Topelius-palkinto myönnetään ansiokkaalle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkinto ansiokkaalle lastenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry.
Ehdokkaat on valittu vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista lasten- ja nuortenkirjoista. Molempien Kopioston tukemien palkintojen arvo on 2021 euroa.
Topelius-palkintoa on jaettu vuodesta 1946 lähtien korkeatasoiselle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkintoa vuodesta 1969 lähtien korkeatasoiselle lastenkirjalle.
Palkintoraadin jäsenet ovat tutkija, tietokirjailija ja raadin puheenjohtaja Sara Kokkonen, kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias
Laivamaa. Lisätietoja Suomen Nuorisokirjailijat ry:n puheenjohtaja Netta Walldén, p 040 744 0554 tai walldennetta@gmail.com
Topelius-voittaja 2020
Luttinen Meri: Myrskynsilmä
(WSOY 2020, 397 s.)
Muinaissuomalaiseen fantasiamaailmaan sijoittuva esikoisromaani on hieno kasvukertomus, joka käsittelee erilaisuutta, yksinäisyyttä ja omien pelkojen voittamista. Ikiaikaisessa riitissä nuoret tytöt löytävät elämäntehtävänsä kehien kautta. Kainun kohtaloksi osoittautuu olla keskimmäisen kehän tietäjä, mikä tuo mukanaan suuren vastuun. Hänen on ratkaistava Myrskynsilmä-riipuksen arvoitus löytääkseen itsensä ja oman paikkansa yhteisössä.
Arvid Lydecken-voittaja 2020
Peltoniemi Sari: Täältä minä karkaan
(RanRan kustannus 2020, 228 s.)
Leopolda päätyy Aamuruskon lastenkotiin sodan ja vallankaappauksen runtelemassa Dyniassa. Nälkä, raadanta ja rangaistukset kuuluvat lasten arkeen. Leopolda karkaa ja huomaa yhteistyön merkityksen vasta apua saadessaan. Kirjasta löytyy yhtymäkohtia nykypäivän pakolaisten kohtaloihin, lasten oikeuksiin ja eriarvoisuuteen. Joskus on tarpeen uskaltaa kyseenalaistaa aikuisten määräämiä sääntöjä ja ehtoja.
Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n vuosittain parhaalle suomalaiselle fantasiakirjalle jakama Kuvastaja-palkinto on myönnetty Katariina Heikkilän teokselle Punainen nyrkki (Aula & Co).
Kuvastaja-palkinto jaettiin nyt 20. kerran, ja olikin mielenkiintoista vertailla suomalaista fantasiakirjallisuutta 20 vuotta sitten ja nyt. Finalistien valitseminen oli tänäkin vuonna äärimmäisen vaikeaa, sillä vuonna 2019 julkaistiin jälleen kerran paljon laadukasta kotimaista fantasiaa – 20 vuotta sitten finalisteiksi oli ajoittain vaikea löytää viisi ansioitunutta kirjaa, kun taas nyt listan rajaaminen viiteen oli vaikeaa. Raati haluaa erityisesti nostaa esille tapaa, jolla naisia, yhteiskuntaa sekä luontoa käsiteltiin erittäin onnistuneesti useammassakin finalistissa.
Suomessa julkaistava fantasiakirjallisuus on edelleen usein suunnattu nuorille, ja monet aikaisemmat Kuvastaja-voittajatkin ovat olleet nuorten kirjoja. Tänä vuonna raati iloitsi erityisen paljon aikuisille suunnatuista fantasiakirjoista.
Voittajakirjaa luonnehdittiin raadin piirissä seuraavasti: “Jee, vihdoinkin aikuisten kirja!” “Aikuisten fantasiaa, jossa yhteiskunnallinen aihe tekee siitä piristävän lisän suomalaiseen fantasiaan.” “Kaikkien päähahmojen persoonallisuudet ja taustatarinat oli mietitty hyvin ja kaikkien teoille löytyi jokin motivoiva selitys.” “Kaiken kaikkiaan hienosti rakennettu romaanikokonaisuus.” “Isoista aiheistaan huolimatta todella vetävä kirja.”
Muut finalistit olivat: Katri Alatalo: Ikuisesti, siskoni (Gummerus), Ilkka Auer: Kymnaasi – Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille (Haamu Kustannus), Briitta Hepo-Oja: Suomea lohikäärmeille (Otava) sekä Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala). Kilpailuun osallistuivat vuonna 2019 julkaistut suomalaiset fantasiaromaanit selkeästi satukirjoiksi laskettavia teoksia lukuun ottamatta.
Palkinto jaettiin virtuaalisesti 6.11.2020.
Voittajan haastattelu: https://youtu.be/CYn_Lk7b5Hw
Sivustomme kirjatietokantaan on nyt julkaistu aivan uutena ominaisuutena mahdollisuus perustaa kirjoille, kirjasarjoille ja kirjailijoille keskusteluja suoraan tietokantaan. Keskustelut ovat kaikkien luettavissa ja niihin pääsee osallistumaan kirjautumalla sisään sivustolle.
