Rakastaja – vihdoinkin

Ihan liian pitkä aika päässyt vierähtämään ku viimeksi päässyt uppoutumaan wardin vamppyyrien maailmaan. Olin aluksi hieman epäileväinen homo pari asetelmaa kohtaan Mutta rakastuin kyllä pääpariin ja loppujen lopuksi oli tosi virkistävää välillä lukea hieman eri näkökulmasta vaikka pohjimmainen ajatus kirjoissa onkin melko samanlainen. Silti kirjat eivät ole koskaan olleet puuduttavia toistensa toistoja ja tämä kyllä ylsi yhdeksi parhaimmista. Sivujuonia oli myös aika paljon mutta päätarina ei kuitenkaan mielestäni jääny kuitenkaan paitsioon ja matkan varrella ihastuin myös Assailiin ja jäin janoamaan jatkoa hänen ja Solan tarinaan. Kaiken kaikkiaan ihan huippu kirja ainoa mikä harmittaa että sarja jo näin lopussa että mitä mä sitten teen kun oon kaikki lukenut .. 

Jälleen aivan upea suoritus Wardilta. Blay ja Qhuinn ovat niin yhteensopivia, että huhhuh. Qhuinnia rakastan yli kaiken ja Blaykin hahmona on aivan uskomattoman ihana. Saxtonista en ihme kyllä ole ikinä oppinut pitämään. Laylan osuus kirjassa oli todella yllättävä, mutta ihanaa yhtä kaikki. Xcor ja äpäräjoukon suunnitelmat saavat entistä pahaenteisemmän sävyn (en valita!). Rakastan Xcoria ihan älyttömästi. Qhuinn todella kasvoi kukkaan tässä kirjassa, pääosin Blayn ja muun veljeskunnan avulla. Oli ihanaa päästä lukemaan Zsadistista, vaikkakin vain parissa sivussa. Loppu oli tyydyttävä kaikin tavoin. Blay ja Qhuinn ovat vain niiin... täydellisiä! Lukekaa ihmeessä!

Eniten odottamani kirja koko sarjassa! Olen kieli pitkällä odottanut Qhuinnin ja Blayn tarinaa! Ja se oli ihana! :) Sivujuonia oli ehkä jo vähän liikaakin, yksikin olisi riittänyt, jos siihen olisi panostettu enemmän.. Nyt tuntuu että tarinan alkuja on vähän liikaa, eikä yksikään niistä jäänyt mieleen kutkuttamaan.. Tästä kirjasta mahtavan tekee osaltaan juuri se polku mitä tähän on kuljettu, kun Qhuinnin ja Blayn juttua on käsitelty useammassa kirjassa taustalla. Nyt tarinoita on niin monta että mikään niistä ei jäänyt erityisesti mieleen, joten en edes odota tarinoille jatkoa.

Varjoista olisin lukenut mielelläni lisääkin, heidän heimostaan ja taustastaan yleensäkin..

Rakastaja - Vihdoinkin pitäisi olla J.R Wardin koukuttavan Mustan tikarin veljeskunta-sarjan toiseksi viimeinen osa. Mutta kun kirjan lukee loppuun, herää ehdottomia kysymyksiä siitä, onko näille henkilöille ehkä vielä lisääkin romaaneja tiedossa. Lukemattomat hahmot, lukemattomat juonenkäänteet ja rakkaustarinat; mutta ei siltikään lähelläkään sekametelisoppaa. Juonenkäänteiden mestari on osannut jälleen luoda onnistuneen teoksen, joka ei vain imaise lukijaa vaan myös pakottaa tämän lukemaan. Puhumattakaan siitä, millaista aihetta tässä kirjassa käsiteltiin. Toisin kuin aiemmissa kirjoissa, tämän kirjan pääpari koostuu kahdesta miespuolisesta henkilöstä. Mihin sellainen yhdistelmä johtaa? Ainakin näin Wardin luomana erittäin kuumiin tapahtumiin ja vatsan kipristelyyn, jännityksen tunteeseen lukijan alavatsassa.

Qhuinnin ja Blayn henkistä kaarta on seurattu jo useamman kirjan ajan ennen tätä ja vaikka he ovat niissä päässeet eteenpäin, vasta tässä he todella mursivat suuren betonivallin niin omien ajatusmaailmojensa suhteen kuin toistensa välillä. Erityisesti Blayn muuttuminen näiden kirjojen aikana on saanut kiinnostumaan hänestä entistä enemmän. Kiltistä herrasuroksesta kasvoi samalla ulos myös itseään puolustava ja räväkämpi puoli, joka ei suostu armotta jäämään lumiauran alle. Qhuinn sen sijaan löysi pehmeämmän puolensa. Vaikka Ward tietoisesti kirjoittaa useamman henkilön näkökulmin ja hän on itse on kirjassaan Mustan tikarin veljeskunta - Sisäpiirintietoa, sanonut kirjoittavansa henkilöiden, ei juonen varassa, Qhuinnin ja Blayn romanssiin rakastetuneena olisi kaivannut lisää heidän näkökulmastaan kerrontaa, sekä heidän kanssa käymistään.

