HourglassEyes | Lukupiiri | 54 viestiä | 18.12.2024
Viimeisin Pisania | 07.02.2025
HourglassEyes | Lukupiiri | 51 viestiä | 20.11.2024
Viimeisin Pisania | 07.02.2025
12
Pathfinder RPG
02.10.2013
Pathfinder julkaistiin vuonna '09. Onhan se nyt sen jälkeen niittänyt monen roolipelaajan suosion, tai ainakin löytänyt tiensä kirjahyllyihin. Kyseisen pelin julkaisija on Paizo Publishing ja itse pelihän pohjautuu paljolti 3.5 sääntöihin.
Olen pelannut Pathfinderia muutamaan otteeseen. Ensimmäisen kerran viime vuonna, jolloin aloitimme pelaamaan hieman isompaa kampanjaa. Sitä on tarkoitus jatkaa vielä ja periaatteessa pelaamme omien hahmojen lisäksi niillä valtakunnilla, joihin hahmomme kuuluvat. Toinen peli oli taas johonkin aiempaan peliin pohjautuvaa kampanjaa, johon en oikein päässyt kunnolla kiinni. Saattoi johtua siitä, että porukan koko oli hieman suuri. Kolmas kampanja, jonka pelinjohtajana toimin, on hieman tuoreempi tapaus. Sitä olemme pelanneet vasta muutaman kerran, koska aloitimme uudelleen Ropeconin jälkeen. Toistaiseksi olen ollut hyvin tyytyväinen porukkaan, jonka kanssa pelaan.
Varmasti täältäkin löytyy kyseisen ropen pelaajia, joten jakaa omia kokemuksianne. Millaisissa maisemissa olette peliä pelanneet? Millainen tarina on ollut? Avautukaa kaikesta mahdollisesta Pathfinderiin liittyen ja vinkkejäkin saa antaa uusille ja vanhoille pelaajille. :)
Olen pelannut Pathfinderia muutamaan otteeseen. Ensimmäisen kerran viime vuonna, jolloin aloitimme pelaamaan hieman isompaa kampanjaa. Sitä on tarkoitus jatkaa vielä ja periaatteessa pelaamme omien hahmojen lisäksi niillä valtakunnilla, joihin hahmomme kuuluvat. Toinen peli oli taas johonkin aiempaan peliin pohjautuvaa kampanjaa, johon en oikein päässyt kunnolla kiinni. Saattoi johtua siitä, että porukan koko oli hieman suuri. Kolmas kampanja, jonka pelinjohtajana toimin, on hieman tuoreempi tapaus. Sitä olemme pelanneet vasta muutaman kerran, koska aloitimme uudelleen Ropeconin jälkeen. Toistaiseksi olen ollut hyvin tyytyväinen porukkaan, jonka kanssa pelaan.
Varmasti täältäkin löytyy kyseisen ropen pelaajia, joten jakaa omia kokemuksianne. Millaisissa maisemissa olette peliä pelanneet? Millainen tarina on ollut? Avautukaa kaikesta mahdollisesta Pathfinderiin liittyen ja vinkkejäkin saa antaa uusille ja vanhoille pelaajille. :)
Pathfinder julkaistiin vuonna '09. Onhan se nyt sen jälkeen niittänyt monen roolipelaajan suosion, tai ainakin löytänyt tiensä kirjahyllyihin. Kyseisen pelin julkaisija on Paizo Publishing ja itse pelihän pohjautuu paljolti 3.5 sääntöihin.
 
Olen pelannut Pathfinderia muutamaan otteeseen. Ensimmäisen kerran viime vuonna, jolloin aloitimme pelaamaan hieman isompaa kampanjaa. Sitä on tarkoitus jatkaa vielä ja periaatteessa pelaamme omien hahmojen lisäksi niillä valtakunnilla, joihin hahmomme kuuluvat. Toinen peli oli taas johonkin aiempaan peliin pohjautuvaa kampanjaa, johon en oikein päässyt kunnolla kiinni. Saattoi johtua siitä, että porukan koko oli hieman suuri. Kolmas kampanja, jonka pelinjohtajana toimin, on hieman tuoreempi tapaus. Sitä olemme pelanneet vasta muutaman kerran, koska aloitimme uudelleen Ropeconin jälkeen. Toistaiseksi olen ollut hyvin tyytyväinen porukkaan, jonka kanssa pelaan.
 
Varmasti täältäkin löytyy kyseisen ropen pelaajia, joten jakaa omia kokemuksianne. Millaisissa maisemissa olette peliä pelanneet? Millainen tarina on ollut? Avautukaa kaikesta mahdollisesta Pathfinderiin liittyen ja vinkkejäkin saa antaa uusille ja vanhoille pelaajille. :)
02.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Itse löysin Pathfinderin vajaa pari vuotta sitten ja olen nyt ollut osallisena kolmessa eri kampanjassa, kahdessa pelinjohtajana ja kolmannessa pelaajana. Olen pitänyt kaikista ja olen erittäin vaikuttunut siitä, miten Paizo on kyennyt parantamaan D&D 3.5:sen perusideoita ja tekemään niistä käyttäjäystävällisempiä. Pathfinderia osaa pelata, jos on koskaan tutustunut D&D:hen, mutta itse pidän ensimmäisestä enemmän, koska jokaiselle classille löytyy jotain tekemistä jokaiselle levelilla ja vaihtoehtoja tuntuu olevan enemmän alusta alkaen. Aiemmin esimerkiksi fighter oli varsin tylsä classi pelata, ja ei se kieltämättä edelleenkään oman listani kärjessä ole, mutta vaihtoehtoja on Pathfinderissa enemmän jo ihan core rulebookissa.
Pidän myös Paizon avoimuudesta. Lähestulkoon kaikki säännöt löytyvät netistä, suoraan Paizon omilta sivuilta, mistä niitä on kätevä tarkistaa tai hyödyntää. Omistan totta kai kirjat ihan fyysisinä kappaleinakin, mutta on kätevää ohjata esim. pelaajat tarkistamaan säännöt netistä. Aiemmin jouduin lainaamaan kirjat heille, mikä teki esimerkiksi hahmojen suunnittelusta hitaampaa ja vaivalloisempaa.
Onko ihmisillä mielipiteitä ja/tai kokemuksia Paizon valmiskampanjoista eli adventure patheista? Itse vedän tällä hetkellä Kingmakeria, joka on hyvä yhdistelmä perinteistä hack-n-slashia, sandbox-tyylistä tutkimusmatkailua ja oman kuningaskunnan perustamista ja hallitsemista kesyttämättömässä korvessa. Tämä jälkimmäisin ei ole ollut ihan koko ryhmän mieleen omissa piireissäni, mutta kyseinen ryhmä onkin aika toimintaan painottunut, joten se oli odotettavissa ja ainakin itse rakastaisin tämäntapaista minipeliä, jossa saisin kehittää omaa kuningaskuntaani metsään, jonka olen aiemmin raivannut vihollisista.
Pidän myös Paizon avoimuudesta. Lähestulkoon kaikki säännöt löytyvät netistä, suoraan Paizon omilta sivuilta, mistä niitä on kätevä tarkistaa tai hyödyntää. Omistan totta kai kirjat ihan fyysisinä kappaleinakin, mutta on kätevää ohjata esim. pelaajat tarkistamaan säännöt netistä. Aiemmin jouduin lainaamaan kirjat heille, mikä teki esimerkiksi hahmojen suunnittelusta hitaampaa ja vaivalloisempaa.
Onko ihmisillä mielipiteitä ja/tai kokemuksia Paizon valmiskampanjoista eli adventure patheista? Itse vedän tällä hetkellä Kingmakeria, joka on hyvä yhdistelmä perinteistä hack-n-slashia, sandbox-tyylistä tutkimusmatkailua ja oman kuningaskunnan perustamista ja hallitsemista kesyttämättömässä korvessa. Tämä jälkimmäisin ei ole ollut ihan koko ryhmän mieleen omissa piireissäni, mutta kyseinen ryhmä onkin aika toimintaan painottunut, joten se oli odotettavissa ja ainakin itse rakastaisin tämäntapaista minipeliä, jossa saisin kehittää omaa kuningaskuntaani metsään, jonka olen aiemmin raivannut vihollisista.
Itse löysin Pathfinderin vajaa pari vuotta sitten ja olen nyt ollut osallisena kolmessa eri kampanjassa, kahdessa pelinjohtajana ja kolmannessa pelaajana. Olen pitänyt kaikista ja olen erittäin vaikuttunut siitä, miten Paizo on kyennyt parantamaan D&D 3.5:sen perusideoita ja tekemään niistä käyttäjäystävällisempiä. Pathfinderia osaa pelata, jos on koskaan tutustunut D&D:hen, mutta itse pidän ensimmäisestä enemmän, koska jokaiselle classille löytyy jotain tekemistä jokaiselle levelilla ja vaihtoehtoja tuntuu olevan enemmän alusta alkaen. Aiemmin esimerkiksi fighter oli varsin tylsä classi pelata, ja ei se kieltämättä edelleenkään oman listani kärjessä ole, mutta vaihtoehtoja on Pathfinderissa enemmän jo ihan core rulebookissa.
 
Pidän myös Paizon avoimuudesta. Lähestulkoon kaikki säännöt löytyvät netistä, suoraan Paizon omilta sivuilta, mistä niitä on kätevä tarkistaa tai hyödyntää. Omistan totta kai kirjat ihan fyysisinä kappaleinakin, mutta on kätevää ohjata esim. pelaajat tarkistamaan säännöt netistä. Aiemmin jouduin lainaamaan kirjat heille, mikä teki esimerkiksi hahmojen suunnittelusta hitaampaa ja vaivalloisempaa.
 
