Sarja oli hämmentävä. Toisaalta se oli mukava seikkailukertomus ja maaginen satu, mutta toisaalta erittäin kristinuskosta vaikutteita ottanut ja seksistinen oppitunti. Minulle jäi hyvin ristiriitainen mielikuva. Voisin väittää, että Narnia-sarja on yliarvostettu, mutta toisaalta en sanoisi myöskään, että se olisi huono. Ehkä uudelleenluku selventäisi mielipidettäni.
Suomentaneet Kyllikki Hämäläinen ja Kaarina Helakisa. Elokuvakansi. 9. painos 2007. Sidottu, kansipaperi.
Fantasiakirjallisuuden klassikkoteos tyylikkäänä yhteisniteenä
Narnian mielikuvitusmaailma houkuttelee taikapiiriinsä kaikenikäiset lukijat. Aikuisille suunnattu, kuvittamaton lukupaketti sisältää Narnian kaikki seitsemän tarinaa siinä kronologisessa järjestyksessä, jossa kirjailija itse halusi ne luettavan: Taikurin sisarenpoika, Velho ja leijona, Hevonen ja poika, Prinssi Kaspian, Kaspianin matka maailman ääriin, Hopeinen tuoli ja Narnian viimeinen taistelu.
Cambridgen yliopiston professori C. S. Lewis (1898–1963) peri kiinnostuksen satuihin ja myytteihin irlantilaiselta latenhoitajaltaan. Kun poikamiehen luo toisen maailmansodan aikana evakuoitiin neljä lasta, Lewis alkoi kirjoittaa tarinaa, josta muotoutui vuonna 1950 ilmestynyt Velho ja leijona. Sarjan päätösosa Narnian viimeinen taistelu sai Carnegie-palkinnon 1956. Narnia-kirjoja on myyty yli 85 miljoonaa ja Suomessakin yli 170 000 kappaletta.
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Narnian tarinat
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
12 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Narnian tarinat ovat jotain aivan legendaarisia. Tarinat ovat mielenkiintoisia ja siksi ne tempaavat mukaansa kerta toisensa jälkeen. Näiden tarinoiden parissa vietin teinivuosiani, koska sain isovanhemmiltani tämän yhteisniteen joululahjaksi 14-vuotiaana vuonna 2005.
Tätä ennen olin jo kuluttanut BBC:n julkaiseman Narnian Tarinat-sarjan puhki. Nämä VHS-kasetit ovat minulla yhä tallella.
Narnian tarinat on kirjasarjojen klassikko, jonka jaksan lukea yhä uudelleen.
Sain tämän yhteisniteen joululahjaksi isovanhemmiltani vuonna 2005, ja kirja on ollut monessa mukana.
Narnian tarinat on ihan parhaita! Oon lukenu vasta kolme ensimmäistä, mutta omistan tän kirjan ja aion todellakin lukee loput osat. Narnia on jotenkin vaan niin ihana, koska niitä lukiessaan voi uppoutua toiseen maailmaan, Narniaan.
Luin koko sarjan joskus lapsena tai nuorena pariin kertaan sekä parhaat palat myöhemmin uudestaan. Sarja on jotenkin epätasainen: osa kirjoista on loistavia ja osa surkeita. Parhaat oli muistaakseni Hopeinen tuoli ja Velho ja leijona. En ole uskaltanut vielä lukea aikuisiällä koko sarjaa uudestaan, mutta tarkoitus olisi - hankin juuri sitä varten tämän kokoelmateoksen. Uusintaluvulla olisi tarkoitus tarkkailla enempi ainakin niitä kristillisiä viittauksia, joita en silloin lapsena tajunnut kirjoista etsiä.
Edit 13.5. 2016. Oli tosi kiva lukea kaikki kirjat kerralla putkeen. Tykkäsin kyllä tosi paljon ja kokonaisuus oli parempi kuin muistin. Hopeinen tuoli on edelleen paras, mutta pidin kyllä oikeastaan kaikista muistakin. Huonoimmalta tuntui Narnian viimeinen taistelu, koska en pidä taistelukertomuksista muutenkaan ja siinä tarina päättyy.
Luin neljä viimeistä osaa viime kesänä, kolme esimmäistä jo vähän aikaisemmin. Toivottavasti muistan yhä kaiken olennaisen.
Tykkään Narnia-kirjoista kovasti. Toisin kuin isoveljeni, joka aina sanoo näitä roskaromaaneiksi ja täysin Tolkienilta matkituiksi (vaikkei ole itse näistä yhtäkään lukenut). Ja ilmeisesti Lewisillä ja Tolkienilla olikin elämänsä aikana monia kiistoja.
Mutta takaisin asiaan. Kiinnostuin Narnian tarinoista kun sain isovanhemmiltani lahjaksi Narnia - Opas fantasiamaailmaan -kirjan. Mummuni sanoi sen antaessaan että: "se voi sitten sytyttää sen kipinän Narnioihin". Ja niinhän siinä sitten kävi.