Rakastaja - Vihdoinkin toi mukanaan myös muita romansseja. Nähtävissä oli vaaralliseksi huumeherraksi maineensa nostanut Assail, jonka bisneksissä oli erinäisiä ongelmia ja nousukohtia. Assail kohtaa ihmisnaisen, Marisolin, joka normaalien töiden sijaan työskentelee murtovarkaana. Assailin ja Marisolin välille nouseva liekki on kuumottava, kuten yhtä lailla samoin on Laylan ja Xcorin, jotka viimein pääsevät pitkän odotuksen jälkeen kohtaamaan toisensa. Varjoina tunnetut Trez ja iAm tulevat mukaan Trezin kohtalon ollessa vaakalaudalla. Se, saako hän Valittu Selenaa käsivarsilleen, onkin sitten kiinni tulevasta. Ja ylipäätään... Tämä kirja ei todellakaan valmistellut viimeistä Mustan tikarin veljeskunnan kirjaa varten. Päinvastoin. Tuli ehdottomasti tunne siitä, että näitä kirjoja voisi jatkaa vielä neljäkin osaa. Saa nähdä, mitä tapahtuu ja mihin tilanteeseen Ward kaiken jättää. Se, mitä kahdennessatoista osassa on luvassa, se tuskin tulee pettämään tähän astista uskollista lukijakuntaa, jonka Ward onnistuu aina yllättämään. Tavalla tai toisella.

Aivan uskomaton sarja! Kannattaa lukea! Alotin tän sarjan lukemisen siinä tammikuun alkupuolella ja nyt sain luettua sitten tämä viimeisimmän osan.

Ihan ensimmäisen kirjan alku oli hieman sellaista tylsää ku välillä ei ymmärtänyt kuka-mitä-millon-miksi, mutta sitten kun päästiin juoneen mukaan niin sitten en ole enää taakse katsonut.

Onneksi isosisko oli myös tykästynyt sarjaan ja oli ostanut kaikki kirjat tähän asti niin minun ei tarvinnut kuin hakea hyllystä aina vaan seuraavaa ja juuri sen takia minulla ei mennyt kuin se kuukausi lukea tämä sarja.

Täytyy kyllä antaa taputukset J.R. Wardille, koska tämän sarjan kirjat ovat sellaisia jota ei *oikeasti* halunnut päästää käsistään. Aina vain mietti, koska pääsi lukemana seuraavaa lukua.

Kaikissa kirjoissa on se sama kaavaa: nainen ja mies tapaavat, rakastuvat tulisesti, on hieman hankaluuksia ja lopulta he saavat toisensa; mutta silti kirjat eivät ole samanlaisia. Aina on keksitty jotakin uutta. Hieman kyllä mietitty sekin fakta, että kellään muulla kuin Tohrilla ei ollu shellania ensimmäisessä kirjassa ja sitten kuluu pari vuotta ja kaikkilla on shellanit ja jopa Tohrilla on uusi shellani. Myös uusilla tulokkailla on shellaninsa. Tietenkin sen ymmärtää, koska eihän sitä voi koko ajan kauheita aika harppauksia tehdä kirjojen välillä.

Lempihahmoni on ollut ensi esiintymisestään Qhuinn ja juuri sen takia tämä kyseinen kirja on lempparini kaikista. Myös John on mielenkiintoinen henkilö.

Kun varasin tämän kirjan kirjastosta olin seitsemästoista joka halusi lukea sen. Totaalisen mahtava kirja. Qhuinn ja Blayn elämää oli niin ihana lukea ja olisin mielelläni lukenut enemmänkin siitä kun he vihdoin olivat yhdessä. Väärin ymmärryksiltä ei vältytty ja sydämiä lytättiin vahingossa. Assailin ja Solin juttu oli kiva bonus tarinaan ja ilmeisesti heidän suhde jatkuu seuraavassa kirjassa koska juttu jäi auki. Ja olisi tosi kiva jos Layla saisi Xcor (en muista kuinka kirjoitetaan:D) itselleen, mutta aika epätodennäköistä koska se haluaa murhata kuninkaan. Ja Trez oli niin raasu kun oli ihastunut Selenaan, mutta ei kuitenkaan ansaitsisi tätä.
J. R. Ward ei koskaan petä!<3