Onko ihmisillä mielipiteitä ja/tai kokemuksia Paizon valmiskampanjoista eli adventure patheista? Itse vedän tällä hetkellä Kingmakeria, joka on hyvä yhdistelmä perinteistä hack-n-slashia, sandbox-tyylistä tutkimusmatkailua ja oman kuningaskunnan perustamista ja hallitsemista kesyttämättömässä korvessa. Tämä jälkimmäisin ei ole ollut ihan koko ryhmän mieleen omissa piireissäni, mutta kyseinen ryhmä onkin aika toimintaan painottunut, joten se oli odotettavissa ja ainakin itse rakastaisin tämäntapaista minipeliä, jossa saisin kehittää omaa kuningaskuntaani metsään, jonka olen aiemmin raivannut vihollisista.
03.10.2013
Propagandalf
12 viestiä
Pathfinderia itsekin pelannut/pelaan kahdessa eri ryhmässä (5-6 henkeä molemmissa).
Hauskaa on, ja kirjojen sisällön löytyminen Paizon sivuilta on hyvin iso etu, sillä vain yhdellä molemmista peliporukoista on varsinaiset tiiliskivikirjat.
Adventure Path: Serpents Skull on ainut, josta on itsellä kokemusta (toinen peli on DM:n itsensä luomassa maailmassa), ja se on ihan ok. Muutama kritiikin hitunenkin kyllä löytyy: Osa taisteluista/minibosseista on kovin irrallisia, eikä niistä enää mainita mitään itse eventin jälkeen.
Toinen adventure path huomio liittynee pelaajien omiin valintoihin. Teimme kaikki nimittäin hieman liian voimakkaat hahmot kampanjan vaikeustasoon nähden (partyn sisäinen voimatasapaino on onneksi tasainen). Eli Paizon adventure pathejä varten ei tarvinne ylioptimoituja Minmax-hahmoja. :smile:
Hauskaa on, ja kirjojen sisällön löytyminen Paizon sivuilta on hyvin iso etu, sillä vain yhdellä molemmista peliporukoista on varsinaiset tiiliskivikirjat.
Adventure Path: Serpents Skull on ainut, josta on itsellä kokemusta (toinen peli on DM:n itsensä luomassa maailmassa), ja se on ihan ok. Muutama kritiikin hitunenkin kyllä löytyy: Osa taisteluista/minibosseista on kovin irrallisia, eikä niistä enää mainita mitään itse eventin jälkeen.
Toinen adventure path huomio liittynee pelaajien omiin valintoihin. Teimme kaikki nimittäin hieman liian voimakkaat hahmot kampanjan vaikeustasoon nähden (partyn sisäinen voimatasapaino on onneksi tasainen). Eli Paizon adventure pathejä varten ei tarvinne ylioptimoituja Minmax-hahmoja. :smile:
Pathfinderia itsekin pelannut/pelaan kahdessa eri ryhmässä (5-6 henkeä molemmissa).
 
Hauskaa on, ja kirjojen sisällön löytyminen Paizon sivuilta on hyvin iso etu, sillä vain yhdellä molemmista peliporukoista on varsinaiset tiiliskivikirjat.
 
[b]Adventure Path: Serpents Skull[/b] on ainut, josta on itsellä kokemusta (toinen peli on DM:n itsensä luomassa maailmassa), ja se on ihan ok. Muutama kritiikin hitunenkin kyllä löytyy: Osa taisteluista/minibosseista on kovin irrallisia, eikä niistä enää mainita mitään itse eventin jälkeen.
 
Toinen adventure path huomio liittynee pelaajien omiin valintoihin. Teimme kaikki nimittäin hieman liian voimakkaat hahmot kampanjan vaikeustasoon nähden (partyn sisäinen voimatasapaino on onneksi tasainen). Eli Paizon adventure pathejä varten ei tarvinne ylioptimoituja Minmax-hahmoja. :smile:
03.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
PropagandalfItse törmännyt Kingmakerissa samaan ongelmaan. Ryhmässä kuusi pelaajaa ja kokonaisuutena varsin combat-orientoitunut ja kaikenkattava. Velhoa ei sentään ole, mutta kaikki muut melkeinpä löytyvät. Tarkoittaa, että kaikkia encountereita on pakko manuaalisesti säätää vaikeammaksi, mikä tietää hieman lisätyötä meiläläiselle. Selvästi näkee, että adventure pathit on ajateltu neljälle hengelle ja että jo kaksi ylimääräistä pelaajaa heittää sen rankasti pois tasapainosta.
Toinen adventure path huomio liittynee pelaajien omiin valintoihin. Teimme kaikki nimittäin hieman liian voimakkaat hahmot kampanjan vaikeustasoon nähden (partyn sisäinen voimatasapaino on onneksi tasainen). Eli Paizon adventure pathejä varten ei tarvinne ylioptimoituja Minmax-hahmoja. :smile:
[quote="Propagandalf" post=1295]
Toinen adventure path huomio liittynee pelaajien omiin valintoihin. Teimme kaikki nimittäin hieman liian voimakkaat hahmot kampanjan vaikeustasoon nähden (partyn sisäinen voimatasapaino on onneksi tasainen). Eli Paizon adventure pathejä varten ei tarvinne ylioptimoituja Minmax-hahmoja. :smile:[/quote]
 
Itse törmännyt Kingmakerissa samaan ongelmaan. Ryhmässä kuusi pelaajaa ja kokonaisuutena varsin combat-orientoitunut ja kaikenkattava. Velhoa ei sentään ole, mutta kaikki muut melkeinpä löytyvät. Tarkoittaa, että kaikkia encountereita on pakko manuaalisesti säätää vaikeammaksi, mikä tietää hieman lisätyötä meiläläiselle. Selvästi näkee, että adventure pathit on ajateltu neljälle hengelle ja että jo kaksi ylimääräistä pelaajaa heittää sen rankasti pois tasapainosta.
03.10.2013
Propagandalf
12 viestiä
Jaragil kirjoitti:
Ongelman kiteytti parhaiten nyt jo edesmennyt (tai ainakin jonnekin mennyt, partymme ei ole aivan varma asiasta...) taistelijamme: Magia painaa.
Suurinta osaa ongelmista ei olisi ilmennyt lainkaan edes voimakkaiksi rakennetuilla hahmoilla, jos ryhmässämme ei olisi yhtään loitsijaa. (nyt niitä on kaksi: Cleric ja Summoner)
Mutta niin kauan kuin hauskuus säilyy pelissä, ei ongelma ole onneksi ylitsepääsemätön. :smile:
Itse törmännyt Kingmakerissa samaan ongelmaan.Meidän pelinjohtajamme on manaillut samaa, tosin kuuden pelaajan ryhmässä ongelma lienee vielä näkyvämpi. Meiltä puuttuu "onneksi" myös velho, mutta pappimme suostui jo omatoimisesti rajoittamaan temppuiluaan liekehtivä-ankylosaurus-luuranko-tapauksen jälkeen.
Ongelman kiteytti parhaiten nyt jo edesmennyt (tai ainakin jonnekin mennyt, partymme ei ole aivan varma asiasta...) taistelijamme: Magia painaa.
Suurinta osaa ongelmista ei olisi ilmennyt lainkaan edes voimakkaiksi rakennetuilla hahmoilla, jos ryhmässämme ei olisi yhtään loitsijaa. (nyt niitä on kaksi: Cleric ja Summoner)
Mutta niin kauan kuin hauskuus säilyy pelissä, ei ongelma ole onneksi ylitsepääsemätön. :smile:
[b]Jaragil kirjoitti:[/b][quote]Itse törmännyt Kingmakerissa samaan ongelmaan. [/quote]
 
Meidän pelinjohtajamme on manaillut samaa, tosin kuuden pelaajan ryhmässä ongelma lienee vielä näkyvämpi. Meiltä puuttuu "onneksi" myös velho, mutta pappimme suostui jo omatoimisesti rajoittamaan temppuiluaan liekehtivä-ankylosaurus-luuranko-tapauksen jälkeen.
 
Ongelman kiteytti parhaiten nyt jo edesmennyt (tai ainakin jonnekin mennyt, partymme ei ole aivan varma asiasta...) taistelijamme: [b]Magia painaa[/b].
Suurinta osaa ongelmista ei olisi ilmennyt lainkaan edes voimakkaiksi rakennetuilla hahmoilla, jos ryhmässämme ei olisi yhtään loitsijaa. (nyt niitä on kaksi: Cleric ja Summoner)
 
Mutta niin kauan kuin hauskuus säilyy pelissä, ei ongelma ole onneksi ylitsepääsemätön. :smile:
03.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Meillä on yllättävän samantapaiset ongelmat. Pappi ei minulla vielä teetä ongelmia, vaikka sellainenkin löytyy, koska hän keskittyy enemmän meleeseen ja taisteluiden jälkeiseen parantamiseen. Summonerin pelaaja taas on ryhmän pahin minmaxaaja, mikä tarkoittaa pounce-eidolonia, joka yleensä pystyy tuhoamaan yhdellä chargella minkä tahansa vihollisen. (Aivan liian halpa evolution, jos minulta kysytään.) Siihen vielä haste ja slow -taiat, niin voin kiteyttää puolet näistä tasapaino-ongelmista tähän yhteen pelaajaan.
Kuudentena pelaajana ryhmään hiljattain liittynyt bardi ei myöskään auta asiaa.
Kuudentena pelaajana ryhmään hiljattain liittynyt bardi ei myöskään auta asiaa.
Meillä on yllättävän samantapaiset ongelmat. Pappi ei minulla vielä teetä ongelmia, vaikka sellainenkin löytyy, koska hän keskittyy enemmän meleeseen ja taisteluiden jälkeiseen parantamiseen. Summonerin pelaaja taas on ryhmän pahin minmaxaaja, mikä tarkoittaa pounce-eidolonia, joka yleensä pystyy tuhoamaan yhdellä chargella minkä tahansa vihollisen. (Aivan liian halpa evolution, jos minulta kysytään.) Siihen vielä haste ja slow -taiat, niin voin kiteyttää puolet näistä tasapaino-ongelmista tähän yhteen pelaajaan.
 
