Pidin Outolinnusta erityisesti koska hahmoista kuten Tris ei oltu tehty liian täydellisiä. Oli virkistävää, että päähenkilö osasi olla itsekäs eikä aina täydellinen, kiltti sankari.
Alkuteos ilmestynyt 2011. Suomentanut Outi Järvinen.
1. laitos 2014. Kannen kuva ja suunnittelu: Joel Tipple. Sidottu.
2. laitos 2014. Seven. Elokuvakansi. Nidottu.
3. laitos 2023. Seven. Kannen kuva ja suunnittelu: Joel Tipple. Nidottu.
Goodreads Choice Award (paras nuorten fantasia- tai sf-kirja) 2011.
Kerron itselleni niin tiukasti kuin pystyn, että näin asiat täällä menevät. Me teemme vaarallisia temppuja ja ihmisiä kuolee. Ihmisiä kuolee, ja sitten me teemme lisää vaarallisia temppuja. Mitä pikemmin pystyn sen seikan omaksumaan, sitä varmemmin selviän hengissä tästä koulutuksesta.
Minä en ole enää varma että selviän hengissä.
Trisin on tehtävä koko loppuelämää koskeva päätöksensä jo 16-vuotiaana. Hylätäkö perhe ja tuttu, vaatimattomien yhteisö ja seurata sydäntään tuntemattomaan? Ensin on tiedettävä, ketkä ovat todellisia ystäviä. Ja mahtuuko rakkaus uuteen elämään lainkaan.
Adlibris: Katso Adlibriksestä
Mistä löydät tämän kirjan
Ulkoiset linkit avaavat kirjan haun valitussa kaupassa. Saatavuus voi vaihdella. Outolintu-trilogia
Kaikki sarjatiedot →Kirjasarja
Risingshadow
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Risingshadow
Lukijoiden arviot
57 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kirja on melko realistinen kuvaus siitä, miten vaikeaa on aloittaa unelmansa tavoittelu. Se vaatii kovaa työtä ja onnea, minkä seurauksena homma saattaa alkaa luistaa. Hieman minua häiritsee tässä kirjassa päähenkilön uhriutuva asenne, mutta kokonaisuutena tykkäsin tästä kirjasta.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
Täytyy sanoa, että yksi parhaimmista lukemistani kirjoista! Kirjaa lainatessa epäilin sitä, tuleeko se olemaan hyvä, tai jotain muuta, mutta Outolintu oli todella hyvä! Mukaansa tempaiseva juoni on todellakin plussaa, sekä hahmot ovat hyvin kuvailtuja. Epäilin aluksi Trisiä ja hänen rohkeuttaan siirtyessään Vaatimattomasta Uskaliaaseen. Toki Tris välillä vaikuttaa olevan 'tönkkö' (kuten kirjassakin sivuhenkilöt sanovat), mutta se ei haittaa ollenkaan, sillä se tuo kirjaan sitä jotain. Välillä vain mietin, että minkä takia ihmiset ovat jaettu Terävään, Sopuisaan, Vaatimattomaan, Rehtiin ja Uskaliaaseen, ehkä se on joku jolla estetään vallankumousta? Ainiin, onhan kirjassa vielä osattomat, jotka eivät kuulu mihinkään aiemmin mainitdemaani osastoon. Trisin ja Neljän suhdetta on kuvattu mielestäni hyvin: aluksi se lähtee pelkästä vilkuilusta, ja jossain vaiheessa Neljä heittää Trisiä päin veitsiä. Mielestäni Outolintu on hyvin samanlainen kuin Nälkäpeli, mutta silti niin erilainen.
Olin aluksi epäluuloinen kirjaa kohtaan, koska luulin että se on samantyyppinen kuin nälkäpeli. Mutta, yllätyin positiivisesti kun aloin lukemaan kirjaa sillä, tämä ei muistuttanu juuri lainkaan nälkäpeliä ja ahmin kirjan hetkessä. Mielestäni hahmot olivat samaistuttavia ja eivätkä liian täydellisiä.
Kirja on aivan loistava. Kirjassa pääsee kokonaan ihan eri maailmaan. Luin kirjan kaksi vuotta sitten, mutta vielläkin lemppari.
Odotin jotain Nälkäpelin tapaista huikeaa sarjaa, koska näitä kahta sarjaa on kuullut verrattavan paljon toisiinsa. Tämä olikin lukemisen arvoinen kirja ja aluksi luinkin sitä aika nopeaan vauhtiin. Loppu kuitenkin lässähti ja teki mieli hyppiä osia yli. Haluan kuitenkin tietää miten tarina päättyy, mutta luulen, että seuraan sen loppuun elokuvien muodossa.
tykkäsin kovasti kirjasta, miljöö on kiinnostava, ja maan mysteerit ja ihmeet saivat minut kiinnostumaan sarjasta. siinä on sopiva sekoitus romanssia ja toimintaa
Hyvä kirja, mutta jostakin syystä tykkäsin enemmän elokuvasta.
