Risingshadow on voittanut Euroopan Science Fiction Societyn Spirit of Dedication -palkinnon parhaana nettisivuna. Palkinto jaettiin Euroconissa Barcelonassa tänään. Risingshadow kiittää huomiosta!

Lisätietoja palkinnosta: esfs.info/esfs-awards

Kirjailija Sheri S. Tepper on menetynyt 87-vuotiaana. Hänen laajasta tuotannostaan on suomennettu kaksi romaania, feministisen scifin klassikko Portti naisten maahan ja muun muassa ääri-ideologioita käsittelevä Ruohojen maa.

Asiasta kertoi Locus Onlines.

Kuvastaja-palkinto 2016 on jaettu Helsingin kirjamessuilla Emmi Itärannalle romaanista Kudottujen kujien kaupunki. Kuvastaja jaetaan vuosittain parhaalle kotimaiselle fantasiaromaanille ja sen myöntää Suomen Tolkien-seura Kontu ry.

J. S. Meresmaa: Naakkamestari

Robustos 2016 - Risingin tietokannassa

J. S. Meresmaan Naakkamestari on niitä kirjoja, jotka on hyvä hotkaista syksyisenä iltana parin teekupillisen kera. Kirja on lyhyt ja napakka, kertomus hyvin rajattu ja mukaansatempaava. Lisäksi Naakkamestari sopii erinomaisesti sekä lapsille että aikuisille – se on kirja, joka ei aliarvioi lukijoitaan, mutta ei myöskään pröystäile hienoilla termeillä. Ylipäätään Naakkamestari on erinomainen opaskirja suomalaisen steampunkin maailmaan tutustuvalle. Se on helposti lähestyttävä, vilpitön ja kiehtova.

Tarinan päähenkilö on valumestari Lundanin verstaassa asuva Enni, joka kantaa kotiinsa sairaan naakan. Ennin vanhemmat ovat kadonneet eikä suhde Lundaneihin ole helpoimmasta päästä. Avauksessa toistuvat klassisen orpotarinan kulissit, mutta se toimii Naakkamestarissa yllättävän hyvin. Kun kyse on vaihtoehtohistoriasta, tutut lähtökohdat antavat enemmän tehoa niille asioille, jotka ovat toisin.

Naakkamestarissa keskeisessä roolissa ovat naakat, joihin Enni rakentaa yhä syvempää suhdetta kirjan edetessä. Samalla hän selvittää vanhempiensa katoamiseen liittyvää arvoitusta ja solahtaa toiseen maailmaan kaupungin julkisivun takana.

Hannu Rajaniemi: Näkymättömät planeetat

Gummerus 2016 - Risingin tietokannassa

Hannu Rajaniemen tinkimätön, mutta epätasainen novellikokoelma pursuaa mielikuvituksellisia ideoita. ”Kun olin jumala”, aloittaa ”Deus ex Hominen” -kertoja tarinansa ja samalla Hannu Rajaniemen ensimmäisen novellikokoelman. Näkymättömien planeetoiden maailmassa jumaluus on arkinen olotila. Villejä ja haastavia transhumanistisia visioita voinee pitää jo Rajaniemen tavaramerkkinä. Säieteoriasta tohtoriksi väitellyt Rajaniemi on päivätyönään työskennellyt erilaisissa futuristisissa ajatushautomoissa. Haastatteluissa hän on kertonut työnsä inspiroivan fiktiotaan ja päinvastoin.

Rajaniemi fabuloi mielellään kauas tulevaisuuteen, antroposeenin ja teknologisen singulariteetin tuolle puolen, samaan tapaan kuin esimerkiksi Peter Watts tai Charles Stross. Kokoelmaan mahtuu myös kansanmytologiasta ammentavia tarinoita sekä maagista realismia, jotka toimivat hyvinä hengähdystaukoina teknovyörytyksestä. Monipuolisuus johtuu kokoelman kattavuudesta, Näkymättömät planeetat kokoaa yhteen kaikki Rajaniemen novellit vuosilta 2005-2014.

Läpimurtoromaanistaan Kvanttivarkaasta alkaen Rajaniemi on kirjoittanut teoksensa suoraan englanniksi, scifimarkkinoiden perinteisellä valtakielellä. Näkymättömien planeetoidenkin novelleista vain kaksi on alun perin suomeksi kirjoitettuja. Viimeiset 10 vuotta ulkomailla asunut Rajaniemi on jo siinä määrin kansainvälistynyt, että käyttää kääntäjiä. Alkuteoksen kieli on melko yksioikoista, mutta Sarianna Silvonen on ripotellut käännökseensä rohkeammin sivulauseita.

Lauren Beukes: Zoo City

Aula & Co 2016 - Risingin tietokannassa

Zoo Cityn kansisuosittelijoilta ei meriittejä puutu. Kirjaa hehkuttavat kyberpunkin luoja William Gibson, nykyfantasian ykkösnimi George R. R. Martin ja omaperäisestä Fables-sarjakuvasta tunnettu Bill Willingham, joten odotuksia on nostettu varsin paljon. Kirja voitti myös Arthur C. Clarke -palkinnon vuoden parhaasta spefikirjasta.

