovat toki vielä kääntämättä, mutta kirjaston fantasiaosastoja 1990-luvulta asti dominoinut varsinaisten Kiekkomaailma-teosten värikäs rivi päättyy tähän.

Olemme Suomessakin tosiaan saaneet nauttia Kiekkomaailma-kirjoista jo 1990-luvulta asti! Karisto on tehnyt ihailtavan pitkäjänteistä työtä Pratchettin saattamisessa suomenkielisille markkinoille. Varmasti tuotteliastakin sellaista. Satoja vitsejä on toki kadonnut käännöksessä, mistä on riittänyt napinaa englannintaitoisten fanien keskuudessa, mutta se johtuu enemmän Pratchettin taituruudesta ja poikkeuksellisen tiheästä sanaleikittelystä kuin esimerkiksi suomentajien taidottomuudesta. Viime vuosina varsinaiseksi Pratchett-hovikääntäjäksi on kohonnut Mika Kivimäki, joka on oikeutetusti saanut tämänkin teoksen kääntääkseen ja tehnyt jälleen tasaisen laadukasta työtä.

⇒ Lue lisää