Alkuteos ilmestynyt 2009. Suomentanut Terhi Leskinen.
1. laitos 2011. Kannen kuva: Cliff Nielsen. Sidottu.
2. laitos 2012. Seven. Kannen kuva: Cliff Nielsen. Nidottu.
3. laitos 2024. Kannen suunnittelu: Perttu Lämsä. Nidottu.
"Rakkaus ei tehnyt sinusta heikkoa", Jace sanoi. "Se teki sinusta vahvemman."
Äitinsä hengen pelastamiseksi Clary lähtee Varjometsästäjien alkukotiin, Idrisin Lasikaupunkiin, ja uhmaa henkensä kaupalla näiden ikuista lakia. Claryn itsepintaisuus ei miellytä Jacea, jota kielletty rakkaus ja palava halu piinaavat pahemmin kuin hän olisi ikinä voinut uskoa.
Idrisissä Clary saa lisää tietoa taustastaan ja löytää yllättävän seuralaisen: vetovoimaisen ja salaperäisen Sebastianin. Valentinen kerätessä voimia varjometsästäjien tuhoamiseksi, näiden ainoa selviytymiskeino näyttää olevan liittoutuminen vanhojen vihollistensa alamaailman väen kanssa. Mutta ehtiikö Clary ottaa ajoissa haltuun uudet voimansa, ennen kuin tuho on käsillä. Ja mikä onkaan salaperäisistä kohtalon välineistä kolmas?
Hauska, tummasävyinen ja tulikuuma menestyssarja jatkuu kolmannella osalla!
Nuoren newyorkilaiskirjailijan Cassandra Claren koukuttavan esikoistrilogian kaksi ensimmäistä osaa Luukaupunki ja Tuhkakaupunki löysivät heti ilmestyttyään laajan fanikunnan myös Suomessa. Varjojen kaupungit -sarjan suurimpiin ihailijoihin lukeutuu Houkutus-sarjan kirjoittaja Stephenie Meyer.
Uutisia, kysymyksiä ja teorioita. Katso, mistä lukijat keskustelevat.
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Mitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kirja oli hyvää ja viihdyttävää luettavaa alusta loppuun asti, eikä se tuntunut tahmealta luettavalta. Pidin tästä osasta jokseenkin enemmän kuin aiemmin ilmestyneestä Tuhkakaupungit kirjasta. Juonenkäänteet oli helppo arvata, kuten varmasti kaikkien kirjan lukeneiden mielestä, mutta se ei kuitenkaan pilannut kirjaa, vaan siitä sai silti irti paljon.
Lasikaupunki oli ehkä koko sarjan nopeatempoisin ja koskettavin kirja, varsinkin loppupuolelta. Olihan se tietysti selvää että Jace ja Clary eivät olleet sisaruksia, mutta silti kirjailian juonisolmut olivat aika yllättäviä. Jocelyn kyllä jäi edelleen aika pinnalliseksi hahmoksi, mutta jospa hänestäkin kerrottaisiin enemmän seuraavassa osassa. Kiinnostaa neljännen kirjan käännös, koska "The City of Fallen Angels" on varmaan haasteellisempi sovittaa Luukaupungin, Tuhkakaupungin ja Lasikaupungin mukaan. Veikkaan Enkelten Kaupunkia(:
Parin sivun jälkeen tuli fiilis "ei pysty liian hapokasta"
Taas hieman parempi lukukokemus jo mitä edellinen osa, mutta ei kuitenkaan yllä ensimmäisen kirjan tasolle. Sarja on ehdottomasti kahlattava loppuun asti läpi.
Loppua kohden enemmän vauhtia saava, mutta ei yhtä hyvä kuin edellinen osa. Lue koko arvostelu täältä: https://haaveenakirjailijanura.blogspot.com/2020/02/kirja-arvostelu-cassandra-clare.html
Kiva juoni, mutta kirjoitustyyli ei napannut tässäkään osassa. Meni myös ärsyttävän huonosti koko ajan hyviksillä.
Vahva kolmonen. Toimintaa riitämiin ja yllättävän paljon verta roiskuu. Melko hulppeita paljastuksiakin luvassa, mikäli on hahmoihin mieltynyt. Varjojen kaupungit on mainio välipala, mikäli tällaine yliluonnollinen teinihömppä on mieleen. Minulle on aina tiettyinä kausina. Lukekaa poies, ei ole pettymys.
Tässä päästiin vihdoinkin kuuluisaan varjometsästäjien alkukotiin. Lopputaistelu oli hienosti kuvattu ja ihan selkäpiitä karmi, kun Claryn isä, jonka nimeä en nyt tällä hetkellä muista, mutta en jaksa ruveta etsimään paljasti suunnitelmansa. Lukuiloa vähän laimensi, kun eräs tuttavani spoilasi, mikä on Jacen todellinen tausta.