Kuudentena pelaajana ryhmään hiljattain liittynyt bardi ei myöskään auta asiaa.
04.10.2013
Adventure patheista ei löydy hirveästi kokemusta. Kaikki pelit, joita on tullut pelattua ja se, jota itse vedän, ovat kaikki pelinjohtajien itsensä tekemiä. Oma kampanjani perustuu suurimmilta osin kaikkiin niihin ideoihin, joita olen tarinoihin kerännyt tässä vuosien aikana. Päätin sitten yhdistellä niitä ja tähän mennessä on tullut ihan mukava seikkailu aikaiseksi. Saanut jopa jatkumoa tarinalle...
Tietenkin sitä tekee virheitä, varsinkin kun peliporukka on 6+1, eli yksi pelaajaa saattaa olla vain satunnaisesti paikalla. Kun vielä laitetaan päälle vielä druidin ja hunterin familiarit, niin siinä onkin max 9 hahmoa kentällä. Muutaman erheen kautta olen oppinut, ettei siitä CR:stä kannata niin paljoa välittää. Ei ole mukavaa, että porukka tappaa möröt nopeasti eikä siinä ole mitään haastetta. Toisaalta pitivat alun kahdesta skeletal championeista, joille olin laittanut sekä advanced että giant templaatit päälle.
Muutoinkin porukan kokoonpano on seuraavanlainen: druid, hunter, rogue/bard, cleric, barbarian, alchemist ja monk, jos kaikki ovat paikalla. Aloitimme tasolta viisi, joten tappeluiden kohdalla saa ainakin laittaa kunnon haasteita ja muutamat ratkaisut pelaajien suunnalta ovat olleet mielenkiintoisia.
Tietenkin sitä tekee virheitä, varsinkin kun peliporukka on 6+1, eli yksi pelaajaa saattaa olla vain satunnaisesti paikalla. Kun vielä laitetaan päälle vielä druidin ja hunterin familiarit, niin siinä onkin max 9 hahmoa kentällä. Muutaman erheen kautta olen oppinut, ettei siitä CR:stä kannata niin paljoa välittää. Ei ole mukavaa, että porukka tappaa möröt nopeasti eikä siinä ole mitään haastetta. Toisaalta pitivat alun kahdesta skeletal championeista, joille olin laittanut sekä advanced että giant templaatit päälle.
Muutoinkin porukan kokoonpano on seuraavanlainen: druid, hunter, rogue/bard, cleric, barbarian, alchemist ja monk, jos kaikki ovat paikalla. Aloitimme tasolta viisi, joten tappeluiden kohdalla saa ainakin laittaa kunnon haasteita ja muutamat ratkaisut pelaajien suunnalta ovat olleet mielenkiintoisia.
Adventure patheista ei löydy hirveästi kokemusta. Kaikki pelit, joita on tullut pelattua ja se, jota itse vedän, ovat kaikki pelinjohtajien itsensä tekemiä. Oma kampanjani perustuu suurimmilta osin kaikkiin niihin ideoihin, joita olen tarinoihin kerännyt tässä vuosien aikana. Päätin sitten yhdistellä niitä ja tähän mennessä on tullut ihan mukava seikkailu aikaiseksi. Saanut jopa jatkumoa tarinalle...
 
Tietenkin sitä tekee virheitä, varsinkin kun peliporukka on 6+1, eli yksi pelaajaa saattaa olla vain satunnaisesti paikalla. Kun vielä laitetaan päälle vielä druidin ja hunterin familiarit, niin siinä onkin max 9 hahmoa kentällä. Muutaman erheen kautta olen oppinut, ettei siitä CR:stä kannata niin paljoa välittää. Ei ole mukavaa, että porukka tappaa möröt nopeasti eikä siinä ole mitään haastetta. Toisaalta pitivat alun kahdesta skeletal championeista, joille olin laittanut sekä advanced että giant templaatit päälle.
 
Muutoinkin porukan kokoonpano on seuraavanlainen: druid, hunter, rogue/bard, cleric, barbarian, alchemist ja monk, jos kaikki ovat paikalla. Aloitimme tasolta viisi, joten tappeluiden kohdalla saa ainakin laittaa kunnon haasteita ja muutamat ratkaisut pelaajien suunnalta ovat olleet mielenkiintoisia.
04.10.2013
Propagandalf
12 viestiä
Summonerin kanssa voi tosiaan ongelmia olla.
Pounce eidolonin kanssa voisin kai suositella one-hitpoint-wonder vihulaisia, eli isompaa joukkoa ärsyttäviä, mutta heikkoja vihollisia, jotka ovat levittäytyneet hieman ympäri kenttää. Eidolon saa hyppiä ympäri kenttää sydämensä kyllyydestä ja tilsiä pikkumosia, jättäen muun partyn huolehtimaan "oikeista" vastustajista.
Toinen mahdollisuus älykkäämpien vihulaisten kanssa on keskittää huomio summoneriin (jolloin eidolonin on pakko suojella isäntäänsä), sillä jos summoner menettää tajuntansa tms. myös eidolon katoaa.
Kolmas on difficult terrainin hyödyntäminen: no charge = no pounce.
Itse pelaan kampanjassa juuri summoneria (synthetist archetype), muut pelaajat ovat Cleric, Monk ja Ninja/1cleric.
Pounce eidolonin kanssa voisin kai suositella one-hitpoint-wonder vihulaisia, eli isompaa joukkoa ärsyttäviä, mutta heikkoja vihollisia, jotka ovat levittäytyneet hieman ympäri kenttää. Eidolon saa hyppiä ympäri kenttää sydämensä kyllyydestä ja tilsiä pikkumosia, jättäen muun partyn huolehtimaan "oikeista" vastustajista.
Toinen mahdollisuus älykkäämpien vihulaisten kanssa on keskittää huomio summoneriin (jolloin eidolonin on pakko suojella isäntäänsä), sillä jos summoner menettää tajuntansa tms. myös eidolon katoaa.
Kolmas on difficult terrainin hyödyntäminen: no charge = no pounce.
Itse pelaan kampanjassa juuri summoneria (synthetist archetype), muut pelaajat ovat Cleric, Monk ja Ninja/1cleric.
Summonerin kanssa voi tosiaan ongelmia olla.
 
Pounce eidolonin kanssa voisin kai suositella one-hitpoint-wonder vihulaisia, eli isompaa joukkoa ärsyttäviä, mutta heikkoja vihollisia, jotka ovat levittäytyneet hieman ympäri kenttää. Eidolon saa hyppiä ympäri kenttää sydämensä kyllyydestä ja tilsiä pikkumosia, jättäen muun partyn huolehtimaan "oikeista" vastustajista.
 
Toinen mahdollisuus älykkäämpien vihulaisten kanssa on keskittää huomio summoneriin (jolloin eidolonin on pakko suojella isäntäänsä), sillä jos summoner menettää tajuntansa tms. myös eidolon katoaa.
 
Kolmas on difficult terrainin hyödyntäminen: no charge = no pounce.
 
Itse pelaan kampanjassa juuri summoneria (synthetist archetype), muut pelaajat ovat Cleric, Monk ja Ninja/1cleric.
04.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
*naurahtaa* Kuten sanottu, pelaaja on minmaxaaja, joten hän on ottanut noista suurimman osan huomioon. Summonerilla itsellään on Resilient Eidolon feat, joten tajuttomuus ei poista eidolonia moneen kierrokseen ja eidolon lentää, joten hankala maastokaan ei auta. Monta pientä creaturea toimii jossain määrin, mutta niissä on taas se ongelma, että niiden hyökkäysbonukset ovat lähes poikkeuksetta niin pieniä, että ne osuvat vain natural 20:lla. Eidolonilla on onneksi suht vähän hit pointteja, joten olen pari kertaa onnistunut poistamaan sen tappelusta yhdellä hyvällä iskulla. Ei sikäli, että kyseistä eidolonia koko ajan jahtaisin, mutta silti.
Se on pelinjohtajana aina hieman tasapainoilua, että toisaalta ei ole kivaa, jos combat on ihan läpihuutojuttu, mutta toisaalta pelaajia alkaa ärsyttää, jos jokainen encounter on raakaa taistelua elämästä tai kuolemasta ja koko ajan saa pelätä hahmonsa hengen puolesta. Tästä nyt tietysti on eri koulukuntia, mutta itse pyrin yleensä vetämään siten, että suurin osa tappeluista on haastavia, mutta ei mahdottomia, ja aina sitten välistä viskaan joko tosi helpon tai tosi vaikean mausteeksi.
Kuulostaa aika meleepainotteiselta tuo ryhmäsi. Voisi olla kiintoisaa, miten se pärjäilisi esimerkiksi lentävää otusta vastaan. Tai näkymätöntä velhoa, joka summonoi otuksia taistelemaan puolestaan.
Se on pelinjohtajana aina hieman tasapainoilua, että toisaalta ei ole kivaa, jos combat on ihan läpihuutojuttu, mutta toisaalta pelaajia alkaa ärsyttää, jos jokainen encounter on raakaa taistelua elämästä tai kuolemasta ja koko ajan saa pelätä hahmonsa hengen puolesta. Tästä nyt tietysti on eri koulukuntia, mutta itse pyrin yleensä vetämään siten, että suurin osa tappeluista on haastavia, mutta ei mahdottomia, ja aina sitten välistä viskaan joko tosi helpon tai tosi vaikean mausteeksi.
Kuulostaa aika meleepainotteiselta tuo ryhmäsi. Voisi olla kiintoisaa, miten se pärjäilisi esimerkiksi lentävää otusta vastaan. Tai näkymätöntä velhoa, joka summonoi otuksia taistelemaan puolestaan.
*naurahtaa* Kuten sanottu, pelaaja on minmaxaaja, joten hän on ottanut noista suurimman osan huomioon. Summonerilla itsellään on Resilient Eidolon feat, joten tajuttomuus ei poista eidolonia moneen kierrokseen ja eidolon lentää, joten hankala maastokaan ei auta. Monta pientä creaturea toimii jossain määrin, mutta niissä on taas se ongelma, että niiden hyökkäysbonukset ovat lähes poikkeuksetta niin pieniä, että ne osuvat vain natural 20:lla. Eidolonilla on onneksi suht vähän hit pointteja, joten olen pari kertaa onnistunut poistamaan sen tappelusta yhdellä hyvällä iskulla. Ei sikäli, että kyseistä eidolonia koko ajan jahtaisin, mutta silti.
 
