Uutiskirje :: Syyskuu 2021

Alkuteos ilmestynyt 2017. Suomentanut Sarianna Silvonen. Kartta: Kelly de Groot. Kannen kuvitus: Adrian Dadich. Sidottu, kansipaperi.

Goodreads Choice Award (paras nuorten fantasia- tai sf-kirja) 2017.

VAKOOJA.
YÖN YLIVALTIATAR.
PAHIN PAINAJAISESI JA MAAILMAN AINOA TOIVO.

Feyre on jättänyt Yön valtakunnan taakseen ja palannut Kevään hoviin vakoilemaan vihollisen suunnitelmia. Sodan häämöttäessä horisontissa hänen mielessään on vain yksi asia: kosto. Feyren on kuitenkin tukahdutettava raivonsa ja punottava monimutkainen valheiden verkko, jos hän haluaa suojella rakkaimpiaan. Yksikin lipsahdus voi koitua hänen kohtalokseen ja syöstä koko maailman tuhoon.

Lukijat ympäri maailmaa hurmanneen ja myyntimenestykseksi nousseen Valtakunta-fantasiasarjan kolmas osa on täynnä juonittelua, yllāttäviä liittolaisia ja kiihkeää romantiikkaa. Sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua, ja armeijoiden viimein kohdatessa maa on värjäytyvä punaiseksi.

"Viettelee sinut... ja jättää janoamaan lisää." – RT Book Reviews

"Nopeatempoinen ja täynnä räjähtävää toimintaa." – Booklist

Alkuteos ilmestynyt 2014. Suomentanut Arja Pikkupeura. Kansi: Mika Tuominen. Sidottu, kansipaperi.

Moskovan kaduilla ei ole enää turvallista. Vampyyrit käyvät viattomien ihmisten kimppuun ja uhrien nimistä muodostuu viesti: Anton Gorodetski.

Gorodetskin tutkimuksissa selviää, että kyseessä ei ole uhka vaan varoitus. Ikiaikainen, käsittämättömän voimakas taho on palannut ja jos ennustuksiin on uskominen, se tuhoaa koko maailman. Vain muinainen ja lähes unohduksiin painunut Kuudes vartio voi pysäyttää sen.

Valon velho Anton on yksi Muihin kuuluvista, joilla on taikavoimia ja kyky päästä Hämärän alueelle, rinnakkaiseen Varjojen valtakuntaan. Maailma on jakautunut kahtia, Valoon ja Pimeyteen. Jokaisen Muihin kuuluvan on vannottava uskollisuuttaan ja valittava puolensa.

Sergei Lukjanenkon kiihkeä yliluonnollisten olentojen maailma, joka on aivan vieressämme, on kuvailtu yhtä taitavan koukuttavasti kuin ennenkin. Juoni on erityisen palkitseva, sillä sankarin on kutsuttava taisteluun olennot menneisyydestään pelastaakseen Muihin kuuluvat ja ihmiset, eivätkä kaikki ole ollenkaan mielissään Gorodetskin tapaamisesta. Kuudes vartio on Varjojen valtakunta -fantasiasarjan kuudes ja viimeinen osa.

Varjojen valtakunta -fantasiasarja on noussut Venäjällä kulttimaineeseen, kirjat ovat suositumpia kuin Harry Potterit.

Etukannen kuva: Jouni Harala. Kansi: Timo Numminen. Nidottu.

Kersti Juva käänsi Taru Sormusten herrasta -trilogian vuosina 1972–1975 (kaksi ensimmäistä osaa kirjailija Eila Pennasen kanssa). Konkarisuomentaja on sen jälkeen kääntänyt J. R. R. Tolkienin lähes koko tuotannon. Mutta miten Juva sai käännettäväkseen yhden vuosisadan merkittävimmistä romaaneista vain 23-vuotiaana aloittelijana?

Tässä teoksessa Juva palaa pitkän uransa alkulähteille ja tarkastelee Tolkien-suomennostyötään kriittisestikin. Tolkienin tulkkina valaisee myös, miten eri hahmojen puhetavat kääntyivät suomeksi ja kuinka Sormusten herran nimistö sai suomenkieliset vastineensa.

Miten Shirestä tuli Kontu ja Brandybuckista Rankkibuck? Entä miksi örkkien puhe muistuttaa stadin slangia?