Kirja oli mielestäni parempi kuin edelliset osat, mutta en välillä olisi jaksanut lukea ympäri Idrisiä tapahtuvia "kohtauksia". Jotenkin en vain aina pysynyt mukana, mitä tapahtui missäkin. Mutta loppu oli mielestäni erinomainen ja lisäpaljastukset Claryn ja Jacen sukulaisuuksista olivat mieluisia.
Myös juoni oli ennalta-arvaamaton. Joitakin kohtauksia en olisi voinut millään uskoa todeksi, kun olin itse kuvitellut siihen kohtaan jotain muuta. Kirjailijan ratkaisut olivat kuitenkin parempia kuin omat olettamukseni.
Suosittelen tätä kirjaa kaikille, jotka pitivät edellisistäkin osista.
Lasikaupunki on mielestäni paras koko sarjassa. Alicante on mielenkiintoinen paikka.
Tämä oli jo parempi kuin aiemmat osat, mutta, öh, en siltikään ollut ihan mukana. Jacen ja Claryn sukupaljastukset kirjan loppupuolella sekoittelivat vähän ja Idrisissä juoksentelu oli välillä päätöntä. Lopputaistelu oli hyvä ja lopusta tuli muutenkin plussapisteitä. Valentine oli parempi edellisessä kirjassa, vaikka oli tässäkin ihan ok. Luke ja Simon ovat edelleen sijoilla 1. ja 2. minun listallani.
AIVAN IHANA lopetus ensimmäiselle trilogialle! Vaikka loppuratkaisu ei oikeastaan yllättänyt, oli kirja todella koukuttava. Magnus ja varsinkin Alec ovat olleet alusta asti lempihahmojani ja tämä osa vain vahvisti sitä. Edelleen saa kiittää Clarea upeasta kuvailusta.Voin vain sanoa, että onneksi sarja ei loppunut tähän!
Ihana! Vaikka tätä sarjaa on tullut jo aika monta osaa, niin tähän sarjaan ei voi kyllästyä. Ja minun mielestäni oli aivan ihanaa, ettei Jace ollutkaan Claryn veli. Odotan innolla, että pääsen lukemaan kirjasarjan seuraavaa osaa, sen vapautuessa kirjastossa.
Ehdottomasti kirjasarjan paras osa
Oh My God. Nyt ymmärtää miksi fanit ovat seonneet tähän sarjaan. Eikä tähän tarvittu kuin oma-aloitteista koukkuuntumista vihaisen lukitusnäytön turvakoodin yllyttämänä.
Varjojen kaupungit yleensä sarjana saa lukijan ihastumaan itse tarinaan. Kirjoitustyyli... Hmm, en liputa. Muutamat useat sanavalinnat ärsyttävät ja Claryn kertojaääni vääntää hahmosta äärimmäisen perinteisen, mikä ei ihan joka tapuksessa ole positiivista.
Mutta tarina on uskomaton, taitavasti koottu. Juoni on periaatteessa ennalta arvattava (arvaa tapahtumat puolta sivua ennen kuin ne paljastetaan...) mutta yllättää silti mukavasti. Jace-Clary menetti osittain kiinnostuksensa kun rakkaus ei enää olekaan kiellettyä... Mutta pysyy silti parhaana suhteena sarjassa. Alec-Magnuksen jälkeen.
Suurimmat ongelmat on ratkaistu, joten miten sarja voi jatkua? Puhun taas vaikken tiedä asioista, mutta silti pelottaa, että juoni on revitty liian pitkäksi. Loppu oli niin kaunis ja onnellinen ja (vaikkei sitä ääneen voi myöntää) olen erittäin perso onnellisille lopuille. Jos Sebastian yllättäen herää henkiin ja nostetaan pääpahikseksi, on liian suuri todennäköisyys tuhota kirja. Haluanko lukea seuraavat osat???
Hahmoista ykkösenä totta kai Jace, mutta uusia lemppareita ilmaantui. Alecin homous oli ekassa (ja osittain toisessa) osassa vähän liian väkinäistä, mutta vihdoin Clare onnistui kirjoittamaan siitä luontevasti. Alec-Magnus tuntuu joskus hieman... Hmm, sanotaan että ikäero häiritsee, mutta kaunis pari ja ALec on täysi-ikäinen.
Max on ihana. Rakastuin henkilöön kuolinhetkellä. Nyyh. Taisin itkeä. Samoin Sebastian, aaaahaahaaawsomee. Herkullinen pahis, joskin toivon hänen kuolevan. Tai en.