Kyseessä on sivustollamme aivan uudenlainen ominaisuus, jonka tarkoituksena on tehdä kirjallisuudesta keskusteleminen entistä helpommaksi. Kirjatietokannan kautta keskustelut tavoittavat suuren joukon spekulatiivisesta fiktiosta kiinnostuneita lukijoita ja madaltavat kynnystä itsekin osallistua keskusteluihin. Keskusteluja voi jokainen myös perustaa oman kiinnostuksensa mukaan hyvinkin seikkaperäisistä aiheista, esimerkiksi pohtimaan kirjan jotakin tiettyä juonenkäännettä tai suosikkihenkilöhahmonsa kehitystä. Keskustelut tarjoavat myös kirjailijoille ja kustantamoille vaivattoman tavan niin halutessaan osallistua kirjoistaan käytäviin keskusteluihin ja kuulla lukijoiden kommentteja tai vaikka itsekin herätellä keskustelua.
Listauksen kaikista tähän mennessä perustetuista keskusteluista näkee tältä sivulta: www.risingshadow.fi/library/discussions . Sivu löytyy valikosta Kirjasto / Keskustelut. Vinkki: Sivun voi halutessaan esimerkiksi lisätä selaimeensa kirjanmerkiksi, jolloin pääsee nopeasti tarkistamaan, onko listalle ilmestynyt itseään kiinnostavia uusia keskusteluja.
Ja miten niitä kiinnostavia uusia keskusteluja sitten ilmestyy? No tietenkin perustamalla sellaisia. Kirjautuneet käyttäjät pääsevät paitsi osallistumaan jo olemassaoleviin keskusteluihin myös itse perustamaan uusia keskusteluja itseään kiinnostavasta kirjasta, kirjasarjasta tai kirjailijasta. Siten tietokantaan syntyy keskusteluja juuri sellaisista aiheista, joista Sinä haluat keskustella.
Lyhyt ohjeistus uuden keskustelun perustamisesta ja keskusteluihin kommentoinnista sekä keskustelujen yleiset säännöt:
Ylläpitäjät opastavat mielellään, mikäli sinulla on kysyttävää keskustelujen perustamiseen, kommentoimiseen tai lukemiseen liittyen. Voit esittää kysymyksiä esimerkiksi vastaamalla tähän uutisketjuun tai kirjoittamalla RisingChattiin.
Tietokannan keskusteluominaisuuden kehittäminen jatkuu aktiivisena myös vuonna 2019. Toivommekin teiltä kaikilta runsaasti palautetta ja toiveita, kuinka tätä Risingin uusinta ominaisuutta voisi vielä parantaa, jotta kirjallisuudesta keskusteleminen olisi entistäkin helpompaa ja houkuttavampaa!
Spekulatiivisen fiktion suurmestari Ursula K. Le Guin on kuollut maanantaina 22. päivä tammikuuta 88-vuotiaana. Le Guin kuoli kotonaan, ja hänen kuolemansa julkisuuteen ilmoitti hänen poikansa. Le Guinin vaikutusta genrekirjallisuuteen on vaikea liioitella, niin valtava se on. Laajimmin Le Guin tunnetaan Maameren tarinat -fantasiakirjoistaan, jotka varsinkin menneinä vuosikymmeninä olivat nuorten lukijoiden suuressa suosiossa. Suurin yhteiskunnallinen vaikutus Le Guinin kirjoista on ollut hainilaissyklillä, scifisarjalla, johon kuuluvat muun muassa arvostelumenestykset Pimeyden vasen käsi ja Osattomien planeetta. Le Guinin myöhäistuotannon nuortenfantasiakirjasarja Läntisen rannan aikakirjat toi Le Guinille aivan uusia sukupolvia lukijoita ja faneja.
4177 + 38 fantasiaa ja tarinaa matkasta
Tanskalaiset lapset, nuoret ja kolmekymmentäyhdeksän alle 40 –vuotiasta menestynyttä eurooppalaista lasten- ja nuortenkirjailijaa kokoontuivat Aarhusin kaupungissa järjestetyille HAY-festivaaleille lokakuun lopussa. Suomesta tapahtumaan kutsuttiin mukaan nuortenkirjailija Salla Simukka ja fantasiakirjailija Maria Turtschaninoff.
Tapahtumasta teki erityisen kirjailijoiden ja nuoren festivaaliyleisön yhteinen kirjoitushaaste. Kirjailijoita ja nuoria kannustettiin kirjoittamaan tarina aiheesta matka. Kaikkiaan 4177 tanskalaisnuorta ja 38 kirjailijaa kahdeksastatoista Euroopan maasta vastasi kirjoitushaasteen. Kirjailijoiden tarinat koottiin kahteen antologiaan Odyssey ja Quest.
(Kuva: Antologia Quest. Lähde: Katoni.fi, kuvaaja Marie Linde Mayer.)
Lue lisää: 4177 + 38 fantasiaa ja tarinaa matkasta: raportti HAY-festivaalista