Kannen suunnittelija: Riikka Turkulainen. Kannen kuvat: iStockphoto. Sidottu.

Topelius-palkinto 2022. Kuvastaja-palkintoehdokas 2022.

Näissä metsissä on aina ollut myrrys, ja tulee aina olemaankin.

14-vuotias orpo Niilo elää kovissa oloissa Kivihalmeen talon kasvattina. Hän ei muista omaa menneisyyttään, johon liittyy vaiettu salaisuus. Kun talossa tarvitaan tietäjän apua, ottaa mahtava myrrys palkkioksi Niilon rengikseen ja perehdyttää hänet parantamisen ja henkimaailman saloihin. Elämä korpimetsän armoilla kasvattaa Niilosta vahvan ja rohkean. Monien seikkailujen jalkeen menneisyys alkaa paljastua Niilolle ja hän nousee vastustamaan heitä, jotka ovat tehneet hänelle vääryyttä.

Taikuri ja taskuvaras -trilogiasta tunnettu Anniina Mikama on jälleen kirjoittanut vetävän historiallisen seikkailun, jossa on mukana ripaus muinaista magiaa. Taikuri ja taskuvaras (2018) sai Topelius-palkinnon ja Huijarin oppipoika (2019) oli Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

"Raatiimme teki erityisen vaikutuksen Mikaman kertojantaidot. Myrrys nielaisi meistä jokaisen maailmaansa heti ensimmäisillä sivuillaan. Tarina kasvaa lukuromaaniksi, joka on niin elävästi kirjoitettu, että miljöötä ei voi erottaa henkilöhahmoista." – Topelius-palkintoraati

Alkuteos ilmestynyt 2020. Suomentanut Susanna Hirvikorpi. Nidottu.

Mitä jos Tuhkimo ei koskaan olisikaan saanut sovittaa lasikenkää?

Tällaisena et ole koskaan tavannut Tuhkimoa! Vaihtoehtoinen, jännittävä "mitä jos" -tarina vie lumoavan klassikkosadun aivan uudelle tasollle.

Tuhkimon tanssiaisilta linnassa ei voisi olla ihanampi! Juhlahumussa hän tapaa komean prinssin, ja tunteet syttyvät välittömästi. Mutta kotiin kiiruhtaessaan Tuhkimo pudottaa toisen lasikenkänsä… Seuraavana päivänä hän kuulee, että prinssi etsii kengän kaunista omistajaa. Olisiko kaltoin kohdellulla tytöllä vihdoin tilaisuus päästä äitipuolensa hirmuvallasta? Tuhkimon ei kuitenkaan anneta edes sovittaa kenkää vaan hänet lukitaan ullakolle.

Neuvokas tyttö pakenee ja hakeutuu prinssin läheisyyteen pestautumalla ompelijattareksi linnaan. Uudessa toimessaan hän pitää silmät auki, ja saa kauhukseen selville, että prinssi aiotaan syöstä vallasta. Vaarassa ovat myös keijut, ja varsinkin Tuhkimon oma rakas kummitäti. Nyt on pakko ryhtyä toimeen ennen kuin on liian myöhäistä!

Alkuteos ilmestynyt 2013. Suomentanut Meri Kapari. Sidottu.

Tulisiivet-menestyssarjan jännittävä toinen osa!

Tsunami on yksi karanneista lohikäärmeenpoikasista. Hän on löytänyt vedenalaisen perheensä ja tuntee ensimmäistä kertaa elämässän kuuluvansa jonnekin.

Kaikki ei kuitenkaan ole kohdillaan vedenalaisessa maailmassa. Pyrrhian sota raivoaa edelleen, ja vaikuttaa siltä, että joku yrittää vahingoittaa Tsunamia ja muita karanneita poikasia. Tsunami haluaa jäädä kotiinsa, mutta voiko hän pitää ystävänsä turvassa sieltä käsin?

Alkuteos ilmestynyt 1965. Suomentanut Anja Toivonen. Julkaistu alun perin suomeksi kolmeksi niteeksi jaettuna vuosina 1982–83: Dyyni, Muad'Dib ja Profeetta. Suomennos ilmestyi ensi kerran yhtenä niteenä 2021 (elokuvakannellinen taskukirja, jossa tarkistettu käännös). Uusi laitos 2023. Kansikuva: Sean Francis O'Connell. Nidottu.

