Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia Anne-Maija Aallolle
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia Anne-Maija Aallolle
Mitä ihminen on, jos häneltä viedään muisti? Anne-Maija Aallon Finlandia-palkittu Mistä valo pääsee sisään on huikean taidokas, vangitseva tarina kapinasta, toivosta ja ihmisyydestä. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajan valitsi futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja, Anne-Maija Aallon Mistä valo pääsee sisään, on kahden hyvin erilaisen ja erilaisia arvoja edustavan hahmon dystooppinen rakkaustarina, joka sijoittuu veden peittämään entiseen Japaniin. Se on itsenäinen jatko-osa Aallon kiitetylle Korento-romaanille. Finlandia-voittajan valitsi futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen. Palkintoperusteluissaan Pölönen kutsuu Mistä valo pääsee sisään -teosta muun muassa puhuttelevaksi, viipyileväksi ja vahvistavaksi.
”Kerronta on sujuvaa, sen maailma on kaukainen, mutta ajankohtainen. Ihmisyyden suuret kysymykset ovat läsnä. Tarina kuljettaa nuoren elegantisti huomaamaan, kuinka suhde vanhempiin voi muuttua, kun heitä oppii tuntemaan enemmän", Pölönen sanoo.
Turkulainen nuortenkirjailija Anne-Maija Aalto (s. 1988) teki vaikutuksen kirjallisuusmaailmaan jo vuoden 2016 esikoisteoksellaan Syvään veteen, jolle myönnettiin kunniamaininta Otavan nuortenromaanikilpailussa. Viime vuonna julkaistu Korento valittiin Topelius-nuortenkirjallisuuspalkintoehdokkaaksi.
”Tämä palkinto on monella tapaa minulle unelmien täyttymys. On tietenkin kirjailijana upeaa saada tällainen tunnustus omasta työstä, mutta on myös mahtavaa, että palkinnon myötä monet uudet lukijat löytävät kirjani. Edustan ylpeänä nuortenkirjailijoita, joiden taidokkaat teokset jäävät liian usein vaille huomiota”, Aalto sanoo.
Mistä valo pääsee sisään palkittiin myös viime viikolla järjestetyssä Kulttuurigaalassa yleisön suosikkina lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto on Suomen Kirjasäätiön jakama tunnustus ansiokkaalle suomalaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Finlandia-palkinnot jaettiin 1. joulukuuta kello 19 alkaneessa tilaisuudessa. Se on nähtävissä jälkikäteen Yle Areenassa. Valintalautakunnan puheenjohtajana toimi elokuva- ja tv-alan asiantuntija Petri Kemppinen ja jäseninä kirjastoalan asiantuntija Päivi Jokitalo ja kehittämispäällikkö Emmi Jäkkö.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997.
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Neonkaupunki palkittiin fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastajalla Helsingin kirjamessuilla
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Fantasiakirjallisuuspalkinto Kuvastaja jaettiin Helsingin kirjamessuilla 28.10.2021 klo 13.00.
Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Susanna Hynysen ja Dess Terentjevan romaanille Neonkaupunki (Like).
Muut finalistit olivat: Briitta Hepo-oja: Sydämiä seireeneille (Otava), Meri Luttinen: Myrskynsilmä (WSOY), Elina Pitkäkangas: Hukan perimät (Myllylahti), Arja Puikkonen & Emma Puikkonen: Löytölintu (Otava).
Kilpailuun osallistuivat vuonna 2020 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.
Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: "Rankka, raaka, mutta jollain tapaa hyvin kiehtova." "Kirja tuo uutta kotimaiseen fantasiaan, rosoisen ja urbaanin sekundaarisen maailman, jossa elää viimeisten vuosikymmenten nuorisokulttuuri rinnallaan häivähdys vanhoja myyttejä." "Sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuus on luonteva osa kerrontaa." "Henkilöhahmot olivat uskottavia, toimivia ja mielenkiintoisia." "Kielellisesti hyvä ja juonenkuljetuksen rytmi oli sujuva - siis kaikkiaan romaanin perusasiat kunnossa."
Lisäksi Kuvastaja-raati halusi tänä vuonna palkita kolme jo päättynyttä fantasiasarjaa kunniamaininnoilla. Nämä kolme sarjaa ovat Anu Holopainen: Syysmaa-sarja, J.S.Meresmaa: Mifonki-sarja ja Erika Vik: Kaksosauringot.