Lempikirjani taitaa olla Hevonen ja poika. Pidän Sastrasta ja Riiasta ja heidän matkastaan Arkkimaassa. Sastran lisäksi muita suosikkihenkilöitäni Narnioissa ovat ainakin Kaspian ja Susan.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
On yllättävää, että Narnian tarinat saavat minulta loppujen lopuksi 3 ½ tähteä. Aloittaessani Narnian viimeisen taistelun olin jo mielessäni luokitellut sarjan kolmen tähden arvoiseksi. Päällekäyvä kertojaääni ärsytti minua erityisesti: esimerkkinä vaikka Hopeisen tuolin jatkuva saarnaus siitä, miten kokeilukoulussa kaikki tehtiin väärin. Samaisen kirjan loppu oli aivan raivostuttava. Tällaisia kohtauksia, joissa paha (tai "kirjailijan mielestä paha") saa palkkansa, on muissakin kirjoissa, kuten Prinssi Kaspianissa. Etenkin "pahat" hahmot olivat usein stereotyyppisiä. Hyviksetkin olivat tylsiä, kuten Edmund Kaspianin matkassa maailman ääriin. Hän oli kiinnostavampi Velhossa ja leijonassa.
Hyviä henkilöitä olivat Lucy ja Kaspian, mutta Aslan ainoa todella hyvin kehitetty. Leijona piti koko tarinan kasassa.
Narnia onnistuu ajan ja paikan kuvauksissa. Uudessa kirjassa kiinnostaa aina, kuinka paljon aikaa on kulunut ja miten Narnia on muuttunut. Pidin Taikurin sisarenpojan Metsästä maailmojen välillä ja Charnin kuolevasta maailmasta. Kaspianin matka maailman ääriin oli toiseksi paras osa, koska siinä ei juurikaan taisteltu, vaan seikkailu ja meren ihmeet esittivät pääosaa. Varsinkin kirjan loppu oli loistavasti kuvailtu.
Mutta sarjan paras osa, joka muutti mielipiteitäni koko Narnian tarinoista, oli viimeinen kirja. Kertoja ei ollut juuri lainkaan ärsyttävä. Loppu ylitti odotukseni reilusti. Tajusin, että jokaisella sarjan osalla oli merkitys, ja yksityskohdista punottiin järisyttävä huipennus. Ihailen erityisesti sitä, että C.S. Lewis vaivautui kirjoittamaan ennen viimeistä osaa kokonaisen kirjan kalormenilaisten taustatarinaksi (Hevonen ja poika). Näin Viimeisen taistelun viholliset eivät olleet vain tyhjästä nyhjäistyjä muukalaisia, vaan oikeita ihmisiä, joilla on oikea kulttuuri. Myös Hopeisessa tuolissa esitelty Isä Aika teki vaikutuksen, kun hänellä oli kuin olikin rooli maailmanlopussa.
Kaiken kaikkiaan tarinan loppu oli ihmeellisesti kuvailtu. Sen ansiosta annan anteeksi melkein kaikki aiempien osien viat, vaikka se ei koko sarjan arvosanaa nostakaan kuin puolella tähdellä.
Ihanaa menneiden ajan charmia. Lempihahmoni on Lucy ja Prinssi Caspian... Suosittelen kaiken ikäisille...
Näissä pidin erityisesti siitä, että ikähaarukka on hyvin laaja :) Teksti ei ole nuorelle lukijalle liian rajua, mutta aikuinen ihminen saa siitä vielä paljon irti. Harvinaista kyllä, tämän elokuvatkin vastaavat melko hyvin kirjoja, ja ei pilannut mitenkään kirjoista tehtyä mielikuvaa. Harmittaa vaan että kronologisesti ensimmäisestä kirjasta ei tehty elokuvaa.. Se oli mielestäni melkein hauskin jotenkin... :D
Narnian tarinat on klassikko. Minäkin tutustuin tähän sillä legendaarisella tavalla; iltasatuna. Ihana isäni luki minulle ja siskolleni (ja myöhemmin myös nuoremmalle siskolleni) koko ison järkäleen ääneen. Kunnioitan sitä todella.
Juurikin lapsuuden muistojen takia pahaa sanotavaa ei tästä opuksesta ole. Peter, Susan, Edmund ja Lucy ovat henkilöitä joihin kiintyy, unohtamatta tietenkään Aslania. Narnia on paikkanakin ihanan kuuloinen, olisi ihana joskus päätyä omasta vaatekaapista sinne.
Vaikka Narnia-innostukseni onkin nyt jo laantunut, muistan kyllä ne ajat jolloin ne olivat lähes koko elämäni. Raahasin tuon yhteisteoksen mökille ja höpötin noista varmaan koko ajan. Yhä vieläkin Narnian tarinoissa on jotain kaunista, lapsuudesta muistuttavaa turvallisuuden tunnetta.
Perusteos,kun puhutaan fantasiasta. Ehdoton lukuelämys isoille ja pienille. Parasta oli tällä kertaa se, kun sai lukea kaikki tarinat yhteen putkeen. Poikani ollessa murrosiän kynnyksellä, meillä oli yhteinen hetki Narnian parissa ja nyt odotan koska saan lukea kirjaa hänen pojillensa. Kunhan vähän kasvavat.
Rakastuin tähän kirjaan jo neljä-viisivuotiaana pikkutyttönä. Luetutin tätä vanhemmillani uudelleen ja uudelleen. Kun opin lukemaan, luin sen itse yhä uudelleen. Minusta oli (ja on vieläkin) ihanaa lukea Pollyn, Digoryn, Peterin, Susanin, Edmundin, Lucyn ja monien, monien muiden henkilöiden seikkailuista tuossa ihmeellisessä Narnian maassa, jonka leijona Aslan loi.
Risingshadow