Jaettu Hugo-palkinto 1966, Nebula-palkinto 1965. Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.

Hienovireinen science fiction -saaga, joka yhdistelee politiikkaa, filosofiaa, uskontoa ja ekologiaa kiehtovaan juoneen

Dyyni eli Arrakis on imperiumin planeetoista karuin. Kuitenkin siitä on taisteltu verisesti vuosisatojen ajan, sillä siellä kasvaa hiekkamatojen vartioima kallisarvoinen rohto. Dyynissä Arrakisin uusi valtias, Leto Atreides, saapuu perheineen aavikkoplaneetalle. Heitä vastassa ovat suvun vanhan vihollisen, tyranni Harkonnenin julmat juonet. Nuori Paul Atreides saa yllättävän liittolaisen fremen-aavikkokansasta ja kasvaa hiljalleen rooliin, josta vuosituhansia vanhat ennustukset kertovat.

Edelleen relevantti tieteisjättiläinen 60-luvulta tutkiskelee aikansa ilmiöitä: ympäristötuhoa, ihmisen potentiaalia, tietoisuuden laajentamista ja kolonialismin murtumista. Dyynin suomennos on julkaistu aiemmin kolmena niteenä (Dyyni, Muad'Dib ja Profeetta), jotka on koottu yhteen tähän painokseen.

Dyynistä sanottua:

”Modernin scifin monumentti.” – Chicago Tribune

”Dyyni on myynyt miljoonia kappaleita, on mahdollisesti scifi-kaanonin suurin romaani ja Tähtien sotaa ei olisi olemassa ilman sitä. Frank Herbertin Dyyni kestää aikaa poliittisesti merkittävänä fantasiana hippiajalta.” – The Guardian

"Jos tieteiskirjallisuudella on vastaus fantasian Tarulle Sormusten herrasta... niin Frank Herbertin Dyyni on vahva haastaja." – The Guardian

”Dyyni on mahdollisesti jopa ajankohtaisempi nyt kuin ilmestyessään.” – The New Yorker

"Ällistyttävä scifi-ilmiö." – The Washington Post

"Scifi-kirjallisuudesta on vaikea löytää toista kirjaa, jossa vieras yhteisö olisi niin punniten harkittu, syvästi ymmärretty ja tarkasti kuvattu." – Jukka Nyman, Aamulehti

"Dyynin vaikutus Tähtien sotaan on ilmeinen, mutta Frank Herbertin työ kaikuu läpi koko nykyaikaisen tieteiskirjallisuuden." – The Atlantic

"Sanoisin, että Valtaistuinpelissä on Dyynin DNA:ta – halukkuutta tappaa henkilöhahmoja, ymmärrystä reaalipolitiikan kauaskantoisuudelle ja sille, miten se vaikuttaa ihmisiin." – Neil Gaiman

Alkuteos ilmestynyt 2012. Suomentanut Meri Kapari. Sidottu.

Maailmanmenestyssarja Tulisiivet alkaa!

Pyrrhian lohikäärmeheimot ovat olleet vuosia sodassa, ikuiselta tuntuvan valtapelin vankeina. Salainen vastarintaliike on päättänyt lopettaa mielettömän taistelun. He uskovat, että arvoituksellinen ennustus on ratkaisu kaikkeen.

Viittä lohikäärmeenpoikasta valmistellaan nyt toteuttamaan ennustus. Heitä koulitaan taisteluun salaisessa luolassa, maailman silmiltä kätkössä. Lohikäärmenpoikasillakin on kuitenkin oma tahto. Suostuvatko poikaset toteuttamaan ennustuksen vai valitsevatko he oman tiensä?

Sidottu.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto 2021. Tähtivaeltaja-palkintoehdokas 2022.

Mitä ihminen on, jos häneltä viedään muisti? Huikean taidokas, vangitseva tarina kapinasta, toivosta ja ihmisyydestä

Aleksei on nuori mies, jonka isä johtaa ihmistutkimuslaitosta osittain meren alle peittyneessä Tokiossa. Laitokseen tuodaan säännöllisesti lasti koeyksilöitä, niin myös Satomi, nuori nainen, jolta on tarkoitus pyyhkiä muisti. Satomista tulee Aleksein harjoitustehtävä, sillä pojan on määrä jatkaa isänsä työtä. Mutta pinnan alla velloo jo, nuori sukupolvi näkee vanhempiensa luoman järjestelmän kauhut.

