Seita Vuorela (o.s. Parkkola) 1971-2015

Kirjailija Seita Vuorela (o.s. Parkkola, synt. 1971) on menehtynyt vain 44-vuotiaana. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Vuorela tunnettiin palkittuna nuortenkirjailijana, jonka teokset yhdistävät kauhua, fantasiaa ja maagista realismia. 

 

Hugo 2015 -ehdokkaat julkaistu -- mukana yksi suomalainen

Hugo-palkintoehdokkaat vuodelle 2015 on julkaistu. Palkinto jaetaan elokuussa Sasquanin Worldconissa. Vuosittain jaettava Hugo-palkinto kuuluu arvostetuimpiin scifin ja fantasian tunnustuksiin. Lopullisen palkinnonsaajan äänestävät Worldconin osanottajat.

Ehdokkaina parhaan romaanin kategoriassa ovat:

• Ann Leckie: Ancillary Sword (Orbit US/Orbit UK)
• Kevin J. Anderson: The Dark Between the Stars (Tor Books)
• Katherine Addison: The Goblin Emperor (Tor Books)
• Marko Kloos: Lines of Departure (47North)
• Jim Butcher: Skin Game (Roc Books)

Ensimmäisenä suomalaisena palkintoehdokkanaa on taiteilija ja kuvittaja Ninni Aalto kategoriassa Best Fan Artist.

Lue kaikkien kategorioiden ehdokaslistat palkinnon kotisivuilta.

Arvostelu: Anu Holopainen: Ihon alaiset

Anu Holopainen: Ihon alaiset

Karisto 2015 - Risingin tietokannassa

Fantasiamaailmojen vahvojen naishahmojen luojan Anu Holopaisen uusi teos sijoittuu tulevaisuuden Suomeen, mutta hyvin erilaiseen maailmaan kuin häneltä lähes kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä teoksessa Molemmin jaloin. Ihon alaiset on kauneusleikkausdystopia, joka vertautuu Scott Westerfeldin teokseen Uglies. Molempia tulevaisuuskuvia yhdistää esimerkiksi nukkemainen naiskuva: ihanteeseen kuuluvat suuret, viattomat silmät, korkeat poskipäät ja muhkeat huulet.

Westerfeldin maailmassa kauneusleikkaus on initiaatioriitti lapsuudesta aikuisuuteen, Holopaisella leikkaukset ovat suosiostaan huolimatta vielä vapaaehtoisia: miksei mennä leikkaukseen, kun palvelut ovat helposti saatavilla. Kauneudella saa näkyvyyttä ja paremman sosiaalisen statuksen. Geneerisen kauneuden tavoittelun lisäksi myös sarvet, anime-tyyli sekä haltijakorvat ovat monien muokkaajien mieleen.

Arvostelu: Jaakko Markus Seppälä: Lemen

Jaakko Markus Seppälä: Lemen

Like 2015 - Risingin tietokannassa

Risingshadow-novellikilpailun vuonna 2013 voittaneen Jaakko Markus Seppälän esikoisteos on kunnianosoitus kyberpunkin vanhoille mestariteoksille. Tällaisia ovat muiden muassa Masamune Shirowin manga Ghost in the Shell, jonka mies itsekin mainitsee kiitoksissaan sekä William Gibsonin Neurovelho, josta Wachowskit saivat suuntaviivoja The Matrix -elokuvalle ja Philip K. Dickin Palkkionmetsästäjä, joka toimi inspiraationa myös Ridley Scottin elokuvalle Blade Runner. Seppälän luoma maailma onkin hyvin samannäköinen kuin kyseisissä teoksissa, mutta siinä on myös omaperäisyyttä.

Seppälän käyttämä värikäs kieli on hyvin elastista ja leikittelevää. Nopeatempoisessa, tummasävyisessä teoksessa se muotoutuu hahmojen suissa persoonallisiksi ääniksi, jotka sopivat heidän ympäristöönsä. Esimerkiksi anglismit ja hakkerien käyttämä erikoistunut sanasto luovat syvyyttä, vaikka osan lukijoista ne varmasti vievätkin vieraalle maaperälle. Kirjoittajan koodaustausta tulee tässä hyvin esille.