Palkinnon teki: Parasolla Crafts, fi-fi.facebook.com/Parasolla/
Lisätietoja:
Suomen Tolkien-seura Kontu ry. / www.suomentolkienseura.fi
Raadin puheenjohtaja Marianna Leikomaa (marianna.leikomaa@gmail.com)
Raadin jäsenet: Satu Keinänen, Susanna Keinänen, Nienna Lagus, Kaisa Linnasalo, Elisa Wiik
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Atorox-palkinto tamperelaisen Reetta Vuokko-Syrjäsen novellille Neljäs porsas
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Atorox-novellipalkinto myönnetty Atonovassa
Turun Science Fiction Seura ry myönsi tieteis- ja fantasiakirjallisuuspalkinto Atoroxin Reetta Vuokko-Syrjäsen novellille Neljäs porsas (Kosmoskynä 1/20).
Palkinto myönnettiin palkintojenjakotapahtuma Atonovassa 21.8.2021. Samassa yhteydessä julistettiin aloittelijoille suunnatun Nova-kirjoituskilpailun tulokset.
Atorox-palkinto on Vuokko-Syrjäsen toinen. Viime vuonna Vuokko-Syrjänen voitti ensimmäisen Atorox-päänsä novellilla Emma Halmin vaihtoehdot kuolemalle eli kyseessä on toinen perättäinen Atorox-palkinto menestyneelle kirjoittajalle. Tämänvuotinen novelli Neljäs Porsas yhdistää klassikkosadun tarinaan kyberpunk-jännityskertomuksen köyhästä nuoresta naisesta, joka lähtee kostoretkelle veljiensä puolesta. Novellissa käsitellään taitavasti niin rikollisuuden, koston kuin perheenkin teemoja.
Toisen sijan sai Maiju Ihalaisen novelli Parsija, etsijä, kaikkien toiveiden täyttäjä (Portti 4/2019). Kolmannella sijalla oli Magdalena Hai nnovelli Hemmetin nimeen, Ruu! (Kuolleiden kirja (Uhriniituntakainen, #2), Karisto).
Vuoden 2021 kärkikymmenikössä on laajalti erilaisia tekstejä maailmanloppuscifistä nuorten kauhufantasiaan.
Lue lisää: Atorox-palkinto tamperelaisen Reetta Vuokko-Syrjäsen novellille Neljäs porsas
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Tähtifantasia-palkinto 2021
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Helsingin Science Fiction Seuran Tähtifantasia-palkinto parhaasta vuonna 2020 suomeksi ilmestyneestä fantasiakirjasta annetaan Kariston julkaisemalle MARGARET ROGERSONIN romaanille KIRJOJEN TYTÄR. Teoksen on suomentanut Mika Kivimäki.
Margaret Rogersonin Kirjojen tytär -romaanin (Sorcery of Thorns, 2019) tapahtumat sijoittuvat vaihtoehtoiselle 1800-luvulle. 16-vuotias Elisabeth Scrivener on varttunut Suuressa kirjastossa, jossa häntä on kasvatettu kirjojen vartijaksi. Kirjasto sisältää demonologisia kirjoja, joilla on oma tietoisuutensa. Irti päässyt loitsukirja on vaarallinen ja saattaa muuttua demoniksi, eli maleficiksi. Elisabeth onnistuu tuhoamaan karanneen maleficin, mutta päätyy väärin perustein syytetyksi vanhemman kirjastonhoitajan murhasta.
Kokematon mutta sinnikäs Elisabeth joutuu taistelemaan koko maailmaa uhkaavaa juonittelujen verkkoa vastaan. Liittolaisikseen hän saa arvoituksellisen nuoren velhon, Nathaniel Thornin, sekä tämän demonipalvelija Silasin.
Kirjojen tytär on mukaansatempaava seikkailufantasia, jonka persoonallisiin henkilöhahmoihin muodostuu tunneside. Kerrontaa kantavat nokkelan humoristinen vuoropuhelu, luonteva romanttinen kipinöinti, kiinnostava maailmanrakennus ja pysähtymätön vauhti.
Rogersonin kaasulyhtyfantasia on nuorille aikuisille suunnattu romaani ilman yläikärajaa. Se on häpeilemättömän viihteellinen ja ammentaa seikkailukirjojen perinteestä, mutta on tämän päivän lukijalle suunnattu moderni teos.
Kirjojen tytär kertoo hyvän ja pahan kamppailusta sekä epäitsekkyyden ja periksiantamattomuuden merkityksestä. Ihmiset, joilla näyttää olevan vain vähän yhteistä keskenään, voivat löytää toisensa. Yhtä tärkeää kuin kamppailu oikeudenmukaisuuden puolesta on omien ennakkoluulojen ylittäminen.
Kirjailija on luonut hyviksi havaituista ainesosista tuoreen yhdistelmän. Rogerson kuvaa kiinnostavasti, minkä hinnan ihmiset ovat valmiit maksamaan magiasta ja mikä on lopulta tärkeää elämässä. Mika Kivimäen suomennos on tasaisen varmaa laatua.