Se on pelinjohtajana aina hieman tasapainoilua, että toisaalta ei ole kivaa, jos combat on ihan läpihuutojuttu, mutta toisaalta pelaajia alkaa ärsyttää, jos jokainen encounter on raakaa taistelua elämästä tai kuolemasta ja koko ajan saa pelätä hahmonsa hengen puolesta. Tästä nyt tietysti on eri koulukuntia, mutta itse pyrin yleensä vetämään siten, että suurin osa tappeluista on haastavia, mutta ei mahdottomia, ja aina sitten välistä viskaan joko tosi helpon tai tosi vaikean mausteeksi.
 
Kuulostaa aika meleepainotteiselta tuo ryhmäsi. Voisi olla kiintoisaa, miten se pärjäilisi esimerkiksi lentävää otusta vastaan. Tai näkymätöntä velhoa, joka summonoi otuksia taistelemaan puolestaan.
04.10.2013
Propagandalf
12 viestiä
Jaragil kirjoitti
Tasapainoilu haasteiden vaikeustasojen välillä on kyllä haastavaa.
Juu, melee-painotteinen ryhmä on kyllä kyseessä ja lentävät otukset olivat alkuvaiheessa ongelmallisia. Nyttemmin niistä ei suurimmaksi osaksi ole muita enempää vaaraa (ryhmä on edennyt jo tasolle 12 ja lähes kaikilta löytyy jokin lentokeino (Summoner omilla voimillaan, Monk & Cleric wondrous itemin kautta). Näkymättömiä vihollisia ei vielä ole juuri tullut vastaan (onneksi). Ovela velho voisi myös olla kova pala.
Ainoa tappava haaste ovat toistaiseksi olleet ability vahinkoa tekevät haamut (Summoner otti tämän kyseisen taistelun aikana 25 pistettä strength vahinkoa... Effective Str:2 melee mies on melko surkea näky) ja leveleitä imevät epäkuolleet (Cleric otti kolme negative leveliä ja Summonerin Eidolon-haarniska suorastaan suli silmissä).
Hei! Tuohan olisi yksi mahdollinen ratkaisu yli innokkaaseen Summoneriin: Negative levelit. Eidolon nimittäin sublimoituu pois sitä mukaa kun summoner syö negative leveleitä, sillä sen statit ovat riippuvaisia summonerin levelistä eivät sen itsensä (1 Neg. lvl = -1HD, -1 tai -2 evolution points jne.).
Tuota kannattaa tosin käyttää varoen. :evil: :grin:
,joten hän on ottanut noista suurimman osan huomioon.Ah, Minimus Maximus on pahamaineisen suunnitelmallinen alalaji. :smile:
Tasapainoilu haasteiden vaikeustasojen välillä on kyllä haastavaa.
Juu, melee-painotteinen ryhmä on kyllä kyseessä ja lentävät otukset olivat alkuvaiheessa ongelmallisia. Nyttemmin niistä ei suurimmaksi osaksi ole muita enempää vaaraa (ryhmä on edennyt jo tasolle 12 ja lähes kaikilta löytyy jokin lentokeino (Summoner omilla voimillaan, Monk & Cleric wondrous itemin kautta). Näkymättömiä vihollisia ei vielä ole juuri tullut vastaan (onneksi). Ovela velho voisi myös olla kova pala.
Ainoa tappava haaste ovat toistaiseksi olleet ability vahinkoa tekevät haamut (Summoner otti tämän kyseisen taistelun aikana 25 pistettä strength vahinkoa... Effective Str:2 melee mies on melko surkea näky) ja leveleitä imevät epäkuolleet (Cleric otti kolme negative leveliä ja Summonerin Eidolon-haarniska suorastaan suli silmissä).
Hei! Tuohan olisi yksi mahdollinen ratkaisu yli innokkaaseen Summoneriin: Negative levelit. Eidolon nimittäin sublimoituu pois sitä mukaa kun summoner syö negative leveleitä, sillä sen statit ovat riippuvaisia summonerin levelistä eivät sen itsensä (1 Neg. lvl = -1HD, -1 tai -2 evolution points jne.).
Tuota kannattaa tosin käyttää varoen. :evil: :grin:
[b]Jaragil kirjoitti[/b]
[quote],joten hän on ottanut noista suurimman osan huomioon.[/quote]
Ah, Minimus Maximus on pahamaineisen suunnitelmallinen alalaji. :smile:
Tasapainoilu haasteiden vaikeustasojen välillä on kyllä haastavaa.
 
Juu, melee-painotteinen ryhmä on kyllä kyseessä ja lentävät otukset olivat alkuvaiheessa ongelmallisia. Nyttemmin niistä ei suurimmaksi osaksi ole muita enempää vaaraa (ryhmä on edennyt jo tasolle 12 ja lähes kaikilta löytyy jokin lentokeino (Summoner omilla voimillaan, Monk & Cleric wondrous itemin kautta). Näkymättömiä vihollisia ei vielä ole juuri tullut vastaan (onneksi). Ovela velho voisi myös olla kova pala.
 
Ainoa tappava haaste ovat toistaiseksi olleet ability vahinkoa tekevät haamut (Summoner otti tämän kyseisen taistelun aikana 25 pistettä strength vahinkoa... Effective Str:2 melee mies on melko surkea näky) ja leveleitä imevät epäkuolleet (Cleric otti kolme negative leveliä ja Summonerin Eidolon-haarniska suorastaan suli silmissä).
 
Hei! Tuohan olisi yksi mahdollinen ratkaisu yli innokkaaseen Summoneriin: Negative levelit. Eidolon nimittäin sublimoituu pois sitä mukaa kun summoner syö negative leveleitä, sillä sen statit ovat riippuvaisia summonerin levelistä eivät sen itsensä (1 Neg. lvl = -1HD, -1 tai -2 evolution points jne.).
 
Tuota kannattaa tosin käyttää varoen. :evil: :grin:
05.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Pelaajani kompuroivat juuri edellisellä pelikerralla kampanjan ensimmäiseen negative level pahikseen ja pääsin pitkästä aikaa käkättelemään pitkään pelinjohtajan partaani, kun kaikkien ensireaktio oli kutakuinkin: "Run! Run for you lives!" Kahden pahimman DPS-hahmon senhetkisellä exhaustion-tilalla oli myös varmasti jotain tekemistä hetkellisen paniikin kanssa.
En ole muuten aivan varma, menettäisikö eidolon välittömästi omia kykyjään, jos summoner ottaisi negative levelin. Varmasti päättäisin, että negative levelit vaikuttavat, jos summoner yrittää summonoida eidolonin joko temporary tai permanent negative levelien ollessa voimassa, mutta se tuntuisi jotenkin hassulta, että se vaikuttaisi välittömästi, kun eidolon on jo summonoitu ja olen aivan varma, että summoner ainakin valittaisi asiasta.
Viralliset säännöt väittävät seuraavaa:
En ole muuten aivan varma, menettäisikö eidolon välittömästi omia kykyjään, jos summoner ottaisi negative levelin. Varmasti päättäisin, että negative levelit vaikuttavat, jos summoner yrittää summonoida eidolonin joko temporary tai permanent negative levelien ollessa voimassa, mutta se tuntuisi jotenkin hassulta, että se vaikuttaisi välittömästi, kun eidolon on jo summonoitu ja olen aivan varma, että summoner ainakin valittaisi asiasta.
Viralliset säännöt väittävät seuraavaa:
"Pathfinder SRD"The eidolon’s Hit Dice, saving throws, skills, feats, and abilities are tied to the summoner’s class level and increase as the summoner gains levels.Tuosta nyt voi argumentoida oikeastaan kumpaakin. Että joko se vaikuttaa pelkästään levelaamisen yhteydessä tai että se on jatkuva vaikutus. Kieltämättä se olisi tasapainon kannalta ihan ymmärrettävää, jos GM haluaisi rankaista myös eidolonia, koska summonerilla on normaalisti se etu, että hänellä on kaksi hahmoa siinä missä kaikilla muilla on vain yksi.
Pelaajani kompuroivat juuri edellisellä pelikerralla kampanjan ensimmäiseen negative level pahikseen ja pääsin pitkästä aikaa käkättelemään pitkään pelinjohtajan partaani, kun kaikkien ensireaktio oli kutakuinkin: "Run! Run for you lives!" Kahden pahimman DPS-hahmon senhetkisellä exhaustion-tilalla oli myös varmasti jotain tekemistä hetkellisen paniikin kanssa.
 
En ole muuten aivan varma, menettäisikö eidolon välittömästi omia kykyjään, jos summoner ottaisi negative levelin. Varmasti päättäisin, että negative levelit vaikuttavat, jos summoner yrittää summonoida eidolonin joko temporary tai permanent negative levelien ollessa voimassa, mutta se tuntuisi jotenkin hassulta, että se vaikuttaisi välittömästi, kun eidolon on jo summonoitu ja olen aivan varma, että summoner ainakin valittaisi asiasta.
 
