Lucian

Kirja oli hyvä ja kiinnostava loppuun asti. Jos haluaa lukea kirjaa, jossa on romantiikkaa ja jännitystä kannattaa ehdottamasti lukea Lucian.<3

Siitä on jo aikaa kun tämän kirjan luin, mutta muistan yhä elävästi Rebeccan ja Lucianin tarinan! Juoni oli hyvä, tapahtumia oli riittäväst ja Lucian oli ihana, vaikka välillä minua kauhistutti kuinka paljon Rebeccasta hän todella tiesi! Oli mielenkiintoista lukea parin etenemistä ja menneisyyden aukeamista.Lopun olisin halunnut lukea eri tavalla, se ei minua miellyttänyt. Aina voi kuitenkin kuvitella itse lopun erilaiseksi ja koska alku oli yksi parhaista suosittelen myös muille!

Ajattelin aluksi, että kirja olisi tylsä, eikä kannen perusteella voinut oikein päätellä kirjasta paljoakaan. Kuitenkin jo muutaman sivun jälkeen tiesin, että tästä tulisi yksi suosikki kirjoistani ja olin oikeassa. Tarina oli samaan aikaan jännittävä, mielenkiintoinen ja koskettava. Tarina oli hyvin mukaansatempaava ja muutaman sivun luettuaan huomaa ettei kirjaa voi laskea käsistään ennen kuin sen on lukenut viimeiselle sivulle saakka.

Vähän turhan pitkä, paikka paikoin jopa jaaritteleva, mutta muuna aikana ihan tunnelmallinen kirja. Hyvää kirjassa oli selkeästi kuvailu ja tunnelma. Romaani avautuu hitaasti - välillä tosiaan liiankin hitaasti. Joissain kohden hieman tuskastusti, kun kerrottiin lukijalle jo tuttuja asioita tai kun juoni muuttui ennalta arvattavaksi. Suurimmat ongelmat löytyvät noin puolivälin paikkeilla ja sen jälkeen. Kappale joka koostuu vain päähenkilön ja tämän tuttavien sähköpostiviesteistä on täysin turha ja sen yli voikin hyppiä aivan surutta ilman että menetti mitään. Samoin lemmenkuvailukohdat, kun päähenkilö sai vihdoinkin olla kahden salaperäisen Lucianinsa kanssa, muuttuivat nopeasti puuduttaviksi. Lopetus oli myös turhan ennalta arvattava. Mutta tosiaan tunnelmallinen kirja. Vähemmälläkin tunnelmoinnilla olisi varmaan pärjännyt, mutta kirjan yksityiskohtaisuus oli omalla tavallaan kiehtovaa.

Ihastuttava ja koukuttava kirja! Suosittelen!

Ihana rakkaustarina! Suosittelen ihan kaikille!

no niin nyt on Lucian luettu. Kirja oli minusta loppua lukuunottamatta todella hyvä. Toisaalta en tiedä olisiko kirja ollut mieleeni, jos se olisi päättynyt toisin.

Kirja oli mielestäni yksi parhaista joita olen lukenut! Lukeminen ei käynyt tylsäksi ja uusia käänteitä riitti jatkuvasti. Päälle vielä romantiikkaa, hieman yliluonnollisia asioita sekä surullinen mutta onnellinen loppu, tekivät kirjasta erittäin onnistuneen!

Minusta kirja oli oikein mukava ja sujuva. Pidin myös siitä ettei kirja loppunut sillä perus loppu tyylillä "Lopulta he päätyivät kaikista vastoinkäymisistä huolimatta onnellisesti yhteen" vaan vaikka loppu oli onnellinen niin ei kuiteskaan ihan tuon kaavan mukaan

Pidin kirjan teemasta ja Lucianista. Lucian ja hänen kaltaisensa olivat kiinnostavia, niistä voisi tehdä oman kirjan!:) Ehkä liian siirappinen, no välillä kyllä haluaa lukea jotain tällaista... Riippuu vähän. No kumminkin, minusta Rebeccan äitipuoli oli tietenkin ilkeä. Kirjassa ei käynyt mitään kovinkaan ihmeellistä. Rebeccakin tiesi omasta "kuolemastaan" jo aikaisemmin. Ei mitään kovin yllätyksellistä. Mutta sopii niille jotka tykkäävät romantiikasta, itse olisin kaivannut jtn yliluonnollista lisää.

