Atorox-palkinto tamperelaisen Reetta Vuokko-Syrjäsen novellille Neljäs porsas
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Atorox-novellipalkinto myönnetty Atonovassa
Turun Science Fiction Seura ry myönsi tieteis- ja fantasiakirjallisuuspalkinto Atoroxin Reetta Vuokko-Syrjäsen novellille Neljäs porsas (Kosmoskynä 1/20).
Palkinto myönnettiin palkintojenjakotapahtuma Atonovassa 21.8.2021. Samassa yhteydessä julistettiin aloittelijoille suunnatun Nova-kirjoituskilpailun tulokset.
Atorox-palkinto on Vuokko-Syrjäsen toinen. Viime vuonna Vuokko-Syrjänen voitti ensimmäisen Atorox-päänsä novellilla Emma Halmin vaihtoehdot kuolemalle eli kyseessä on toinen perättäinen Atorox-palkinto menestyneelle kirjoittajalle. Tämänvuotinen novelli Neljäs Porsas yhdistää klassikkosadun tarinaan kyberpunk-jännityskertomuksen köyhästä nuoresta naisesta, joka lähtee kostoretkelle veljiensä puolesta. Novellissa käsitellään taitavasti niin rikollisuuden, koston kuin perheenkin teemoja.
Toisen sijan sai Maiju Ihalaisen novelli Parsija, etsijä, kaikkien toiveiden täyttäjä (Portti 4/2019). Kolmannella sijalla oli Magdalena Hai nnovelli Hemmetin nimeen, Ruu! (Kuolleiden kirja (Uhriniituntakainen, #2), Karisto).
Vuoden 2021 kärkikymmenikössä on laajalti erilaisia tekstejä maailmanloppuscifistä nuorten kauhufantasiaan.
Lue lisää: Atorox-palkinto tamperelaisen Reetta Vuokko-Syrjäsen novellille Neljäs porsas
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Tähtifantasia-palkinto 2021
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto parhaasta vuonna 2020 suomeksi ilmestyneestä fantasiakirjasta annetaan Kariston julkaisemalle MARGARET ROGERSONIN romaanille KIRJOJEN TYTÄR. Teoksen on suomentanut Mika Kivimäki.
Margaret Rogersonin Kirjojen tytär -romaanin (Sorcery of Thorns, 2019) tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtoiselle 1800-luvulle. 16-vuotias Elisabeth Scrivener on varttunut Suuressa kirjastossa, jossa häntä on kasvatettu kirjojen vartijaksi. Kirjasto sisältää demonologisia kirjoja, joilla on oma tietoisuutensa. Irti päässyt loitsukirja on vaarallinen ja saattaa muuttua demoniksi, eli maleficiksi. Elisabeth onnistuu tuhoamaan karanneen maleficin, mutta päätyy väärin perustein syytetyksi vanhemman kirjastonhoitajan murhasta.
Kokematon mutta sinnikäs Elisabeth joutuu taistelemaan koko maailmaa uhkaavaa juonittelujen verkkoa vastaan. Liittolaisikseen hän saa arvoituksellisen nuoren velhon, Nathaniel Thornin, sekä tämän demonipalvelija Silasin.
Kirjojen tytär on mukaansatempaava seikkailufantasia, jonka persoonallisiin henkilöhahmoihin muodostuu tunneside. Kerrontaa kantavat nokkelan humoristinen vuoropuhelu, luonteva romanttinen kipinöinti, kiinnostava maailmanrakennus ja pysähtymätön vauhti.
Rogersonin kaasulyhtyfantasia on nuorille aikuisille suunnattu romaani ilman yläikärajaa. Se on häpeilemättömän viihteellinen ja ammentaa seikkailukirjojen perinteestä, mutta on tämän päivän lukijalle suunnattu moderni teos.
Kirjojen tytär kertoo hyvän ja pahan kamppailusta sekä epäitsekkyyden ja periksiantamattomuuden merkityksestä. Ihmiset, joilla näyttää olevan vain vähän yhteistä keskenään, voivat löytää toisensa. Yhtä tärkeää kuin kamppailu oikeudenmukaisuuden puolesta on omien ennakkoluulojen ylittäminen.