Viralliset säännöt väittävät seuraavaa:
 
 
[quote="Pathfinder SRD"]The eidolon’s Hit Dice, saving throws, skills, feats, and abilities are tied to the summoner’s class level and increase as the summoner gains levels.[/quote]
 
Tuosta nyt voi argumentoida oikeastaan kumpaakin. Että joko se vaikuttaa pelkästään levelaamisen yhteydessä tai että se on jatkuva vaikutus. Kieltämättä se olisi tasapainon kannalta ihan ymmärrettävää, jos GM haluaisi rankaista myös eidolonia, koska summonerilla on normaalisti se etu, että hänellä on kaksi hahmoa siinä missä kaikilla muilla on vain yksi.
14.10.2013
NiTessine
78 kirjaa, 76 viestiä
Väittäisin, että temporary negative level ei vaikuta, mutta permanent vaikuttaa.
Itsehän olen pelannut tätä alusta asti. Takana on kahden moduulin verran Legacy of Firea betatestisäännöillä, Rise of the Runelords sekä Serpent's Skull alusta loppuun sekä reippaasti yli sata sessiota Pathfinder Societya.
Seikkailupoluista suosittelisin oikeastaan mitä tahansa, tietyillä varauksilla. Yksikään niistä ei ole mielestäni huono, mutta jotkut vaativat reilusti enemmän pelinjohtajalta kuin toiset. Rise of the Runelordsin tai Curse of the Crimson Thronen peluuttaa suoraan purkista aika suoraan, mutta esimerkiksi Serpent's Skull ja Second Darkness ovat jokseenkin työläitä.
Olen blogannut kampanjoista sitä mukaa kun ne on saatu päätökseen:
Näin muuten diggaan Pathfinderista kovasti, joskin olen havainnut että edeltäjiensä tavoin sääntöjärjestelmä alkaa hajota aika pahasti jossain tason 14 kieppeillä ja tasoa 16 korkeammalla pelataan jo aika kiukulla. Lisäksi materiaalin paljous ja monimutkaisuus vaatii että joko lisäkirjat ovat suoraan pannassa tai pelaajilla tulee olla urheiluhenkeä, jotta pelaaminen säilyy mielekkäänä eikä tarvitse ruveta varustelukilpailuun.
Itsehän olen pelannut tätä alusta asti. Takana on kahden moduulin verran Legacy of Firea betatestisäännöillä, Rise of the Runelords sekä Serpent's Skull alusta loppuun sekä reippaasti yli sata sessiota Pathfinder Societya.
Seikkailupoluista suosittelisin oikeastaan mitä tahansa, tietyillä varauksilla. Yksikään niistä ei ole mielestäni huono, mutta jotkut vaativat reilusti enemmän pelinjohtajalta kuin toiset. Rise of the Runelordsin tai Curse of the Crimson Thronen peluuttaa suoraan purkista aika suoraan, mutta esimerkiksi Serpent's Skull ja Second Darkness ovat jokseenkin työläitä.
Olen blogannut kampanjoista sitä mukaa kun ne on saatu päätökseen:
Näin muuten diggaan Pathfinderista kovasti, joskin olen havainnut että edeltäjiensä tavoin sääntöjärjestelmä alkaa hajota aika pahasti jossain tason 14 kieppeillä ja tasoa 16 korkeammalla pelataan jo aika kiukulla. Lisäksi materiaalin paljous ja monimutkaisuus vaatii että joko lisäkirjat ovat suoraan pannassa tai pelaajilla tulee olla urheiluhenkeä, jotta pelaaminen säilyy mielekkäänä eikä tarvitse ruveta varustelukilpailuun.
Väittäisin, että temporary negative level ei vaikuta, mutta permanent vaikuttaa.
 
Itsehän olen pelannut tätä alusta asti. Takana on kahden moduulin verran Legacy of Firea betatestisäännöillä, Rise of the Runelords sekä Serpent's Skull alusta loppuun sekä reippaasti yli sata sessiota Pathfinder Societya.
 
Seikkailupoluista suosittelisin oikeastaan mitä tahansa, tietyillä varauksilla. Yksikään niistä ei ole mielestäni huono, mutta jotkut vaativat reilusti enemmän pelinjohtajalta kuin toiset. Rise of the Runelordsin tai Curse of the Crimson Thronen peluuttaa suoraan purkista aika suoraan, mutta esimerkiksi Serpent's Skull ja Second Darkness ovat jokseenkin työläitä.
 
Olen blogannut kampanjoista sitä mukaa kun ne on saatu päätökseen:
[ul] [li]Rise of the Runelords, osat [url=http://nitessine.wordpress.com/2010/11/25/rise-of-the-runelords-an-autopsy-of-a-campaign/]1[/url], [url=http://nitessine.wordpress.com/2010/12/05/rise-of-the-runelords-review-and-retrospective-part-i/]2[/url] ja [url=http://nitessine.wordpress.com/2010/12/13/rise-of-the-runelords-review-and-retrospective-part-ii/]3[/url][/li] [li]Serpent's Skull, osat [url=http://nitessine.wordpress.com/2012/11/14/serpents-skull-an-autopsy-of-a-campaign/]1[/url], [url=http://nitessine.wordpress.com/2012/11/18/serpents-skull-review-and-retrospective-part-i/]2[/url], [url=http://nitessine.wordpress.com/2012/11/25/serpents-skull-review-and-retrospective-part-ii/]3[/url] ja [url=http://nitessine.wordpress.com/2012/12/05/serpents-skull-review-and-retrospective-part-iii/]4[/url][/li]
[/ul]
 
Näin muuten diggaan Pathfinderista kovasti, joskin olen havainnut että edeltäjiensä tavoin sääntöjärjestelmä alkaa hajota aika pahasti jossain tason 14 kieppeillä ja tasoa 16 korkeammalla pelataan jo aika kiukulla. Lisäksi materiaalin paljous ja monimutkaisuus vaatii että joko lisäkirjat ovat suoraan pannassa tai pelaajilla tulee olla urheiluhenkeä, jotta pelaaminen säilyy mielekkäänä eikä tarvitse ruveta varustelukilpailuun.
14.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Amen urheiluhengelle, tai herrasmiessäännöille, kuten meidän ryhmässämme sanotaan. Törmäsin eilen viimeisimpään esimerkkiin siitä, kuinka GM joutuu toimimaan hieman erotuomarina myös varusteiden hankinnassa. Pelaaja rupesi kyselemään, että hänellä olisi kiinnostusta quick runner's shirtiin - joka siis antaa ottaa yhden move actionin swift actionina kerran päivässä - mutta hän haluaisi teetättää siitä version, jossa olisi vaikkapa viisi latausta. Hänen matikkansa mukaan se olisi 7,000 gp:tä, tai 3,500, jos partyn summonerin craftaisi sen. Matikka kyllä sinällään toimii sääntöjen mukaan, mutta olen tässä nyt sitten pohtinut, haluanko antaa pelaajalle esineen, joka käytännössä antaa hänellä pounce-abilityn, joka on yleensä varsin hankalasti hankittavissa. Eidolon saa sen suoraan ykköslevelilla (minkä tulen home rulettamaan korkeammalle omissa kampanjoissani tästä eteenpäin) ja barbaari saa sen kymppilevelillä monen rage powerin päätteeksi, mutta muutapa en oikein keksi. 3,500 gp:tä tuntuu siihen nähden hitusen köykäiseltä, ja mietin, mitä esim. partyni neljä hyökkäystä vuorossa iskevä rogue saisi aikaan sellaisen kanssa voittaessaan initiativen, tai muutenkaan combatin aikana.
Amen urheiluhengelle, tai herrasmiessäännöille, kuten meidän ryhmässämme sanotaan. Törmäsin eilen viimeisimpään esimerkkiin siitä, kuinka GM joutuu toimimaan hieman erotuomarina myös varusteiden hankinnassa. Pelaaja rupesi kyselemään, että hänellä olisi kiinnostusta quick runner's shirtiin - joka siis antaa ottaa yhden move actionin swift actionina kerran päivässä - mutta hän haluaisi teetättää siitä version, jossa olisi vaikkapa viisi latausta. Hänen matikkansa mukaan se olisi 7,000 gp:tä, tai 3,500, jos partyn summonerin craftaisi sen. Matikka kyllä sinällään toimii sääntöjen mukaan, mutta olen tässä nyt sitten pohtinut, haluanko antaa pelaajalle esineen, joka käytännössä antaa hänellä pounce-abilityn, joka on yleensä varsin hankalasti hankittavissa. Eidolon saa sen suoraan ykköslevelilla (minkä tulen home rulettamaan korkeammalle omissa kampanjoissani tästä eteenpäin) ja barbaari saa sen kymppilevelillä monen rage powerin päätteeksi, mutta muutapa en oikein keksi. 3,500 gp:tä tuntuu siihen nähden hitusen köykäiseltä, ja mietin, mitä esim. partyni neljä hyökkäystä vuorossa iskevä rogue saisi aikaan sellaisen kanssa voittaessaan initiativen, tai muutenkaan combatin aikana.
14.10.2013
NiTessine
78 kirjaa, 76 viestiä
Pelinjohto-oppaissa usein todetaan että pelinjohtajien pitäisi mahdollisimman usein sanoa pelaajilleen "kyllä".
Tämä ei ole yksi niistä tapauksista. Tässä tapauksessa oikea vastaus on "Ei, ette saa."
Tämä ei ole yksi niistä tapauksista. Tässä tapauksessa oikea vastaus on "Ei, ette saa."
Pelinjohto-oppaissa usein todetaan että pelinjohtajien pitäisi mahdollisimman usein sanoa pelaajilleen "kyllä".
 