Ensisilmäyksellä Zoo City vaikuttaa varsinaiselta genresekoitukselta. Urbaanin fantasian välityksellä kerrottu dekkaritarina ei ole epätavallinen kombinaatio, mutta hienon lisävärin tarinalle tuottaa sen miljöö. Tapahtumat nimittäin sijoittuvat Etelä-Afrikkaan ja tarinassa on enemmän kuin ripaus kyberpunkin henkeä.

Päähenkilönä toimii Zinzi, tietokonehuijari, jonka nigerialaiskirjeet onnistuvat huijaamaan kohteitaan ja jolla on mystinen tapa löytää kadonneita asioita. Joutuessaan vaikeuksiin poliisin kanssa hän joutuu epätoivoiseen tilanteeseen. Tilanteesta päästäkseen hänen on otettava vastaan työtehtävä, jollaisia hän haluaisi välttää: kadonneen henkilön etsintä. 

Andrzej Sapkowski: Järven neito

WSOY 2016 - Risingin tietokannassa

Viime vuosina monelle suomalaiselle fantasiaharrastajalle on syntynyt kesärutiini. Kun kesä alkaa, tarjolle tulee uusi Noituri luettavaksi. Tämä rutiini on valitettavasti päättymässä, sillä Järven neito on sarjan päätösosa. Kuin läksiäislahjaksi tämä sarjan viimeinen osa on aikaisempia tukevampi.

Sarjan suomentaminen on ollut laadukasta ja säännöllisyyden lisäksi varsin nopeaa. Esimerkiksi kirja on kääntynyt aiemmin suomeksi kuin englanniksi, vaikka sarja nauttiikin valtaisaa suosiota englanninkielisessä maailmassa. Suomessakin sarja on kerännyt varsin hyvää palautetta niin kriitikoilta kuin yleisöltä. Sarjan aloittaneet osat saivat Tähtifantasia-palkinnot, jotka myönnetään vuoden parhaalle käännetylle fantasiakirjalle.

Noiturin päähenkilönä on Geralt Rivialainen, noituri, joiden yleisenä tehtävänä on yliluonnollisuuden pitäminen kurissa ihmisten elämästä. Olemukseltaan Geralt on kuitenkin itsekin monesti pelätty, sillä hän on mutanttina osin yliluonnollinen voimiltaan.

Erkka Leppänen ja Petri Hiltunen: Kirotun maan ritari

Vaskikirjat 2016 - Risingin tietokannassa

Miekka ja magia -fantasiagenre pilkahtelee yhä ajoittain Suomenkin julkaisuissa. Erityisen kunnostautunut tässä on Vaskikirjat, joka on Glen Cookin Mustan komppanian julkaisemisen lisäksi julkaissut kuluvana vuonna myös kotimaisen Kirotun maan ritari -novellikokoelman.

Kirotun maan ritari sijoittuu Petri Hiltusen luomaan fantasiamaailmaan Jaconiaan, jota vuosien saatossa ovat laajentaneet muutamat kirjailijat. Jaconia muistuttaa maailmana sävyltään hyvin paljon useimpia miekka ja magia -genren maailmoja. Tämäkin maailma on ankara paikka, jossa päähenkilöt toimivat itsenäisesti keskittyen omiin sääntöihinsä - ja valtaapitävien lakeja venyttäen.

Loputtomana seikkailujen määränpäänä toimii pääasiassa rajaton Borvaria, Jaconiaa kokonaan ympäröivä rauniokaupunki. Tätä rauniokaupunkia kansoittavat hirviöt eikä yksikään Jaconian asukas tiedä kuinka pitkälle raunioita riittää tai mitä raunioiden toisella puolella on. 

J. S. Meresmaa: Keskilinnan ritarit

Osuuskumma 2016 - Risingin tietokannassa

J. S. Meresmaan Keskilinnan ritarit on alkujaan noin satasivuisina sähkökirjoina julkaistu trilogia. Se päädyttiin kuitenkin julkaisemaan myös yhteisniteenä, jollaiseksi se osiensa pituuden puolesta soveltuukin hyvin: sivuja kertyy yhteensä vähän alle neljäsataa. Niteeseen on lisätty ennen julkaisemattomat kartta ja jälkinäytös.

Keskilinnan ritarit sijoittuu kuviteltuun keskiaikaiseen maailmaan, jossa päähenkilöt, ovela ritari Jehrem ja tämän aseenkantajaksi pyrkivä nuori Konno, sotkeutuvat kunniasääntöjen ja juonittelun verkkoon. Kaikkein vaikeimmaksi rastiksi osoittautuvat sellaiset tunteet, jotka eivät kuulu miesten – eivätkä varsinkaan ritarin ja tämän aseenkantajan – välille tässä keskiaikaisessa yhteiskunnassa. Kohdatut ongelmat ja ylhäisön juonet kietoutuvat niin monimutkaiseksi vyyhdiksi, että lukija ehtii ihmetellä, ovatko ne lainkaan selvitettävissä.