Kirjojen tytär on kunnianosoitus voimaa ja lohtua sisältäville esineille, jotka ovat parhaimmillaan suurina kokoelmina.
Tähtifantasia-palkinto jaettiin viidettätoista kertaa. Tähtifantasia-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluvat kriitikko Jukka Halme, kriitikko Aleksi Kuutio, Risingshadow.netin edustaja Osmo Määttä sekä kirjabloggaaja Niina Tolonen.
Lue lisää: Tähtifantasia-palkinto 2021
Keskustele aiheesta foorumilla (0 vastausta).Tähtivaeltaja-palkinto 2021 jaettu
- Tietoja
- Kirjoittanut Darkki
Helsingin Science Fiction Seuran Tähtivaeltaja-palkinto parhaasta vuonna 2020 suomeksi ilmestyneestä science fiction -kirjasta annetaan Teos-kustantamon julkaisemalle Emmi Itärannan romaanille Kuunpäivän kirjeet.
Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet kertoo tulevaisuudesta, jossa ihmiskunta on siirtynyt asumaan lähiavaruuteen. Kirjailijan vahva aurinkokuntavisio näyttää meille, minne olemme matkalla ja millaisia yhteisöjä Maan kamaralta poistunut ihmiskunta voisi rakentaa. Samalla se kysyy, muutummeko me arkemme ja asuinpaikkamme muuttuessa ja millainen hinta muutoksesta maksetaan. Millaisia syntejä me kollektiivisesti kannamme mukanamme ajan ja paikan kaukaisuuteen?
Tyyliltään viileänkuulas ja soljuva kirja on kirjeromaani, joka koostuu suomalaissyntyisen päähenkilön, Lumi Salon, viesteistä kaukana työskentelevälle puolisolleen. Taitava kerronta limittää toisiinsa useita aikatasoja sekä historiafragmentteja, uutismateriaalia, tutkimustietoa ja jopa mainostekstejä. Näin muodostuu monisyinen, eheä kuva ihmiskunnasta, joka on levittäytynyt kuuhun, Marsiin, avaruusasemille ja kaasuplaneettojen kiertolaisille.
Osa ihmisistä kuitenkin potee kalvavaa ikävää Maahan, vaikka he eivät koskaan olisi siellä käyneetkään. Pohdinta siitä, mistä syntyy tunne johonkin paikkaan kuulumisesta ja sinne juurtumisesta, läpäisee koko teoksen ja nousee sen temaattiseksi voimaksi. Riittääkö kotoisuuteen keinopainovoimassa virtaava puro tai ruukkuun istutettu pienoispuu, jos ja kun elämme avaruuden ankaruuden keskellä? Millaisista elementeistä rakentuu kokemus yhteydestä paikkaan, jossa asumme?
Itäranta yhdistää tieteiskerrontaansa suvereenisti myös mytologisia tasoja, sillä teoksen päähenkilö hoitaa juurettomuudesta kärsiviä potilaitaan skandinaavista tarustoa kaikuvien henkimatkojen avulla. Pohjoisesta kuvastosta ammentava juonne rakentuu kuin ankkuriköydeksi taakse jätettyyn planeettaan keskellä avaruuden rannattomuutta. Omakohtainen aistitieto ja kokemuksellisuus asetetaan tieteellistä maailmankuvaa täydentäväksi välttämättömäksi ainesosaksi, jota ilman vieraannumme toisistamme ja ympäristöstämme. Tällä näkökulmalla on painava viesti myös meidän ajassamme.
Kirjan toinen läpileikkaava teema, ekologia, kutoutuu saumattomasti yhteyden ja kuulumisen tematiikkaan. Maa on ympäristötuhojen lähes elinkelvottomaksi muuttama, ja seuraavaksi sieltä paennut ihmiskunta rohmuaa resursseja karujen planeettojen pinnoilta. Näkymä romahtaneeseen ekosysteemiin, hylättyyn kuoreen, jonka ihminen on imenyt tyhjiin, on varoittava ja enteellinen. Se tekee Kuunpäivän kirjeistä tiukasti ajankohtaisen. Samalla kirja kurkottaa vaivattomasti tulevaisuuteen, jossa avaruuden asuttamisen kynnys on jo ylitetty.
Tähtivaeltaja-palkinnon asiantuntijaraatiin kuuluivat: kriitikko Hannu Blommila, päätoimittaja Toni Jerrman, kriitikko Elli Leppä ja kääntäjä, kriitikko Kaisa Ranta.
tahtivaeltajablogi.com
tahtivaeltaja.com