Rautalohikäärmeen tytär
- Julkaistu
- elokuu 2003 (Like)
- Alkuperäinen nimi
- The Iron Dragon's Daughter (1993) →
- Suomentanut
- Hannu Tervaharju
Rautalohikäärmeen tytär
Alkuteos ilmestynyt 1993. Suomentanut Hannu Tervaharju. Erisnimien suomennos: Liken työryhmä yhdessä Turun Science Fiction Seura ry:n kanssa (Iida Simes ja Simo Suntila). Kansi: Eliza Karmasalo. Nidottu.
Arthur C. Clarke -palkintoehdokas 1994, World Fantasy -palkintoehdokas 1994, toinen sija Locus-palkintoäänestyksessä (fantasiakirjat) 1994.
”Mukaansatempaava, nerokas ja suureellinen kertomus.” – Washington Post Book World
”Voimakas teos. Älykäs lukukokemus ja viisas kirja. Yksinkertaisesti loistava.” – New York Review of Science Fiction
Orjatyttö Jane pakenee lohikäärmetehtaasta. Mutta uusillakaan kotikonnuilla ei ole helppoa pärjätä. Ihmiset, peikot, velhot, haltiat ja maahiset elävät oudossa, eroottisessa ja julmassa kilpailuyhteiskunnassa. Viekas Jane joutuu taistelemaan onnensa puolesta. Kaikkea hallitsee Jumalatar, joka varmistaa, että mikään ei ole ilmaista. Ja usein hinta, jonka nuori Jane ja hänen rakkaansa joutuvat maksamaan on korvaamattoman kallis.
Kunnianhimoinen Jane perehtyy hengen ja tieteen saloihin koettaen keksiä, miten päästä oman kohtalonsa valtiattareksi. Tärkeintä olisi löytää pakotie, jotta matka kohti turvaa ja rauhaa voisi alkaa...
Yhdysvaltalainen Michael Swanwick on voittanut mm. arvostetut Hugo, Nebula ja Arthur C. Clarke -palkinnot.
Kirja-arvosteluja:
”Monitasoisuus ja -selitteisyys tekevät Swanwickin kirjasta tusinafantasiasta merkittävästi poikkeavan.” – Harri Kumpulainen, Talous2000
”Hämmentävän pitkään mielessä elävä lukukokemus.” – Annamari Saure, Me Naiset
”Kiinnostava ja erilainen puheenvuoro siitä, mitä fantasia voi olla.” – Sari Polvinen, Tähtivaeltaja
”Scifin ystävä löytää romaanin kirjavan materiaalin seasta unenomaisia visioita ja kiinnostavia ajatuksia.” – Erkki Widenius, Lapin Kansa
”Erittäin onnistunut valinta Likeltä. Janen tarina on huikea, paikoin jopa surrealistinen. Kursailematon tarina ja rohkea kielenkäyttö luo Rautalohikäärmeen tyttärestä ainutlaatuisimman fantasiatarinan, jota on suomennettu vuosikausiin.” – Petja Savoila, Keskisuomalainen