Arvostelu: Rick Yancey: Ääretön meri

Rick Yancey: Ääretön meri

WSOY 2015 - Risingin tietokannassa

Rick Yancey aloitti vuonna 2013 ilmestyneellä teoksellaan 5. aalto uudenlaisista avaruuden muukalaisista kertovan nuortenkirjasarjan. Dystopiaksikin luokiteltavissa teoksissa keskiössä ovat neljästä massakuolema-aallosta selvinneet nuoret, jotka yrittävät selvitä sukupuuton partaalla. 5. aalto tullaan näkemään myös valkokankaalla vuonna 2016.

Äärettömässä meressä jatketaan aiemmin viitoitetulla polulla moniäänisen kertojan tekniikkaa hyödyntäen. Siinä missä Cassie oli selvästi päähenkilö ensimmäisessä osassa, nousee nyt Haka aiempaa vahvemmin keskiöön. Myös muut selvinneet nuoret pääsevät ääneen. Kertojan vaihtuessa lukija pääsee kokemaan maailmanlopun ja jatkuvassa pelossa elämisen vaikutukset ihmisen psyykelle.

Arvostelu: Sally Green: Puoliksi paha

Sally Green: Puoliksi paha

Gummerus 2014 - Risingin tietokannassa

Sally Greenin Puoliksi paha -trilogia palauttaa nuorten spekulatiivisen kirjallisuuden dystopia-aallon ja avaruusmatkojen jälkeen sinne, mistä koko juttu tuntui alkaneenkin: Harry Potterin Englantiin. Tällä kertaa tosin jästejä kutsutaan nurjiksi, Lontoossa ei majaile taikaministeriö vaan valkoisten noitien neuvosto, ja noitien lapset käyvät ihan tavallisia kouluja. Yhteiskunnassa vaikuttaa sama taikovien ja ei-taikovien kahtiajakoisuus, vaikka Greenin luomus jääkin Rowlingin maailman yksityiskohtaisuudesta pitkälle jälkeen. Ja siinä missä Harry Potter kumppaneineen taisteli pahuutta vastaan, Greenin tarina pyrkii leikkimään hyvän ja pahan erilaisilla näkökulmilla.

Trilogian samannimisen avausosan päähenkilönä tavataan teini-ikäinen Nathan, joka on syntynyt nelilapsisen perheen nuorimmaiseksi ja sisaruksistaan poikkeavaksi lapseksi. Nathanin äiti on valkoinen parantaja, mutta isä aikakautensa pelätyin ja jahdatuin musta noita, jonka tappolistalta löytyy niin lapsia kuin merkkihenkilöitäkin. Asetelma ei lupaa hyvää yhteisössä, jossa sukupolvet ja verenperintö ratkaisevat, kuka olet ja millaiseksi tulet. Nathan suljetaankin heti alkuun noitayhteiskunnan ulkopuolelle, ja hänelle tehdään lapsesta pitäen selväksi, kuinka erilainen, vaarallinen ja iljettävä hän on.

Arvostelu: François Rabelais:‭ ‬Pantagruelin neljäs kirja

François Rabelais:‭ ‬Pantagruelin neljäs kirja

Siltala‭ ‬2014 - Risingin tietokannassa

Renessansiajan kulttuurihäirikön,‭ ‬lääkäri ja kirjailija‭ ‬François Rabelais'n (1483 t. 1494 - 1553),‭ ‬neljäs kirja jatkaa Pantagruel-jättiläisen ja hänen räävittömän ystävänsä Panurgen fantastisia ja vulgääreja seikkailuja.‭ ‬Tällä kertaa kuningas Pantagruel on seurueineen laivamatkalla oraakkelin luo,‭ ‬mutta tämä toimii vain kehyskertomuksena.‭ ‬Pääosassa ovat matkalaisten uskomattomat,‭ ‬usein hyvin suorasukaiset alapääkertomukset tai muut matkan varrella eteen tulleet ihmeelliset sattumukset,‭ kuten sota ruokamakkaroita vastaan.

