Tässä osassa on samoja vikoja kuin edellisessä, eli sama yksityiskohtien epäloogisuus jatkuu alkaen heti alussa kirjan aikajanasta, joka ei ainakaan omien laskujeni mukaan täsmännyt. Myös romanttisia juonia mielestäni hiersivät yhä samat ja/tai samantapaiset ongelmat kuin edellisessä osassa.

Kuitenkin kirjassa on varmasti trilogian mukaansa tempaavin juoni ja eniten mielenkiintoisia käänteitä. Myös lopetus on mielestäni erittäin hyvä, sillä siinä on sopivasti jännitystä ja tunteikkuutta. Hieman tosin häiritsi, että taistelun jälkeen loppu käy jo hieman raahaavaksi, koska taistelun jälkipyykkiä seuraa vielä viisi ns. "hyvän mielen lukua", joissa lähinnä sisältö on tulevaisuudesta haaveilua, sen suunnittelua ja asioita, joiden jo tiedettiin tapahtuvan ja mielestäni ainakin kolme viimeistä niistä ovat melko turhia eivätkä tuoneet lisäarvoa, mutta varmaankin joku sarjasta enemmän pitänyt on tyytyväinen päästessään nauttimaan siitä vielä pari lukua pidempään.