Huono kirja, jossa ongelmat seuraavat toisiaan ja Sookie on onneissaan, kun pääsee mukaan valtapeleihin, vaikka ei halua myöntää sitä edes itselleen. Samat asiat toistuvat sarjan kirjoista toiseen.
Alkuteos ilmestynyt 2012. Suomentanut Sari Kumpulainen. Sidottu.
VAMPYYRIEN VEHKEILYT ISKEVÄT SUORAAN SOOKIEN SYDÄMEEN
Sookiella on taas murhatapaus käsissään. Nuori nainen on kuollut vampyyrien juhlissa, ja näyttää siltä, että Eric voisi olla syypää. Eric vannoo viattomuuttaan, mutta Sookie ei tätä purematta niele, sillä hän osui paikalle parahiksi nähdäkseen Ericin nauttimassa uhrin verta, vain hetki ennen kuin tämä tapettiin.
Sookien täytyy selvittää tapaus, mutta se osuu pahimpaan mahdolliseen hetkeen: hänen keijusukulaisillaan on omia huolia, joihin Sookie tulee väistämättä vedetyksi mukaan. Hän saa uuden kavalan vihollisen, ja vampyyrien valtapelit osuvat suoraan hänen sydämeensä. Keijujen taikakalun avulla hän voisi saada yhden toiveensa toteutumaan, mutta ainoa ongelma on se, ettei Sookie tiedä vieläkään, mitä – ja kenet – hän todella haluaa.
Kirjasarja
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
4 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Huh, sainpas lukuprosessin alkuun näin vuoden 2014 kunniaksi. Sookie-kirjat eivät kyllä ole kuuluneet missään vaiheessa niihin lempikirjoihini, mutta utelias kun olen, haluan tietää miten sarja päättyy ja nyt sain koluttua tämän toiseksi viimeisen kirjan vihdoin loppuun.
Eipä tässä juurikaan meno muutu edellisiin verrattuna. Hiukan ehkä tuo juoniasettelu oli maltillisempi kuin jossain aiemmissa osissa ja pysyi paremmin kärryillä mitä kaikkea kansien välissä tapahtuu, pisteet siitä. Olihan tässä myös vähän sitä turhaa jaadajaadaatakin, mutta hillitymmin ja juonikuviot olivat ihan mielenkiintoisia.
Loppuun oli vielä pudotettu yllättävä pommi, joka ratkesi vieläkin yllättävämmin ja jään nyt melko mielenkiinnolla odottamaan millaisen päätöksen sarja saa ja millainen kohtalo itse Sookiella on.
Ihan kelpoa nopeasti luettavaa viihdettä ja pääsi vähän kiinni tuohon lukemisen makuunkin taas.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Mielestäni kirja oli ihan onnistunut, vaikkakin harmittaa tuo Claude, sillä olin aina jotenkin toivonut että hän oikesti välittäisi... Erikin ja Sookien suhde oli kyllä ihan retuperällä koko tämän kirjan ajan ja siitä on kyllä ristiriitaisia tunteita, hyvä vai ei? Joooh mutta siis souraavaa osaa odotan kyllä edellenkiin innoissani sillä kyllähän kaikki nyt haluavat tietää ottaako Sookie nyt Samin vai... ja toki myös että jos ottaa niin miten muiden vampyyrien kanssa menee? Entäs Erik? Bill? Ja toki kaikki muutkin, eli ei voi siis kuin odottaa!
Ristiriitaiset tunnelmat. Keijujen poliittiset juonittelut oli minusta huono idea heti jo ekassa kirjassa, jossa niitä esiteltiin, liikaa aineksia sopassa. Ja olihan tää sarja jo aika lopettaa muutenkin. Loppuratkaisu ei ollut se minun toivomani, vaikka ymmärrän kyllä hyvin kirjailijan perustelut sille mikä se oli.
Ikävä kyllä ei tää ollutkaan viimeinen kirja. Yksi tulee vielä. Huoh, oisin kyllä jättänyt jo tähän, mutta ehkä se täysin aukoton Happy End on siis ihan pakko kirjoittaa :( Isot pointsit se vika kirja saa jos se ei lopu niin, mutta pahoin pelkään.