Vaikuttava kirja. Ja vinkkinä kaltaisilleni ihmis(sus)ille, varatkaa aikaa lukea yhdelllä istumalta. Tekstiin pääsee paremmin mukaan ja jotenkin onnistuu elämään sen paremmin. Hyvä keino pysyä erossa muusta maailmasta on vaihtaa kännykän turvakoodi unissaan joksikin, mitä ei muista aamulla.
Vaikuttavaa, Clare.
Varjojen kaupungit on ehdottomasti paras kirjasarja mitä tiedän! Ja tämä Lasikaupunki oli erinomainen niinkuin sarjan edellisetkin kirjat. Jos jotain negatiivista pitäisi sanoa kirjan henkilöistä niin Claryn luonne on hieman naiivi. Lempihenkilöni on Jace ;) Kirjan loppu oli ihana! Herää tietysti kysymys,että mitä seuraavassa osassa tapahtuu nyt kun Jace ja Clary saivat toisensa, no mutta se selviää varmasti eli seuraavaa osaa odotellessa ;)
Vaikka kirjan juonenkäänteet ovat välillä aika ennalta-arvattavia, pidin siitä kuinka tämä kirja veti lankoja yhteen edellisistä osista ja paljasti lisää hahmoista. Tykkäsin siitä kuinka Simon oli suuremmassa osassa kertojahahmona, sillä Simon on ehdottomasti lempihahmoni. Lopun taistelu oli ehkä hieman laimea, mutta pidin siitä kuinka se edisti tasa-arvoa ja kuinka hienon ratkaisun Clary siihen keksi. Olin ihan tyytyväinen loppuun, ja oli hauskaa että The Infernal Devicen Tessa vilahti lopussa, joskin hänen nimeään ei mainittu. Suosittelisin kirjaa vielä itse teini-iässä oleville.
Tämä kirja todella ansaitsee viisi tähteä, koska kirja oli jännittävä, mukaansatempaava ja sitä laatua mikä vain pitää saada luetuksi heti ensimmäisen sivun jälkeen. Cassandra Funkella on suuret kirjoittamisen ja kuvailun lahjat ja sen huomaa kirjan yksityiskohtaisesta ja arvaamattomasta tekstistä. Jacen ja Claryn suhdetta oli todella kiintoisaa seurata eikä loppuratkaisua olisi arvannut paraskaan lukija. Tämä kirjailija todella osaa kirjoittaa!
Rakastan tätä sarjaa<3 olin heti koukussa!Lasikaupunki on mielestäni paras sarjan kirjoista, koska tässä kerrotaan paljon enemmän varjonmetsästäjistä ja heidän kulttuuristaan kuin kahdessa aikaisemmassa kirjassa, mikä tekee tästä hyvin mielenkiintoisen ja viihdyttävän teoksen.Tämä kirja kannattaa ehdottomasti lukea vaikka aikaisemmista kirjoista ei olisi pitänyt. Ja tietenkin kirjasta vielä paremman tekee se, että Clary ja Jace saavat vihdoin toisensa. innolla oottelen neljättä ossaa! +Jace on tietty aivan ihana ja superseksikäs
Rakastuin tähän sarjaan heti! Ensimmäisen kirjan luin kahdessa päivässä, ja heti sen päätyttyä aloin metsästämään seuraavia osia. Tämä kolmas osa oli ehdoton suosikkini, jäi yöunet lyhyiksi kun aloitti kirjan illalla, ja se oli pakko lukea siltä istumalta :). Asiaan palatakseni, tässä kirjassa olivat Claryn ja Jacen tunteet paljon paremmin esillä kuin ennen ja muutenkin juoni oli toimiva. Se etteivät Clary ja Jace sittenkään ole sisaruksia, oli koko sarjan toisiksi yllättävin/paras käänne. Tämä olisi sinäänsä voinut olla viimeinen kirja, mutta loppu jäi hieman auki, ja tietysti olen iloinen että sarja saa vielä jatkoa.
Näin loppuun vielä muutama sana sarjan neljännestä osasta. Kun luin täältä, että sarja saa vielä jatkoa olin aivan haltioissani, hieman kuitenkin epäilyttää.... Ensinnäkin se, että Valentinehan on kuollut, joten sarjaan tarvitaan uusia juonenkäänteitä, mikä sinäänsä on hieman harmi, alkuperäinen idea kun toimi niiin hyvin. Ja toiseksi, tuo Claryn vahingossa liikkeelle sysäämä tapahtumaketju, jonka seurauksena hän saattaa menettää kaiken rakastamansa. Toivottavasti se ei ole mitään Zoeymaista :) päätöntä koheltamista. No sen näkee sitten ajallaan.
