Luin kirjan joskus lukioaikana kun arvottiin kirjaesittelyä varten jokaiselle kirja. Ja mikä arpaonni! Kirjahan oli todella hyvä. Alkuun meni hetki tajuta kirjan maailma ja termejä, kirja oli hyvin erilainen kuin mitä olin aiemmin lukenut. Ehkä juuri siksi pidin siitä.
Alkuteos ilmestynyt 1932. Suomentanut I. H. Orras. Shakespeare-lainaukset Paavo Cajanderin ja Yrjö Jylhän mukaan.
1. painos: Tammi, 1944. – 2. painos: Tammi, 1962. Keltainen kirjasto 40. Sidottu, kansipaperi. – 12. painos 2012.
Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50 -listalle 2000.
Englantilaisen yhteiskuntakriitikon alkuaan vuonna 1932 ilmestynyt, lähes pelottavasti toteutunut tulevaisuusprojektio, tieteisromaani maailmasta, jossa konekulttuuri on kehittynyt niin pitkälle, että ihmisen elämä syntymästä kuolemaan on tieteen keinoin ennalta kartoitettu ja jossa yksilöllisyyttä ei suvaita. Inhimillisiä tuntemuksia säädellään kiihottimilla tai vastamyrkyillä, kansalaiset ovat tiukasti luokiteltuja ja valvottuja. Uljaiden uusien ihmisten keskuuteen ilmaantuu kuitenkin lähes luonnollisella tavalla syntynyt ”Villi”, joka herättää heissä outoja ajatuksia ja kaipuita.
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Keltainen kirjasto
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
”Keltainen kirjasto syntyi vuonna 1954 Suomeen, jossa oli pulaa kaikesta – myös hyvästä käännöskirjallisuudesta. Niukkuuden ja epävarmuuden keskellä Keltainen kirjasto oli raikas tuuli, joka lennätti pölyä niin kirjahyllyistä kuin ajatuksista ja avasi ikkunoita ympäröivään maailmaan.
Keltainen kirjasto on kasvanut yhdessä Suomen kanssa ja täyttänyt maailmankirjallisuuden ystävien hyllyt ja yöpöydät. Se on taistellut hyvän proosan, sanomisen vapauden ja ihmisyyden puolesta, naurattanut, itkettänyt, hämmentänyt, sivistänyt ja kansainvälistänyt ikäluokan toisensa jälkeen.
Keltaisen kirjaston täyttäessä vuonna 2004 viisikymmentä vuotta, on se jo pitkään ollut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisin kirjasarja ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ilmiö.
Maailma sarjan ympärillä on nyt tietenkin täysin toinen kuin sen syntyessä. Suomi on vauras ja kansainvälinen, vaikutteet ja viettelykset virtaavat vapaasti. Mutta Keltaisen kirjaston lupaus on se mikä ennenkin: tarjota suomalaisille valikoima parasta ajankohtaista maailmankirjallisuutta.
Runsauden keskellä raikkaalta tuntuu, että parhaan tunnistaa helposti ja siihen on helppo tarttua.” (Tammi)
#29 · 1960Paroni puussa 
#40 · 1944Uljas uusi maailma 
#41 · 1962Ritari joka ei ollut olemassa 
#54 · 1963Nollapiste 
#93 · 1969Koko kosmokomiikka 
#96 · 1970Halkaistu varakreivi 
#98 · 1970Teurastamo 5 
#107 · 1972Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater 
#117 · 1974Mestarien aamiainen 
#124 · 1976Kissan kehto 
#127 · 1976Näkymättömät kaupungit 
#134 · 1977Äiti yö 
#140 · 1978Hui hai eli jäähyväiset yksinäisyydelle 
#152 · 1979Tämä vaikea elämä 
#153 · 1979Titanin seireenit 
#169 · 1981Sähköpiano 
#178 · 1983Jos talviyönä matkamies 
#180 · 1983Kalmasilmä 
#192 · 1985Talvinen tarina 
#200 · 1986Galápagos 
#209 · 1987Rottarouva 
#219 · 1988Minun kansani, minun rakkaani 
#230 · 1989Oscar ja Lucinda 
#236 · 1989Baltasar ja Blimunda 
#244 · 1990Hokkus pokkus 
#267 · 1993Suuri lammasseikkailu 
1994Kivinen lautta 
1994Obabakoak 
1995M/T ja kertomus Metsän ihmeestä 
1996Nainen ja apina 
1997Kertomus sokeudesta 