Kirjailija on luonut hyviksi havaituista ainesosista tuoreen yhdistelmän. Rogerson kuvaa kiinnostavasti, minkä hinnan ihmiset ovat valmiit maksamaan magiasta ja mikä on lopulta tärkeää elämässä. Mika Kivimäen suomennos on tasaisen varmaa laatua.
Kirjojen tytär on kunnianosoitus voimaa ja lohtua sisältäville esineille, jotka ovat parhaimmillaan suurina kokoelmina.
Tähtifantasia-palkinto jaettiin viidettätoista kertaa. Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä sekä kirjabloggaaja Niina Tolonen.
Lue lisää: Tähtifantasia-palkinto 2021
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Tähtivaeltaja-palkinto 2021 jaettu
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto parhaasta vuonna 2020 suomeksi ilmestyneestä science fiction -kirjasta annetaan Teos-kustantamon julkaisemalle Emmi Itärannan romaanille Kuunpäivän kirjeet.
Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet kertoo tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta on siirtynyt asumaan lähiavaruuteen. Kirjailijan vahva aurinkokuntavisio näyttää meille, minne olemme matkalla ja millaisia yhteisöjä Maan kamaralta poistunut ihmiskunta voisi rakentaa. Samalla se kysyy, muutummeko me arkemme ja asuinpaikkamme muuttuessa ja millainen hinta muutoksesta maksetaan. Millaisia syntejä me kollektiivisesti kannamme mukanamme ajan ja paikan kaukaisuuteen?
Tyyliltään viileänkuulas ja soljuva kirja on kirjeromaani, joka koostuu suomalaissyntyisen päähenkilön, Lumi Salon, viesteistä kaukana työskentelevälle puolisolleen. Taitava kerronta limittää toisiinsa useita aikatasoja sekä historiafragmentteja, uutismateriaalia, tutkimustietoa ja jopa mainostekstejä. Näin muodostuu monisyinen, eheä kuva ihmiskunnasta, joka on levittäytynyt kuuhun, Marsiin, avaruusasemille ja kaasuplaneettojen kiertolaisille.
Osa ihmisistä kuitenkin potee kalvavaa ikävää Maahan, vaikka he eivät koskaan olisi siellä käyneetkään. Pohdinta siitä, mistä syntyy tunne johonkin paikkaan kuulumisesta ja sinne juurtumisesta, läpäisee koko teoksen ja nousee sen temaattiseksi voimaksi. Riittääkö kotoisuuteen keinopainovoimassa virtaava puro tai ruukkuun istutettu pienoispuu, jos ja kun elämme avaruuden ankaruuden keskellä? Millaisista elementeistä rakentuu kokemus yhteydestä paikkaan, jossa asumme?
Itäranta yhdistää tieteiskerrontaansa suvereenisti myös mytologisia tasoja, sillä teoksen päähenkilö hoitaa juurettomuudesta kärsiviä potilaitaan skandinaavista tarustoa kaikuvien henkimatkojen avulla. Pohjoisesta kuvastosta ammentava juonne rakentuu kuin ankkuriköydeksi taakse jätettyyn planeettaan keskellä avaruuden rannattomuutta. Omakohtainen aistitieto ja kokemuksellisuus asetetaan tieteellistä maailmankuvaa täydentäväksi välttämättömäksi ainesosaksi, jota ilman vieraannumme toisistamme ja ympäristöstämme. Tällä näkökulmalla on painava viesti myös meidän ajassamme.
Kirjan toinen läpileikkaava teema, ekologia, kutoutuu saumattomasti yhteyden ja kuulumisen tematiikkaan. Maa on ympäristötuhojen lähes elinkelvottomaksi muuttama, ja seuraavaksi sieltä paennut ihmiskunta rohmuaa resursseja karujen planeettojen pinnoilta. Näkymä romahtaneeseen ekosysteemiin, hylättyyn kuoreen, jonka ihminen on imenyt tyhjiin, on varoittava ja enteellinen. Se tekee Kuunpäivän kirjeistä tiukasti ajankohtaisen. Samalla kirja kurkottaa vaivattomasti tulevaisuuteen, jossa avaruuden asuttamisen kynnys on jo ylitetty.
Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat: kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kääntäjä, kriitikko Kaisa Ranta.
tahtivaeltajablogi.com
tahtivaeltaja.com
Risingshadow’n kirjoituspiiri etsii uusia osallistujia
- Tietoja
- Kirjoittanut Fievre
Risingshadow’n perinteikkäässä kirjoituspiirissä on tilaa uusille osallistujille, tervetuloa mukaan!
Piirissä kirjoitetaan tekstejä kuukausittain vaihtuvasta tehtävänannosta, ja jokainen osallistuja antaa palautetta muiden teksteistä. Jokainen osallistuja pääsee vuorollaan ehdottamaan aihetta. Kirjoitus- ja kommentointiaikaa on noin kaksi viikkoa ja tekstien maksimipituus on 3000 sanaa. Piiri toimii Leirinuotion alla suljetulla alueella, mihin vain piirin jäsenet ja ylläpito pääsevät.
Kirjoituspiiriin osallistuminen on erinomainen tapa kehittyä kirjoittajana ja palautteenantajana ja oppia tuntemaan muita kirjoittajia. Mukana on sekä kokeneempia että aloittelevia kirjoittajia, ja yhteishenki on hyvä. Piirin asioista päätetään yhdessä keskustelemalla ja uusia ideoita otetaan mielihyvin vastaan. Kirjoituspiiriin voi ilmoittautua lähettämällä viestin kirjoituspiirin foorumiketjuun tai lähettämällä yksityisviestin Fievrelle.
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Topelius-palkinto Meri Luttiselle ja Arvid Lydecken -palkinto Sari Peltoniemelle
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Topelius-palkinto myönnetään ansiokkaalle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkinto ansiokkaalle lastenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry.
Ehdokkaat on valittu vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista lasten- ja nuortenkirjoista. Molempien Kopioston tukemien palkintojen arvo on 2021 euroa.
Topelius-palkintoa on jaettu vuodesta 1946 lähtien korkeatasoiselle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkintoa vuodesta 1969 lähtien korkeatasoiselle lastenkirjalle.
Palkintoraadin jäsenet ovat tutkija, tietokirjailija ja raadin puheenjohtaja Sara Kokkonen, kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias
Laivamaa. Lisätietoja Suomen Nuorisokirjailijat ry:n puheenjohtaja Netta Walldén, p 040 744 0554 tai walldennetta@gmail.com
Topelius-voittaja 2020
Luttinen Meri: Myrskynsilmä
(WSOY 2020, 397 s.)
Muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva esikoisromaani on hieno kasvukertomus, joka käsittelee erilaisuutta, yksinäisyyttä ja omien pelkojen voittamista. Ikiaikaisessa riitissä nuoret tytöt löytävät elämäntehtävänsä kehien kautta. Kainun kohtaloksi osoittautuu olla keskimmäisen kehän tietäjä, mikä tuo mukanaan suuren vastuun. Hänen on ratkaistava Myrskynsilmä-riipuksen arvoitus löytääkseen itsensä ja oman paikkansa yhteisössä.
Arvid Lydecken-voittaja 2020
Peltoniemi Sari: Täältä minä karkaan
(RanRan kustannus 2020, 228 s.)
Leopolda päätyy Aamuruskon lastenkotiin sodan ja vallankaappauksen runtelemassa Dyniassa. Nälkä, raadanta ja rangaistukset kuuluvat lasten arkeen. Leopolda karkaa ja huomaa yhteistyön merkityksen vasta apua saadessaan. Kirjasta löytyy yhtymäkohtia nykypäivän pakolaisten kohtaloihin, lasten oikeuksiin ja eriarvoisuuteen. Joskus on tarpeen uskaltaa kyseenalaistaa aikuisten määräämiä sääntöjä ja ehtoja.