Margaret Atwoodin Uusi maa -romaani (Otava) on voittanut Tähtivaeltaja-palkinnon vuoden 2015 parhaana suomeksi julkaistuna tieteiskirjana. Teoksen on suomentanut Kristiina Drews. Uusi maa on päätösosa trilogialle, josta ehkä parhaiten tunnetaan sen avausosa Oryx ja Crake. Tähtivaeltajan jakaa Helsingin Science Fiction Seura.

Lue lisää aiheesta täältä.

Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta

Tammi 2016 - Risingin tietokannassa

Marja-Leena Tiaisen romaanin Viestejä Koomasta päähenkilönä on yläkoululainen Silva Marras, joka on tehnyt virheitä, kuten juonut siideriä alaikäisenä ja varastanut kaupasta. Vaikka Silvan vanhemmat ovatkin eronneet, tekojen taustalla vaikuttaa enemmän kavereiden joukkopaine, joka eskaloituu pisteeseen, jossa Silva hyppää sillalta veteen loukkaantuen vakavasti.

Tyttö päätyy Koomaan, elämän ja kuoleman välitilaan, missä hän tapaa ihmisiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on myös muutama suomalainen nuori, jotka ovat vaarassa kuolla, mutta osa heistä pääsee takaisin elämään. Tämä kokemus muuttaa Silvan elämänkatsomuksen. Vanhat ystävät alkavat näyttää uudessa valossa etäisiltä ja vähemmän aidoilta. Aikaisemmin Silva haukkui muiden mukana luokallaan olevaa Inkeriä, joka osoittautuukin luoton arvoiseksi ystäväksi. Kunhan Silva on ensin välittänyt tälle Koomassa saamansa viestin.

Inkeri ei kuitenkaan ole ainoa, jolle Silvalla on viesti kerrottavanaan. Suuren osan teoksesta viekin osuus, jossa Silva selvittää kenelle ja kuinka hän voisi välittää eteenpäin Koomassa kuulemansa, hieman vaikeaselkoisetkin tiedot. Lyhyeen teokseen mahtuu mukaan myös kouluarkea, kahden kodin välillä matkustamista ja uusi ihastus.

K. K. Alongi: Kevätuhrit

Otava 2016 - Risingin tietokannassa

Kevätuhrit on K. K. Alongin apokalyptisen nuortenromaanisarjan ensimmäinen osa. Mitä tekisit, jos kaikki ympärilläsi yhtäkkiä kuolisivat? Tämän kysymyksen vastauksia etsivät teoksessa esitellyt eloonjääneet nuoret. Kuolemanaalto pyyhkäisee lähes koko ihmiskunnan maailmankartalta, tai ainakin Helsingistä, josta tarina alkaa. Ihmisten lisäksi aalto on vaikuttanut myös eläimiin. Sähköverkon kaaduttua ei ole mahdollisuutta selvittää muiden maiden saati toisten Suomen kaupunkien tilannetta.

Aluksi teoksessa seurataan kahden tytön, punkkari Jaden ja barbienukke Susetten ensimmäisiä tunteja tapahtuneen jälkeen. Kahdessa erilaisessa maailmassa eläneiden tyttöjen polut kohtaavat ja he yrittävät eroistaan huolimatta tulla toimeen selvitäkseen seuraavaan päivään. Tarinan edetessä heidän joukkoonsa liittyy myös muita selviytyjiä, mutta moniulotteinen Jade kasvaa nopeasti keskeiseksi hahmoksi.

Sarjan ensimmäinen teos kattaa ajallisesti ensimmäisen viikon post-apokalyptisessä henkiinjäämistaistelussa. Tähänkin ajanjaksoon mahtuu paljon miljöön muutoksia ja koetuksia sen myötä. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka tarina kehittyy tästä eteenpäin. Kuinka nuoret muodostavat uuden yhteiskuntajärjestyksen, josta sarjan ensimmäinen osa on paljastanut jo muutamia sävyjä. Mitä ryhmä joutuu tekemään taatakseen kaikille vettä, ruokaa, katon pään päälle ja turvan uhkia vastaan?

Mila Teräs: Noitapeili

Otava 2016 - Risingin tietokannassa

Mila Teräs tekee uuden aluevaltauksen Noitapeilillä, joka on reipas satufantasia varhaisnuorille. Hänen aikaisempaan tuotantoonsa kuuluu muun muassa kuvakirjoja ja nuorten fantasiaa. Noitapeili aloittaa myös uuden sarjan nimeltä Salainen kirjasto.

Noitapeili on vauhdikas seikkailu, joka saa alkunsa kirjastosta. Pakurin vanha kirjasto on unohdettu metsän keskelle, mutta siitä huolehtivat edelleen vanha kirjastonhoitaja Kauko J. Leopold, entinen työntekijä Ermiida Tiheikkö ja kirjastokoira Taru. Kaksikko pelastaa unohdettuja ja hylättyjä kirjoja. He asuvat kirjastossa, jonka käytävillä tarinat tuntuvat heräävän henkiin. Huonokuntoisimmista kirjoista jauhetaan inspiraatioteetä.

Läpi teoksen on havaittavissa lukemiseen liitettyä positiivista pohjavirettä. Esimerkiksi molemmat päähenkilöt pitävät lukemisesta, minkä lisäksi Hugo tanssii hiphopia ja Lydia harrastaa parkouria ja pelaamista. Teräs kantaa näin kortensa kekoon lasten ja nuorten vähentyneen lukuharrastuksen elvyttämiseksi.

Sun-Mi Hwang: Kana joka tahtoi lentää

Sitruuna Kustannus 2016 - Risingin tietokannassa

Kana joka tahtoi lentää on pieni faabeli, joka kertoo Tähkän, kaavoihin sopeutumattoman ja voimakastahtoisen kanan, tarinan.

Pelkäksi munimakoneeksi ahtaaseen koppiinsa tuomitulla Tähkällä on salainen haave: se haluaisi tulla äidiksi ja päästä vapauteen. Tähkä ei kuitenkaan voi hautoa itselleen pientä tipua, sillä farmin omistajat keräävät sen munat joka päivä talteen, eikä sillä ole asiaa pihamaalle poikasia tuottavan hienon kanan ja pihan pomona toimivan kukon joukkoon. Tilanteesta sisuuntuneena Tähkä päättää ensin lakata munimasta ja sen jälkeen syömästä, ja kun maanviljelijä lopulta nakkaa henkihieveriin nääntyneen Tähkän maakuoppaan muiden kuolleiden eläinten joukkoon, sitkeän pikku kanan taistelu unelmien saavuttamiseksi alkaa.

Koreassa yli 2 miljoonaa kappaletta myynyt, pituudeltaan pienoisromaaniksi luokiteltava Kana joka tahtoi lentää räpiköi klassisten filosofisten eläintarinoiden, kuten Ruohometsän kansan, Lokki Joonatanin ja Eläinten vallankumouksen vanavedessä. Kirjailija Sun-Mi Hwang onkin ympännyt 140 sivuun melkoisen tukun teemoja aina yhteiskuntakritiikistä äitiyteen, sijaisvanhemmuuteen, rakkauteen, erilaisuuteen, pahuuteen, vammaisuuteen ja muiden vuoksi uhrautumiseen asti.