Tämä ei ole yksi niistä tapauksista. Tässä tapauksessa oikea vastaus on "Ei, ette saa."
14.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Olemme siis samoilla linjoilla. Hyvä tietää, etten ole liiallisen paranoidi asian suhteen.
Olkoonkin, että olen kyllä nyrkkisäännön kanssa samaa mieltä, ja yleensä annan pelaajille suht vapaat kädet esimerkiksi hahmonluonnin suhteen ja yritän välttää turhaa railroadaamista tai juonen pakottamista raiteilleen, kuten termi pidemmälti suomeksi kuuluu.
Hahmonluonnissa tämä on vielä suht helppoa. Itse käytän sääntöinä seuraavia:
1) Ei evil alignmentia, koska haluan pelaajieni tulevan toimeen ja tämä ei toimi, jos porukassa on yksi, jonka ainut ilo elämässä on työntää puukkoa lapaluiden väliin.
2) Ei liian voimakkaita rotuja, esim. kentaureja tai gargoyleja, vaikka niille säännöt teknisesti jostain saattaakin löytää, ellei kampanja ala korkeammalta levelilta, jolloin voimme neuvotella.
Lopuista epätavallisista valinnoista voi sitten keskustella, mikä sallii pelaajien olla luovia - itse suosin pelatessani myös hieman epätavallisempia yhdistelmiä, joten olisi hieman hypokriittista kieltää ne muilta.
Peliä johtaessa se tuntuu olevan vaikeampaa. Hyvin usein pelaaja kysyy esimerkiksi bonuksia joihinkin heittoihin, ja antaa perusteluksi uskomattoman pitkän pätkän johdattelevaa logiikkaa, jonka päätteeksi hän julistaa, että totta kai tämän pitäisi vaikuttaa. Pelinjohtajana sitten joutuu pohtimaan, että onko siinä ensinnäkään mitään järkeä ja toisekseen, meneekö tarina täysin pilalle, jos tämä bonus vaikuttaa. On tietysti eri asia, jos pelaaja on luova ja keksii ongelmaan epätavallisen ratkaisun, jota pelinjohtaja ei ole aavistanut, johon yleensä pyrin suhtautumaan positiivisesti, ja aivan eri asia antaa staattisia bonuksia nopanheittoon aina, jos pelaaja on valmis keksimään tekosyitä sille, miksi hänen pitäisi saada niitä.
Voisin periaatteessa nähdä tämän taustatarinan rakentamistyökaluna, jos vaatisin, että hahmo saa pieniä bonuksia sitä vastaan, että asia jotenkin liittyy hänen taustatarinaansa, mutta tämä vaikuttaa keinotekoiselta ja luultavasti johtaisi hyvin geneerisiin taustatarinoihin, joissa jokainen on kaupunkinsa suurin soturi, metsän keskellä kasvatettu ja jonka sisko sattui olemaan velho, joten hänkin oppi muutaman tempun siinä sivussa. Vaikuttaa turhalta lahjonnalta sellaiseen, jonka pitäisi syntyä luonnostaan.
Olkoonkin, että olen kyllä nyrkkisäännön kanssa samaa mieltä, ja yleensä annan pelaajille suht vapaat kädet esimerkiksi hahmonluonnin suhteen ja yritän välttää turhaa railroadaamista tai juonen pakottamista raiteilleen, kuten termi pidemmälti suomeksi kuuluu.
Hahmonluonnissa tämä on vielä suht helppoa. Itse käytän sääntöinä seuraavia:
1) Ei evil alignmentia, koska haluan pelaajieni tulevan toimeen ja tämä ei toimi, jos porukassa on yksi, jonka ainut ilo elämässä on työntää puukkoa lapaluiden väliin.
2) Ei liian voimakkaita rotuja, esim. kentaureja tai gargoyleja, vaikka niille säännöt teknisesti jostain saattaakin löytää, ellei kampanja ala korkeammalta levelilta, jolloin voimme neuvotella.
Lopuista epätavallisista valinnoista voi sitten keskustella, mikä sallii pelaajien olla luovia - itse suosin pelatessani myös hieman epätavallisempia yhdistelmiä, joten olisi hieman hypokriittista kieltää ne muilta.
Peliä johtaessa se tuntuu olevan vaikeampaa. Hyvin usein pelaaja kysyy esimerkiksi bonuksia joihinkin heittoihin, ja antaa perusteluksi uskomattoman pitkän pätkän johdattelevaa logiikkaa, jonka päätteeksi hän julistaa, että totta kai tämän pitäisi vaikuttaa. Pelinjohtajana sitten joutuu pohtimaan, että onko siinä ensinnäkään mitään järkeä ja toisekseen, meneekö tarina täysin pilalle, jos tämä bonus vaikuttaa. On tietysti eri asia, jos pelaaja on luova ja keksii ongelmaan epätavallisen ratkaisun, jota pelinjohtaja ei ole aavistanut, johon yleensä pyrin suhtautumaan positiivisesti, ja aivan eri asia antaa staattisia bonuksia nopanheittoon aina, jos pelaaja on valmis keksimään tekosyitä sille, miksi hänen pitäisi saada niitä.
Voisin periaatteessa nähdä tämän taustatarinan rakentamistyökaluna, jos vaatisin, että hahmo saa pieniä bonuksia sitä vastaan, että asia jotenkin liittyy hänen taustatarinaansa, mutta tämä vaikuttaa keinotekoiselta ja luultavasti johtaisi hyvin geneerisiin taustatarinoihin, joissa jokainen on kaupunkinsa suurin soturi, metsän keskellä kasvatettu ja jonka sisko sattui olemaan velho, joten hänkin oppi muutaman tempun siinä sivussa. Vaikuttaa turhalta lahjonnalta sellaiseen, jonka pitäisi syntyä luonnostaan.
Olemme siis samoilla linjoilla. Hyvä tietää, etten ole liiallisen paranoidi asian suhteen.
 
Olkoonkin, että olen kyllä nyrkkisäännön kanssa samaa mieltä, ja yleensä annan pelaajille suht vapaat kädet esimerkiksi hahmonluonnin suhteen ja yritän välttää turhaa railroadaamista tai juonen pakottamista raiteilleen, kuten termi pidemmälti suomeksi kuuluu.
 
Hahmonluonnissa tämä on vielä suht helppoa. Itse käytän sääntöinä seuraavia:
1) Ei evil alignmentia, koska haluan pelaajieni tulevan toimeen ja tämä ei toimi, jos porukassa on yksi, jonka ainut ilo elämässä on työntää puukkoa lapaluiden väliin.
2) Ei liian voimakkaita rotuja, esim. kentaureja tai gargoyleja, vaikka niille säännöt teknisesti jostain saattaakin löytää, ellei kampanja ala korkeammalta levelilta, jolloin voimme neuvotella.
Lopuista epätavallisista valinnoista voi sitten keskustella, mikä sallii pelaajien olla luovia - itse suosin pelatessani myös hieman epätavallisempia yhdistelmiä, joten olisi hieman hypokriittista kieltää ne muilta.
 
Peliä johtaessa se tuntuu olevan vaikeampaa. Hyvin usein pelaaja kysyy esimerkiksi bonuksia joihinkin heittoihin, ja antaa perusteluksi uskomattoman pitkän pätkän johdattelevaa logiikkaa, jonka päätteeksi hän julistaa, että totta kai tämän pitäisi vaikuttaa. Pelinjohtajana sitten joutuu pohtimaan, että onko siinä ensinnäkään mitään järkeä ja toisekseen, meneekö tarina täysin pilalle, jos tämä bonus vaikuttaa. On tietysti eri asia, jos pelaaja on luova ja keksii ongelmaan epätavallisen ratkaisun, jota pelinjohtaja ei ole aavistanut, johon yleensä pyrin suhtautumaan positiivisesti, ja aivan eri asia antaa staattisia bonuksia nopanheittoon aina, jos pelaaja on valmis keksimään tekosyitä sille, miksi hänen pitäisi saada niitä.
 