Mistä valo pääsee sisään jatkaa kiitetyn, Topelius-palkintoehdokkaaksi valitun Korento-romaanin tarinaa.

"Tämä kirja vie toiseen maailmaan, se puhuttelee, viipyilee ja vahvistaa." – Ote Finlandia-palkintoperusteluista

”Uus-Tokioon sijoittuvassa, yhteiskunnallisesti kantaaottavassa romaanissa ihmisarvo määräytyy syntyperän mukaan. Lopputuloksena on julma dystopia, jossa jopa epäinhimilliset ihmiskokeet ovat arkea. Vahva ja vaikuttava teos, joka osuu aikakautemme uhkakuvien ytimeen.” – Tähtivaeltaja-palkintoraati

"Aallon maalaama tulevaisuuskuva on varsin synkkä ja lähes toivoton, mutta näyttää hienosti diktatuurin anatomian. [...] Lopun lukee silti ahmien, sillä valo pääsee kuin pääseekin tuikahtamaan sisään ihmeen pienistä koloista ja säröistä." – Turun Sanomat

Alkuteos ilmestynyt 2020. Suomentanut Helene Bützow. Kannen suunnittelija: David Mann. Sidottu, kansipaperi.

Women’s Prize for Fiction 2021, Tähtifantasia-palkinto 2022. Hugo-palkintoehdokas 2021, Nebula-palkintoehdokas 2020, World Fantasy -palkintoehdokas 2021, BSFA-palkintoehdokas 2020, Costa Book Awards -ehdokas 2020, Goodreads Choice -palkintoehdokas 2020, toinen sija Locus-palkintoäänestyksessä 2021 (fantasiakirjat).

Talon Kauneus on mittaamaton; sen Lempeys ääretön

Piranesi asuu Talossa, jossa on lukematon määrä valtavia huoneita ja käytäviä, joita reunustavat tuhannet patsaat. Vuorovesi yltää portaisiin asti, pilvet liikkuvat yläkerran saleissa. Mutta Piranesia ei pelota: hän tuntee veden liikkeet ja reitit salien välillä. Tiistaisin ja perjantaisin Piranesi tapaa ystävänsä Toisen, mutta muuten hän on yksin. Ellei Vainajia ja lintuja lasketa.

Kun liidulla piirrettyjä viestejä alkaa ilmestyä lattioihin, Piranesille valkenee, että Talossa liikkuu myös joku muu. Mutta kuka, ja mitä hän haluaa? Onko kyseessä ystävä – vai vihollinen, joka vastustaa järkeä ja tiedettä, kuten Toinen väittää?

Piranesi löytää kadonneita kirjoituksia, ja salaisuudet alkavat paljastua. Samalla Talon tuttu ja turvallinen maailma muuttuu oudoksi ja vaaralliseksi.

Susanna Clarken hypnoottinen ja älykäs uusi romaani vie lukijan maagiseen labyrinttiin, johon voisi jäädä ikiajoiksi harhailemaan.

Kirjasta sanottua:

”Piranesi on häikäisevä tarina yksinäisyydestä, mielikuvituksesta ja muistamisesta” – Spectator

"Kirjallinen tapaus." – Daily Telegraph

"Outo ja koskettava ja erinomainen." – Kirkus Reviews

"Teoksen oivaltavuus ja kauneus vetää vertoja Clarken esikoiskirjalle – – Piranesi on romaani, johon lukija palaa kerta toisensa perään – yhä uudestaan avautuva talo, jonka patsaita hiljaiset mietteet ja oudot vuorovedet hellivät." – Observer

"Suurenmoisessa uudessa romaanissaan Clarke paketoi monisyisen mysteerin metafyysiseen fantasiaan – – Takuuvarmasti vuoden kekseliäimpiä kirjoja." – Publishers Weekly

"Muistuttaa meitä kaunokirjallisuuden kyvystä kuljettaa lukija maailmasta toiseen ja laajentaa ymmärrystä omastamme." – Guardian

"Tiivis mysteeri teemoinaan muisti ja olemassaolo. Tunnelmallinen ja omaperäinen teos jää kiehtomaan mieltä." – Tähtifantasia-palkintoraati