Hämärän prinssi
Alkuteos ilmestynyt 2006. Suomentanut Hanna Arvonen. Nidottu.
Stormy on osakas yliluonnollisten asioiden etsivätoimistossa ja saa eräänä päivänä hyvin kummallisen toimeksiannon. Museossa on esillä sormus, jossa on valtava rubiini, ja Stormya pyydetään varastamaan se.
Sormuksella on vahva side Stormyyn. Se ikään kuin puhuu hänelle ja Stormy tuntee sen äärellä myös Vladin läheisyyden. Stormy ei tietenkään voi varastaa sormusta, hänhän on etsivä – oikeuden puolesta taistelija – mutta joku kuitenkin varastaa sormuksen.
Alkaa valtava kamppailu, jossa peistä taittavat rakkaus, oikeus, elämä ja kuolema. Stormylla on kiintymys Vladiin, jonka edesmennyt morsian Elisabeta yrittää ottaa vallan Stormyn kehosta. Sormuksen voimat ovat vaarallisen voimakkaat – se on sormus, jonka Vlad vuosisatoja sitten pujotti rakastettunsa sormeen.
Onko Stormy loppujen lopuksi kuitenkin osa tätä kuolematonta perhettä, jonka rakastavaiset voivat kirjaimellisesti olla ikuisesti sylikkäin?
Käyttäjät lukeneet myös
Maggie Shayne
Maggie Shayne (s. Margaret Lewis, 1962) on yhdysvaltalainen romantiikan ja paranormaalien romanssien kirjoittaja. Hänet on palkittu muun muassa Romance Writers of American palkinnolla. Shayne on wiccan harjoittaja ja ylipapitar perustamassaan covenissa.
Yön siivet
Sarjan suomentaminen jäi kesken.
Yön siivet sisältää tällä hetkellä 10 kirjaa.
Pääsarja Nocturne
Kirja-arvioita
Hämärän prinssi nousi suosikikseni koko sarjasta! Alussa olin hieman pihalla missä oikein mentiin, mutta pian tarina selkeytyi. Valdin ja Stormyn suhde todella oli mutkikas. Elisabeta siihen päälle niin voilà! Katkeransuloinen juoni on syntynyt. Huomasin, että Shayne oli todella panostanut tähän kirjaan ja rakastanut sen kirjoitamista. Tämä erosi muista sarjan kirjoista kuin yö päivästä! Teksti oli viety loppuun asti ja juoni oli aivan eri! Sarjassa on ollut pari hyvin saman oloista kirjaa, mutta Hämärän prinssi ei sellainen ollut. Beta oli voimakas persoona ja hänestä paljastui jotain aivan muuta, kuin olisi voinut odottaa. Dracula sai kyllä väistyä sivuun, kun suosikkihahmoni pääsi näyttäytymään tässä kirjassa! Mikä niissä lepakoissa minua niin viehättää? ;) Vald on kyllä ihana! Ja Stormy veti osansa aivan loppuun asti. Hän on naishahmoista se, joka on listani kärjessä. Hmm... Mitähän vielä? Aivan! Viimeinen kirja odottaa jo! Mitähän siitä tulee! Haluan ikimuistoisen lopun tälle sarjalle!
En ole jostain syystä ollut kauhean tykästynyt näihin tämän sarjan pokkareihin ja tähän mennessä on tullut luettua vain yksi kelvollinen tarina. Täytyy myöntää, että ihan nokkela idea luoda kirjat tavallaan omiksi tarinoikseen, jotka kuitenkin yhdistyvät omalla tavallaan hahmojen muodossa. Itse en ole lukenut kuin kolme tämän sarjan pokkaria, joten en tiedä vaikuttaako sekin mielipiteeseeni, mutta jotenkin nämä ei vaan sytytä. Stormy oli jotenkin liian Vladin pauloissa vaikka siihen oli syykin ja Vlad ei ollut lähelläkään mitään entisaikojen hurjimpaa vampyyria. Juoni sinänsä oli ihan kelvollinen, mutta jotenkin tässä tuntui, että loppuratkaisu oli liian itsestään selvä vaikka eihän harlequineissa ikinä olekaan mitään kovin monimutkaista juonta ja tarinaa koska ne on suunniteltu vaan sellaisiksi kevytlukemisiksi. Kyllähän tämän jaksoi lukea, mutta ei se herättänyt mitään sen erikoisempia tuntoja.