Voisin periaatteessa nähdä tämän taustatarinan rakentamistyökaluna, jos vaatisin, että hahmo saa pieniä bonuksia sitä vastaan, että asia jotenkin liittyy hänen taustatarinaansa, mutta tämä vaikuttaa keinotekoiselta ja luultavasti johtaisi hyvin geneerisiin taustatarinoihin, joissa jokainen on kaupunkinsa suurin soturi, metsän keskellä kasvatettu ja jonka sisko sattui olemaan velho, joten hänkin oppi muutaman tempun siinä sivussa. Vaikuttaa turhalta lahjonnalta sellaiseen, jonka pitäisi syntyä luonnostaan.
14.10.2013
NiTessine
78 kirjaa, 76 viestiä
Näkisin, että jos käytössä on niin yksityiskohtainen ja mekaanisesti monipuolinen systeemi kuin Pathfinder RPG, tommoset bonukset on jo rakennettu sisään hahmoon tai sääntöihin näin muuten ja katson aika karsaasti yrityksiä lypsää ylimääräisiä tilannekohtaisia plussia, etenkin jos yritykseen ei liity roolipelaamista.
Näkisin, että jos käytössä on niin yksityiskohtainen ja mekaanisesti monipuolinen systeemi kuin Pathfinder RPG, tommoset bonukset on jo rakennettu sisään hahmoon tai sääntöihin näin muuten ja katson aika karsaasti yrityksiä lypsää ylimääräisiä tilannekohtaisia plussia, etenkin jos yritykseen ei liity roolipelaamista.
14.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Olen samaa mieltä. Mutta kuten kaikissa monimutkaisissa systeemeissä, tässäkin on hieman harmaita alueita. Esimerkkinä nyt vaikkapa tämä Kingmaker-systeemi. Partyni ranger toimii tällä hetkellä Green Havenin valtakunnan spymasterina, joten teknisesti ottaen hänellä on verkosto erilaisia tiedonantajia, joiden avulla hän auttaa pitämään valtakunnan kasassa. Roolipelaamisen ja tarinan kannalta hauska idea, josta pelaajani nauttii ja johon hän nimenomaan halusi aloittaessamme kampanjaa.
Ongelma syntyy siitä, kun hän haluaa hyödyntää tätä verkostoaan tiedonkeruuseen esimerkiksi viereisestä valtakunnasta ilmestyneen vakoojan paljastamiseen tai esimerkiksi Gyronnan kultistin löytämiseen. Tarinallisesti tämä käy järkeen ja haluaisin valtakunnan roolien vaikuttavan myös muuhunkin kuin pelkästään kingdom buildingiin, mutta en tasapainon kannalta voi antaa spymasterin heittää esimerkiksi Stability checkeja aina kun hän haluaa kerätä informaatiota, koska valtakunnalla on niin kovat bonukset, että luontaista ykköstä lukuun ottamatta se olisi automaattinen onnistuminen.
Olen vaihtoehtoina pyöritellyt joko sitä, että tämä ei olisi mahdollista tasapainon kannalta tai että verkosto voisi tarjota hänelle geneeristä tietoa, mutta ei tarkkoja juoneen vaikuttavia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi sitä, kuka tämä vakooja/kultisti olisi, jotta pelaajilla olisi jotain syytä tarttua toimeen henkilökohtaisesti. Kumpikaan ei ole ideaali ratkaisu, mutta toiminut tähän mennessä, kunnes keksin jotain parempaa.
Ongelma syntyy siitä, kun hän haluaa hyödyntää tätä verkostoaan tiedonkeruuseen esimerkiksi viereisestä valtakunnasta ilmestyneen vakoojan paljastamiseen tai esimerkiksi Gyronnan kultistin löytämiseen. Tarinallisesti tämä käy järkeen ja haluaisin valtakunnan roolien vaikuttavan myös muuhunkin kuin pelkästään kingdom buildingiin, mutta en tasapainon kannalta voi antaa spymasterin heittää esimerkiksi Stability checkeja aina kun hän haluaa kerätä informaatiota, koska valtakunnalla on niin kovat bonukset, että luontaista ykköstä lukuun ottamatta se olisi automaattinen onnistuminen.
Olen vaihtoehtoina pyöritellyt joko sitä, että tämä ei olisi mahdollista tasapainon kannalta tai että verkosto voisi tarjota hänelle geneeristä tietoa, mutta ei tarkkoja juoneen vaikuttavia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi sitä, kuka tämä vakooja/kultisti olisi, jotta pelaajilla olisi jotain syytä tarttua toimeen henkilökohtaisesti. Kumpikaan ei ole ideaali ratkaisu, mutta toiminut tähän mennessä, kunnes keksin jotain parempaa.
Olen samaa mieltä. Mutta kuten kaikissa monimutkaisissa systeemeissä, tässäkin on hieman harmaita alueita. Esimerkkinä nyt vaikkapa tämä Kingmaker-systeemi. Partyni ranger toimii tällä hetkellä Green Havenin valtakunnan spymasterina, joten teknisesti ottaen hänellä on verkosto erilaisia tiedonantajia, joiden avulla hän auttaa pitämään valtakunnan kasassa. Roolipelaamisen ja tarinan kannalta hauska idea, josta pelaajani nauttii ja johon hän nimenomaan halusi aloittaessamme kampanjaa.
 
Ongelma syntyy siitä, kun hän haluaa hyödyntää tätä verkostoaan tiedonkeruuseen esimerkiksi viereisestä valtakunnasta ilmestyneen vakoojan paljastamiseen tai esimerkiksi Gyronnan kultistin löytämiseen. Tarinallisesti tämä käy järkeen ja haluaisin valtakunnan roolien vaikuttavan myös muuhunkin kuin pelkästään kingdom buildingiin, mutta en tasapainon kannalta voi antaa spymasterin heittää esimerkiksi Stability checkeja aina kun hän haluaa kerätä informaatiota, koska valtakunnalla on niin kovat bonukset, että luontaista ykköstä lukuun ottamatta se olisi automaattinen onnistuminen.
 
Olen vaihtoehtoina pyöritellyt joko sitä, että tämä ei olisi mahdollista tasapainon kannalta tai että verkosto voisi tarjota hänelle geneeristä tietoa, mutta ei tarkkoja juoneen vaikuttavia yksityiskohtia, kuten esimerkiksi sitä, kuka tämä vakooja/kultisti olisi, jotta pelaajilla olisi jotain syytä tarttua toimeen henkilökohtaisesti. Kumpikaan ei ole ideaali ratkaisu, mutta toiminut tähän mennessä, kunnes keksin jotain parempaa.
16.10.2013
max
1488 kirjaa, 16 kirja-arviota, 627 viestiä
Pathfinder Adventure Card Game on aika hauska noppa/kortti-läpsyttely, mutta tätä aitoa asiaa en ole kyllä kokeillut. Sen verran innoissaan kaikki tuntuu olevan, että pitäisi varmaan. Toivottavasti jossain messuilla pääsisi kokeilemaan matalalla kynnyksellä..
Pathfinder Adventure Card Game on aika hauska noppa/kortti-läpsyttely, mutta tätä aitoa asiaa en ole kyllä kokeillut. Sen verran innoissaan kaikki tuntuu olevan, että pitäisi varmaan. Toivottavasti jossain messuilla pääsisi kokeilemaan matalalla kynnyksellä..
18.10.2013
NiTessine
78 kirjaa, 76 viestiä
Mjoo, tuota Kingmakerin järjestelmää en tunnekaan, kun ei ole ollut tarvetta. Eikös siitä ollut Ultimate Campaignissa tai jossain jonkinlainen viilattu versio?
Max, Pathfinder Society -kampanja tarjoaa juurikin tuommoista matalan kynnyksen peliä. Kampanjaa peluutetaan aika railakkaasti pelitapahtumissa, mutta myös muuten. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://mekanismi.sange.fi/pmwiki/pmwiki.php/PathfinderSociety/PathfinderSociety ja kysymyksiä voi esittää foorumillamme osoitteessa http://pelilauta.fi/index.php/board,9.0.html
Max, Pathfinder Society -kampanja tarjoaa juurikin tuommoista matalan kynnyksen peliä. Kampanjaa peluutetaan aika railakkaasti pelitapahtumissa, mutta myös muuten. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://mekanismi.sange.fi/pmwiki/pmwiki.php/PathfinderSociety/PathfinderSociety ja kysymyksiä voi esittää foorumillamme osoitteessa http://pelilauta.fi/index.php/board,9.0.html
Mjoo, tuota Kingmakerin järjestelmää en tunnekaan, kun ei ole ollut tarvetta. Eikös siitä ollut [i]Ultimate Campaignissa[/i] tai jossain jonkinlainen viilattu versio?
 
Max, Pathfinder Society -kampanja tarjoaa juurikin tuommoista matalan kynnyksen peliä. Kampanjaa peluutetaan aika railakkaasti pelitapahtumissa, mutta myös muuten. Lisää tietoa löytyy osoitteesta http://mekanismi.sange.fi/pmwiki/pmwiki.php/PathfinderSociety/PathfinderSociety ja kysymyksiä voi esittää foorumillamme osoitteessa http://pelilauta.fi/index.php/board,9.0.html
18.10.2013
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Ultimate Campaign tosiaan hieman paranteli noita kingdom building -sääntöjä ja suurimmaksi osaksi olen ollut muutoksiin tyytyväinen. Sielläkään ei tosin mainittu mitään siitä, voiko oman valtakuntansa roolia jotenkin hyödyntää muissa kuin valtakunnan nopanheitoissa. Olen saanut hieman sellaisen kuvan, että tähän ei kannata kannustaa, jotta pelaajilla säilyisi henkilökohtainen ote kampanjan tapahtumiin.
Tällä hetkellä olen nojautumassa geneerisen +2 circumstance bonuksen kannalle, jos spymaster on se, joka heittää esim. gather information checkin. Ei onneksi tule niin usein vastaan, joten voin yleensä määrätä tilannekohtaisesti.
Itsekin olen Ropeconissa kokeillut muutamaa Pathfinder Societyn peliä ja ne olivat ihan mukavia kokemuksia ja toimisivat varmasti hyvänä porttina peliin, jos en systeemiä tai esim. pelimaailmaa aiemmin tuntisi. Helsingissä pelit tuntuvat keskittyvän aika rankasti Otaniemen suuntaan, mitä olen niitä katsellut, mikä tarkoittaa, että en ole Conin ulkopuolella käynyt pelaamassa.
Tällä hetkellä olen nojautumassa geneerisen +2 circumstance bonuksen kannalle, jos spymaster on se, joka heittää esim. gather information checkin. Ei onneksi tule niin usein vastaan, joten voin yleensä määrätä tilannekohtaisesti.
Itsekin olen Ropeconissa kokeillut muutamaa Pathfinder Societyn peliä ja ne olivat ihan mukavia kokemuksia ja toimisivat varmasti hyvänä porttina peliin, jos en systeemiä tai esim. pelimaailmaa aiemmin tuntisi. Helsingissä pelit tuntuvat keskittyvän aika rankasti Otaniemen suuntaan, mitä olen niitä katsellut, mikä tarkoittaa, että en ole Conin ulkopuolella käynyt pelaamassa.
Ultimate Campaign tosiaan hieman paranteli noita kingdom building -sääntöjä ja suurimmaksi osaksi olen ollut muutoksiin tyytyväinen. Sielläkään ei tosin mainittu mitään siitä, voiko oman valtakuntansa roolia jotenkin hyödyntää muissa kuin valtakunnan nopanheitoissa. Olen saanut hieman sellaisen kuvan, että tähän ei kannata kannustaa, jotta pelaajilla säilyisi henkilökohtainen ote kampanjan tapahtumiin.
 