Rabelais oli oman aikansa älykkö,‭ ‬sanan säilän taitava heiluttaja ja voimakas yhteiskuntakriitikko.‭ ‬Kirjailija on säälimättömästi solvannut aikansa merkkihenkilöitä ja julkkiksia aina kuninkaista paaviin,‭ ‬myös tässä teoksessa.‭ ‬Tämän vuoksi‭ ‬Neljättä kirjaa edeltäneet osat‭ ‬Pantagruel‭ (‬1532‭) ‬ja‭ ‬Gargantua‭ (‬1534‭) ‬olikin julistettu kielletyiksi kirjoiksi Sorbonnen eli Pariisin yliopiston teologisen tiedekunnan toimesta.‭ ‬Pantagruelin kolmas kirja‭ (‬1546‭) ‬oli saanut erikoisjulkaisuluvan Ranskan kuninkaalta.‭ ‬Neljäs kirja julkaistiin vuonna‭ ‬1552,‭ ‬mutta Sorbonne julisti senkin kielletyksi heti kuninkaan poistuttua Pariisista.

Arvostelu: George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi

George R. R. Martin: Lohikäärmetanssi

Kirjava 2014 - 1. osa ja 2. osa Risingin tietokannassa

Kauan odotettu Lohikäärmetanssi ilmestyi suomeksi viime vuonna. Tämä suomeksi kahteen osaan jaettu tiiliskivi on tuorein osa George R. R. Martinin kirjoittamaa Tulen ja jään laulu -sarjaa, suurinta fantasiahittiä sitten Harry Potterin.  Lohikäärmetanssin on tarkoitus olla sarjan kolmanneksi viimeisin osa, joka ajallisesti tapahtuu osittain sarjan neljännen osan, Korppien kestien, kanssa samaan aikaan. Seuraavan osan ilmestymiselle ei ole vielä varmistettua ajankohtaa.

Lohikäärmetanssin keskipiste on valtaosin Kapean meren toisella puolella Daeneryksen ja Tyrionin toimissa. Daeneryksen ristiretki takaisin Westerosiin kamppailemaan valtaistuimesta on jymähtänyt paikoilleen. Hänen lohikäärmeensä ovat kasvaneet hallitsemattomiksi ja ympäröivät orjakaupungit ovat alkaneet ottaa Daeneryksen uhan tosissaan. Tyrion puolestaan on pakomatkalla niin suvultaan kuin myös itseltään. Hänen roolinsa on vaihtunut sukunsa pelinappulasta uusien tahojen työkaluksi. Kirjan kolmas keskipiste on Jon Nietos Muurilla. Hänen huolenaan ovat viholliset molemmilla puolin jäämuuria ja Stannis Baratheon, joka ei ole haudannut haaveitaan kruunusta. 

Arvostelu: Veronica Roth: Uskollinen

Veronica Roth: Uskollinen

Otava 2015 - Risingin tietokannassa

Veronica Rothin Outolintu-dystopiatrilogia julkaistiin suomeksi varsin nopealla aikataululla: kaksi ensimmäistä osaa viime vuoden keväällä ja syksyllä, ja päätösosa Uskollinen puolestaan näki päivänvalon heti vuoden vaihteen jälkeen. Tahti kertoo, että kyseessä on maailmalla paljon kohua aiheuttanut sarja, joka on siirtynyt kirjallisesta formaatista myös valkokankaalle. Edellisen osan, Kapinallisen, filmatisointi sai ensi-iltansa maaliskuussa.

Uskollisessa myös Tobias pääsee vihdoin ääneen. Hän vuorottelee kertojana Trisin kanssa parin selvitellessä ongelmiaan. Onkin mielenkiintoista päästä kurkistamaan peilin toiselle puolelle, joskaan kertojaäänet eivät paljon toisistaan eroa. Jos lukujen aluista poistaisi kertojaa indikoivat nimiotsikoinnit, olisi hahmojen erottaminen toisistaan ollut lähes mahdotonta. Toinen kertojaääni toisaalta mahdollistaa laajemman näkökulman tapahtumiin, mutta se toimii myös lopun kannalta merkittävässä teknisessä roolissa. Kaikki lukijat eivät varmastikaan pidä tästä valinnasta, sillä Tobiaksen hahmo jakaa laajalti mielipiteitä.