Ihan sairaan hyvä sarja, vaikkei kolmas ollutkaan mielestäni yhtä hyvä, kuin ensimmäinen ja toinen. Parhaat henkilöt on tietysti Alec ja Isabel. Siinä on kaksi ihan erilaista sisarusta. Kirjoissa tapahtuu hirveästi, mutta niissä pysyy silti mukana. Odotan innolla neljättä osaa, joka toivottavasti ylittää taas odotukseni. Saa nähdä mitä siinä tapahtuu, kun koko "on veli, ei ole veli", juttu on ratkennut. Odotan, odotan ja odotan!!!!
No niin! Kiitos ja kumarrus. Nyt tapahtui huimasti parannusta (omasta mielestäni), paljon toimintaa ja tämä osa nousi sarjan parhaimmaksi. Tietenkin edelleen oli puitteita, mutta niitä en ottanut niin huomioon kuin edellisissä osissa. Heh.
Kirja pysyi tiukasti otteessa eikä missään vaiheessa tullut mieleenikään laskea kirjaa vasta kun oli pakko. Eikä sitäkään tapahtunut kuin kerran kuin luin kirjan parissa päivässä... Heh. Edelleen hyvää ja viihdyttävää ja hieman jännittävääkin fantasiaa kannesta kanteen.
Kuitenkin kerta osia tuleekin olemaan enemmän, se pistää miettimään mitä ihmettä niissä tulee tapahtumaan. Tietenkin kolmannen osan loppu antoi hieman suuntaa, koska eräs henkilö antoi vaikutteita, että hän vielä palaisisi takaisin. Saa nähdä.
Neljättä osaa odotellessa!
Lasikaupunki ylitti täysin odotukseni! Kirja oli kerta kaikkiaan mahtava kannesta kanteen! Mutta siinä oli vain sellainen ongelma, etten voinut lukea kirjaa heti läpi, koska se oli niin hyvä, enkä halunnut sen heti loppuvan. Siinä oli ainoa huono puoli koko kirjasta :D No jaa, olihan siinä huonojakin puolia, sitä ei voi kieltää, mutta kokonaisuudessaan kirja oli niin mukaansatempaava juoneltaan, henkilöiltään ja tapahtumiltaan, että huonot puolet jäivät melko lailla hyvien varjoon.
Lempihahmoni oli ehdottomasti Jace. Clare on onnistunut pitämään hänet mielenkiintoisena, salaperäisenä ja mystisenä hahmona jo ensimmäisestä kirjasta lähtien ja onnistui siinä taas. Toisaalta Jace on huumorintajuinen ja hauska, mutta taas toisaalta hiljainen, etäinen ja jopa kylmä joissain kohdissa ja juuri se asia tekeekin hänestä niin rakastettavan hahmon.
Clary on ollut alusta saakka mielestäni hieman liian… kömpelö. Vaikka hän onkin maallikko, se ei tarkoita ettäkö hänen täytyisi olla täysi ääliö. En tietenkään sano ettäkö hän oli, mutta joissain kohdissa (kun ajattelee miten itse reagoisi/käyttäytyisi sellaisissa tilanteissa) Clare oli tehnyt hänestä niin tietämättömän, että se meni oikeastaan jo ärsyyntymisen puolelle…
Kirjan juoni pysyi hyvin liikkeellä koko kirjan ajan, eikä oikeastaan missään kohti tullut sellaista pätkää, etteikö sitä olisi jaksanut lukea. Useassa kirjassa on käynyt niin, että olen moneen otteeseen meinannut vain skipata jotkin kohdat selailemalla, mutta tästä en onnistunut löytämään ainoatakaan.
Voisin suositella kirjaa kenelle tahansa, joka pitää fantasiakirjallisuudesta. Mutta jos siitä ei pidä, kannattaa todellakin pysyä kaukana (hyvin kaukana) tästä kirjasta, sillä jotkin kohdat menivät yli jopa oman ymmärrykseni ja itseäni sen enempää kehumatta, minulla on mielestäni erittäin hyvä mielikuvitus!
Tämä sarja on ehdottomasti lempisarjani! Olen lukenut sarjan seka suomeksi että englanniksi, koska en ole malttanut odottaa että jatko ilmestyisi suomeksi. Lempihahmojani ovat ehdottomasti Alec ja Magnus! Vaikkakin Alec osaa olla joskus vähän ärsyttävä, mutta heidän suhteestaan on ihana lukea.
Tässä osassa Valentinekin siis viimein kuoli. Sarjaan oli kuitenkin tulossa jatkoa ja mietin että mitähän jatkossa tapahtuu, kun pahikset kuolivat ainakin suurimmilta osin.
Mutta kun aloin lukemaan neljättä osaa englanniksi niin kyllähän sinne saatiinkin sitten ihan uudet pahikset.
Kirja kyllä alkaa mennä vähän huonompaan päin, että se osa missä Valentine oli mukana niin on kyllä parempi.
Nyt sitten sitä viimeista osaa odottelemaan.