Tällä hetkellä olen nojautumassa geneerisen +2 circumstance bonuksen kannalle, jos spymaster on se, joka heittää esim. gather information checkin. Ei onneksi tule niin usein vastaan, joten voin yleensä määrätä tilannekohtaisesti.
 
Itsekin olen Ropeconissa kokeillut muutamaa Pathfinder Societyn peliä ja ne olivat ihan mukavia kokemuksia ja toimisivat varmasti hyvänä porttina peliin, jos en systeemiä tai esim. pelimaailmaa aiemmin tuntisi. Helsingissä pelit tuntuvat keskittyvän aika rankasti Otaniemen suuntaan, mitä olen niitä katsellut, mikä tarkoittaa, että en ole Conin ulkopuolella käynyt pelaamassa.
18.10.2013
NiTessine
78 kirjaa, 76 viestiä
Joo, pitäisi varmaan vähän saada hajautettua noita maantieteellisesti, mutta Otaniemessä tuntuisi olevan helpoimmin pelitiloja ja suurin osa aktiivisista pelinjohtajista ovat teekkareita. Itse peluutan näppärästi Tampereen Kalevassa.
Joo, pitäisi varmaan vähän saada hajautettua noita maantieteellisesti, mutta Otaniemessä tuntuisi olevan helpoimmin pelitiloja ja suurin osa aktiivisista pelinjohtajista ovat teekkareita. Itse peluutan näppärästi Tampereen Kalevassa.
13.11.2013
Warghast
203 viestiä
kiinnostaisi kyllä pelaaminen mutta peliporukoiden ja paikkojen löytäminen tuntuu olevan kiven alla.
otaniemi olisi mukavan lähelläkin, ongelmaksi koituu vaan löytää porukkaa sillä ei pahemmin tule käytyä kampuksella tai muissakaan yliopisto-ihmisten paikoissa kun ei itse opiskele mitään.
otaniemi olisi mukavan lähelläkin, ongelmaksi koituu vaan löytää porukkaa sillä ei pahemmin tule käytyä kampuksella tai muissakaan yliopisto-ihmisten paikoissa kun ei itse opiskele mitään.
kiinnostaisi kyllä pelaaminen mutta peliporukoiden ja paikkojen löytäminen tuntuu olevan kiven alla.
 
otaniemi olisi mukavan lähelläkin, ongelmaksi koituu vaan löytää porukkaa sillä ei pahemmin tule käytyä kampuksella tai muissakaan yliopisto-ihmisten paikoissa kun ei itse opiskele mitään.
16.03.2014
Oma kampanja on jatkunut sutjakkaasti eteenpäin. Viimeksi tuli tehtyä sellainen veto, että otan kaikkien hahmolomakkeet itselleni (muutama tykkää pitää niitä itsellään) ja tarkistan ne läpi. Se oli erittäin hyvä idea, sillä useimmilla oli virheitä lomakkeissaan, erityisesti skillien osalta. Onneksi ei liikaa mainittavaa löytynyt paitsi yhdellä oli hieman enemmän korjattavaa (skill pointteja oli 10 liikaa ja hiparit oli melkein maksimissa, mistä syystä pyysin heittämään ne uudestaan).
Vein porukan syvälle vuoren uumeniin ja siellä joutuivat muutamiin sokkeloihin, joissa heitä oli hauska pyörittää ainakin tovin ennen kuin päästin jatkamaan matkaa kohti viimeistä taistoa. Koska muutamaan otteeseen ei palkkiona ollut paljon mitään, annoin jokaiselle jotain erityistä ja hyödyllistä, mikä tuli tarpeeseen.
Vein porukan syvälle vuoren uumeniin ja siellä joutuivat muutamiin sokkeloihin, joissa heitä oli hauska pyörittää ainakin tovin ennen kuin päästin jatkamaan matkaa kohti viimeistä taistoa. Koska muutamaan otteeseen ei palkkiona ollut paljon mitään, annoin jokaiselle jotain erityistä ja hyödyllistä, mikä tuli tarpeeseen.
Oma kampanja on jatkunut sutjakkaasti eteenpäin. Viimeksi tuli tehtyä sellainen veto, että otan kaikkien hahmolomakkeet itselleni (muutama tykkää pitää niitä itsellään) ja tarkistan ne läpi. Se oli erittäin hyvä idea, sillä useimmilla oli virheitä lomakkeissaan, erityisesti skillien osalta. Onneksi ei liikaa mainittavaa löytynyt paitsi yhdellä oli hieman enemmän korjattavaa (skill pointteja oli 10 liikaa ja hiparit oli melkein maksimissa, mistä syystä pyysin heittämään ne uudestaan).
 
Vein porukan syvälle vuoren uumeniin ja siellä joutuivat muutamiin sokkeloihin, joissa heitä oli hauska pyörittää ainakin tovin ennen kuin päästin jatkamaan matkaa kohti viimeistä taistoa. Koska muutamaan otteeseen ei palkkiona ollut paljon mitään, annoin jokaiselle jotain erityistä ja hyödyllistä, mikä tuli tarpeeseen.
16.03.2014
Jaragil
349 kirjaa, 3 kirja-arviota, 566 viestiä
Omakin kampanjani etenee ihan sutjakkaasti. Edellisellä pelikerralla tuli kyllä taas huomattua, että Challenge Ratingeilla on merkitystä, koska porukkani tunkeutui pääpahiksen hautaan levelia liian aikaisin ja joutuivat luikkimaan häntä koipien välissä karkuun, kun daemon tiputti ryhmän kovimman soturin yhdellä full-roundilla puolessa välissä luolastoa. Toki satuin heittämään criticalin, mutta siltikin.
Ei sikäli, D&D ja Pathfinder ovat siitä jänniä pelejä, että siinä seitsemännen tai kahdeksannen levelin kohdalla kuolemasta tulee lähinnä epämiellyttävä viivästys, kun porukalla alkaa olla varaa Raise Dead ja Restoration -spelleihin. Näinpä tämäkin kaveri sitten palasi takaisin yrittämään hautaa uudestaan.
Ja joo, itse tarkistan hahmolomakkeet aina levelaamisen yhteydessä ja ennen kampanjan alkua. Itselläni on tasan yksi pelaaja, johon uskallan luottaa, että hänen virheensä ovat korkeintaan typoja, mutta kaikilta muilta löydän järjestään korjailtavaa. Yleensä tosiaan skilleissa tai sitten spellien määrässä, ylipäätään missä tahansa, mikä vaatii yhteenlaskua sellaisissa asioissa, joihin vaikuttavat monet eri tekijät. Säännöt ovat monimutkaisia ja vaikka Spells per Dayn selittää kertaalleen pelaajille, ei se kyllä mene vielä ensimmäisellä kerralla jakeluun, on tullut huomattua.
Ei sikäli, D&D ja Pathfinder ovat siitä jänniä pelejä, että siinä seitsemännen tai kahdeksannen levelin kohdalla kuolemasta tulee lähinnä epämiellyttävä viivästys, kun porukalla alkaa olla varaa Raise Dead ja Restoration -spelleihin. Näinpä tämäkin kaveri sitten palasi takaisin yrittämään hautaa uudestaan.
Ja joo, itse tarkistan hahmolomakkeet aina levelaamisen yhteydessä ja ennen kampanjan alkua. Itselläni on tasan yksi pelaaja, johon uskallan luottaa, että hänen virheensä ovat korkeintaan typoja, mutta kaikilta muilta löydän järjestään korjailtavaa. Yleensä tosiaan skilleissa tai sitten spellien määrässä, ylipäätään missä tahansa, mikä vaatii yhteenlaskua sellaisissa asioissa, joihin vaikuttavat monet eri tekijät. Säännöt ovat monimutkaisia ja vaikka Spells per Dayn selittää kertaalleen pelaajille, ei se kyllä mene vielä ensimmäisellä kerralla jakeluun, on tullut huomattua.
Omakin kampanjani etenee ihan sutjakkaasti. Edellisellä pelikerralla tuli kyllä taas huomattua, että Challenge Ratingeilla on merkitystä, koska porukkani tunkeutui pääpahiksen hautaan levelia liian aikaisin ja joutuivat luikkimaan häntä koipien välissä karkuun, kun daemon tiputti ryhmän kovimman soturin yhdellä full-roundilla puolessa välissä luolastoa. Toki satuin heittämään criticalin, mutta siltikin.
 
Ei sikäli, D&D ja Pathfinder ovat siitä jänniä pelejä, että siinä seitsemännen tai kahdeksannen levelin kohdalla kuolemasta tulee lähinnä epämiellyttävä viivästys, kun porukalla alkaa olla varaa Raise Dead ja Restoration -spelleihin. Näinpä tämäkin kaveri sitten palasi takaisin yrittämään hautaa uudestaan.
 
Ja joo, itse tarkistan hahmolomakkeet aina levelaamisen yhteydessä ja ennen kampanjan alkua. Itselläni on tasan yksi pelaaja, johon uskallan luottaa, että hänen virheensä ovat korkeintaan typoja, mutta kaikilta muilta löydän järjestään korjailtavaa. Yleensä tosiaan skilleissa tai sitten spellien määrässä, ylipäätään missä tahansa, mikä vaatii yhteenlaskua sellaisissa asioissa, joihin vaikuttavat monet eri tekijät. Säännöt ovat monimutkaisia ja vaikka Spells per Dayn selittää kertaalleen pelaajille, ei se kyllä mene vielä ensimmäisellä kerralla jakeluun, on tullut huomattua.
12
- Risingshadow
- Keskustelut
- Vanha linna
- Pathfinder RPG