Ehkä hiukan liian imelä mun makuun... Mutta pidin silti kirjan kokonaisuudesta, siinä oli paljon kivoja kohtia!

Ihan mukiinmenevää iltalueskelua, jostain syystä kuitenkin kirjan paras osa oli sen alku puolisko ennen kuin rebecka pakotettiin Amerikkaan.

Kirja oli aika lailla sellainen kuin odotinkin - teinien rakkaustarina, johon sisältyy yliluonnollisia voimia. Pidin kyllä kirjasta kovasti, sillä rakkaustarinat minuun uppoavat lähes aina. Lucianissa sivuhenkilöt kuten Suse ja Spatz olivat onnistuneita ja tykkäsin myös sateenkaariperheteemasta. Lucian oli ihana nuhjuisissa Doc Martenseissaan ja Rebecca oli ihan hyvä päähenkilö. Tykkäsin siitä, että Beckyn ja Lucianin suhteen lisäksi kirjassa käsiteltiin myös mm. Susen epävarmuutta ja Beckyn perhesuhteita. Häiritsevää oli se, että koko saattajajuttu oli jotenkin outo enkä saanut ideasta kunnolla kiinni. Jotkut asiat selitettiin huonosti tai ei ollenkaan, ja epäuskottavia kohtia oli myös. Kirjan loppuun petyin, mutta muuten lukukokemus oli oikein hyvä.

Noniin. Mistäs aloittaisin. 4 tähteä siksi, koska petyin pahasti alkuun ja loppuun. Alussa oli löpinää kaikesta maan ja taivaan väliltä ja lopussa oli vain yksi pieni lause ja sekin ei jättänyt (minunmielestäni) mitään tunteita riippumaan ilmaan. Muuten kirja oli aivan yhtä hyvä kuin normaali romantikka kirja=) Nyt hyvää asiaa; Rebeccan ja Lucianin suhdetta oli mukava seurailla ja hykertelinkin hiljaa itsekseni kun Lucian sanoi esim. jotain romanttista. Ärsyttää vain se, kun paljon asiaa oli mahdutettu kirjaa, jonka seurauksena, se sai monta liika sivua lisää. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät romantiikasta=)

Kirja oli tooooooosi ihana ! Tosi romanttinen mutta loppua olisin voinut muuttaa .Lucianista olisi voinut tulla vaikkapa poikaystävä tai jotain .Loppulaiseissa tuli pari kyyneltä

Oikeastaan arvosteluksi annan 4½ tähteä, koska ainoa kirjassa häirinnyt asia oli ärsyttävän luontoiset sivuhenkilöt sekä tylsät tapahtumat heti alussa ja masentavat tapahtumat keskivaiheilla. Kirja loppui aika nopeasti, mielestäni tapahtumia olisi voinut pitkittää ja joitain kohtia muuttaa paremmiksi. Olin todella iloinen ja liikuttunut, kun sain tietää mikä yliluonnollinen olento Lucian oikein on. Eläydyin tarinaan niin voimakkaasti mukaan, että oli pakko hetken aikaa kyynelehtiä kun luin viimeiset lauseet. Suosittelen kirjaa kaikille yhtä tunneherkille nuorille ja myös aikuisille.