1997Kuvitelma 20. vuosisadasta 
1997Mr Vertigo 
1998Jeesuksen Kristuksen evankeliumi 
1999Timbuktu 
2000Generation P 
2000Kaikkien nimet 
2002Omon Ra 
2003Piin elämä 
2003Luola 
2005Lunar Park 
2005Toinen minä 
2005Pianossa 
2005Ole luonani aina 
2007Hiljainen tyttö 
2007Kertomus näkevistä 
2008Oikukas kuolema 
2009Kafka rannalla 
2009Pelon kasvot 
2009Viides maailmanvalta 
2011Vieras kartanossa 
2012Aika suuri hämäys 
2012Kenraali kirjastossa 
2013Ragnarök: Jumalten tuho 
20131Q84: Osat 1 & 2 
2013Sydäntorni 
20131Q84: Osa 3 
2015Susanin vaikutus 
2015Maailmanloppu ja ihmemaa 
2016Miehiä ilman naisia 
2016Luoja lasta auttakoon 
2016Ihmeiden tie 
2016Haudattu jättiläinen 
20174 3 2 1 
2017Nolla kelviniä 
2018Kuunkajo 
2018Komtuurin surma 
2019Sinun silmiesi kautta 
2019Tanssi tanssi tanssi 
2020Päivien loppu 
2020Vesitanssija 
2020Pimeän jälkeen 
2021Vieterilintukronikka 
2021Muistipoliisi 
2021Klara ja aurinko 
2022Hiljaisuus 
2022Asema 11 
2022Paratiisiin 
2022Ensimmäinen persoona 
2023Maailman kauhea vihreys 
2023Lasihotelli 
2023Piparkakkutalo 
2024Kaupunki ja sen epävakaa muuri 
2025Rauhallisuuden meri 
2026Maniac Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
3 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Klassikko, joka kuuluu jokaisen scififanin yleissivistykseen. Iästään huolimatta kirja on kestänyt aikaa ja toimii hyvin myös nykylukijalle.
Aldous Huxleyn "Uljas Uusi Maailma" on toinen klassisen tieteiskirjallisuuden pakko-lukea-poliittisista-yhteiskuntaspekulaatioista. Toinen on tietenkin George Orwellin "Vuonna 1984", ja kirjoja lukiessaan on syytä huomata, että ne ovat kiinnostavalla tavalla toistensa vastakohdat. Siinä missä Orwellin kirja sijoittuu lohduttomaan, painajaismaiseen yhteiskuntaan jonka asukkaille kuolema on ainoa pakokeino, Huxleyn luoma maailma on jollakin sairaalla tasolla utopistinen: ihmiset, kuuluivatpa he sitten yhteiskuntaa hallitseviin yli-inhimillisiin Alfoihin tai hieman apinaa kehittyneempiin Epsiloneihin, ovat lähes poikkeuksetta onnellisia ja tyytyväisiä asemaansa, köyhyys ja sota ovat taaksejääneitä ongelmia, ja murheiden iskiessä kansalaiset voivat lohduttautua estottomalla seksillä ja ylenmääräisellä huumeidenkäytöllä. Teknologia on kehittynyttä ja (ainakin Alfojen tapauksessa) ylelliset huoneistot, yksityiset lentokoneet ja "tunnekuvat" tyydyttävät kaikki mukavuudenhalut.
Samalla kirjan kuvaileva maailmanvaltio on kuitenkin hirviömäinen diktatuuri, joka jakaa kansalaisensa syntymästä saakka eri kasteihin ja käyttää heidän "olouttamiseensa" kivuliaita ja traumaattisia menetelmiä, poistaa kaikki toisinajattelijat yhteiskunnasta ja sulkee viimeiset luonnolliset ihmiset eräänlaisiin reservaatteihin, joissa he joutuvat elämään alikehittyneissä olosuhteissa vailla toivoakaan paremmasta.
Minuun kirja teki vaikutuksen juuri kuvaamansa yhteiskunnan vastakohtaisuuden ja monijakoisuuden takia, ja sen juoni jäi mieleeni erittäin hyvin. Osa (mutta yllättävää kyllä, vain osa) teknologiasta on tietenkin vanhentunutta, etenkin kun kirjan on tarkoitus sijoittua vuoteen 2540, mutta se ei suuresti haitannut lukukokemustani, sillä teknologia ei (eivätkä edes kirjan kuvaamat historialliset, nyt jo vanhentuneet tapahtumat) ole kirjan kirjan juonen pääasia, vaan sen kuvaama järjestelmä, joka voidaan mieltää monella eri tavalla. Suosittelen kaikille dystopisista/utopistisista yhteiskuntakokeiluista kiinnostuneille.
Risingshadow