Kirja ei herättänyt oikein mitään tuntoja. Sivuille oli tungettu paljon sellaisia asioita, jotka eivät oikeastaan millään tavalla liittyneet itse asiaan. Jos tässä olisi keskitytty pelkästään Rebecca/Lucian-kuvioon, olisi kirja ollut ainakin pari sataa sivua lyhyempi. Itse juoni siis jäi minun mielestäni pahasti sivuun. Lisäksi muutamassa kohtaa tapahtumat olivat aika sekaisia. Annetaan nyt plussaa omaperäisestä juonesta, mutta mitään muuta hyvää tässä ei ollutkaan. Suorastaan pakotin itseni lukemaan kirjan loppuun. Olen lukenut tästä sellaisiakin arvosteluja, joissa tätä on hehkutettu. Ilmeisesti tästä joko pidetään tai sitten ei. Sanotaan, että jos pidät Twilightistä ja Väristyksestä niin pidät tästäkin. Valitettavasti tämä kirja ei paini lähelläkään edellä mainittuja.

Omasta mielestäni ihana mukaansatempaseva rakkaustarina, joka ei kuitenkaan ollut liian siirappinen, vaan juuri sopivalla tavalla nosti ylös pilviin. Jännitystäkin riitti sivuilla, eikä mielestäni kirjassa ollut kritoitavaa. Mukavaa lukemista syksyn sateisille päiville :)

Rakkaustarina, jollaista et ennen ole lukenut. Unohda Houkutus, Romeo ja Julia ja muut vanhat klassikot, tällä kertaa kirjan luettuasi tulet yllättymään. Tämä kihelmöivän jännittävä ja kylmiä väreitä nostattava kirja ei kerro pelkästää ruusuilla tanssitusta elämästä. Se kertoo myös erilaisuudesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Rebeccan lesbo-äidin ja tämän taiteilija naisystävän elämästä, Rebeccan kasvusta aikuisuuteen, hänen isänsä uudesta perheestä... Tämä kirja on luettava hetkessä, eikä kyyneleiltäkään vältytä.

Lukiota käyvä Rebecca "Becks" Wolff huomaa eräänä iltana, että hänen ikkunansa alla seisoo vieras muukalainen, jota kohtaan hän tuntee ennenkemätöntä vetoa - ja pienin askelin käy ilmi, että tunne on molemminpuolinen. Kukahan mahtaa olla tämä salaperäinen muukalainen? Saksalaisen Isabel Abedin "Lucian" (Otava, 2010) uponnee parhaiten niihin lukijoihin, joiden mielestä Stephenie Meyer on maailmankaikkeuden paras kirjailija, ja saksankielisiä arvioita silmäilleenä kirja onkin monen nuoren naisen mielestä todella wunderbar. En ilmeisesti kuulu kohderyhmään, sillä minusta kirja oli kohtalaisen mukaansatempaavan alun jälkeen aika donnerwetter. "Lucian" jaksaa tosiaan kiinnostaa parisataa ensimmäistä sivua, mutta sitten alkaa homma tökkiä ja teini-iän ohittanut lukija huomaa ajattelevansa, etteikö yliluonnollista rakkaustarinaa tosiaan voi tiivistää kolmeensataan sivuun. Rakkaudessa räydytään, angstia podetaan ja sitä rataa. Hoh hoh hoijaa. Lopussa, tapahtumien siirtyessä Atlanttin toiselle puolelle, homma menee sitten täysin epäuskottavaksi. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin se, ettei kirjan kannalta kahden rakastavaisen välille rakennettu este oikein tunnu uskottavalta. Abedin kunniaksi on sanottava, että hänen sivuhenkilöissään on mukavasti ruutia. Salaperäisen ja tapahtumien kannalta kohtalisen merkittävää roolia englanninopettajan hahmo oli suorastaan kiinnostava. En tosiaankaan ole kohderyhmää, mutta kirjan voi niputtaa ihan hyvällä omallatunnolla "Mitä lukea Houkutuksen jälkeen" -kategoriaan yhdessä "Väristyksen", "Ilki-ihanan" ja muiden vastaavien nuortenromaanien kanssa.