Juoni tuntui välillä junnaavan vähän paikoillaan, mutta lähti kuitenkin aina taas eteenpäin. Kirjassa oli paljon eri tapahtumia, mutta jotenkin jäin kaipaamaan enemmän mukaansa tempaavaa jännitystä ja kutkuttavia hetkiä, joita ei mielestäni kirjassa ollut loppujen lopuksi paljoa. Juoni ja idea oli kuitenkin hyvä ja viihdyttävä, mutta välillä tuntui erttä jotakin jäi puuttumaan, en vain osaa pukea sanoiksi mikä se jokin on.
Outolinnun pohjaidea on mielenkiintoinen, ja siksi tähän kirjaan tartuinkin. Mutta. Henkilöt jäävät pinnallisiksi ja mustavalkoisiksi, tapahtumat tuntuvat epäloogisilta ja etenkin päähenkilön luonne tuntuu muuttuvan yhtäkkiä ihan erilaiseksi kuin mitä hahmonkehittely olisi antanut ymmärtää.
Eniten kirjassa harmittaa se, että sen idea yltää Suzanne Collinssin Nälkäpelille ja Ally Condien Tarkoitettu-sarjalle, mutta toteutus jää kauas.
P.S. Myös loppu oli pettymys...
Jees, vihdoin löysin uuden ihastuttavan kirjasarjan! Sain ensimmäisen osan joululahjaksi, ja ahmim sen loppuun samaisena iltana. Kirjassa oli paljon jännitystä, ja Neljä oli vähän erilainen poikaystävä. Pidin kirjasta, suosittelen.
Ihan kelpo kirja tämä oli. Idea on hieno ja teksti eläväistä, kaikki jäi hyvin mieleen. Joitain ennalta-arvattavia ja kliseisiä kohtia havaitsin, mutta muuten nautin kirjasta tosi paljon. Leffa odottaa jo hyllyssä katsomista!
Kirjan henkilöt ovat hyviä ja mielenkiintoisia. Kirja on ihanasti kirjoitettu ja juoni on mielenkiintoinen alusta loppuun. Tämä kirja kuuluu ehdottomiin suosikkeihini!
Ei ollut mielestäni yhtä hyvä kuin sen on sanottu olevan, oli tarkoitus lukea toinenkin osa, mutta rehellisesti sanottuna mielenkiinto lopahti. Elokuva oli kyllä parempi, juonihan oli ihan hyvä.
Näin Outolinnun elokuvan ennen ku luin kirjan, joten tiesin juonen ennalt. Siks tää ei koukuttanut aivan pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta hyvät kirjat on aina nopealukusia.
Tulevaisuuteen sijoittuvat tarinat tosiaan aina säväyttää. Idea viidestä eri osastosta, jotka muodostettiin sodan jälkeen, kun ihmisten mielipiteet sodan aiheuttaneista luonteenpiirteistä erosivat toisistaan, on varsin kiehtova. Ite koen, että sopuisa sotii vähän tätä selkeää osasto -jakoa vastaan, sillä alunperinhän osastot muodostettiin sen takia, että rauha säilyisi. Eli yhtä hyvin kaikki olisivat voineet kuulua Sopuisaan. Kirjassa on joitakin muitakin kohtia, jolloin loogisuus oli vähän kateissa, mutta eikö se ole vähän aina? Siitä hitunen miinuspisteitä.
Tris on todella ihana päähenkilö; hän ei ole sellainen ärsyttävän uhrautuva, aikaansaamaton, alistuva tai viisasteleva tyyppi. Sellaisten kanssa menee hermot enemmänkin päähenkilöön kuin hänen härnääjiinsä. Sen sijaan Tris on jämäkkä ja johdonmukainen ja uskalias ja epäitsekäs - kaikin puolin aito ja tasapainoinen hahmo. Four on myös aika mahtava, vaikka mua häiritsee toi nimen vaihtuminen pikkuhiljaa kesken kirjan Fourista - siis oikein suomeksi Neljästä- Tobiakseen. Hahmojen nimien yllättävää vaihtumista on vain aina aika vaikeaa sulatella, enkä ole niin rakastunut itse nimeen Tobias (hyi). Muutkin henkilöt ovat tavallaan aitoja ja heihin huomaa kiintyvänsä. Ainakin Uriah on ihana <3. Melkeinpä toivoin, että Tris olis rakastunut siihen.
Jos miettii Outolinnun elokuvaa nyt kirjan luettuani, vaik muistankin sen enää hämärästi, oon aika tyytyväinen siihen miten hyvin siinä on pitäydytty kirjan tarinassa, juonessa ja sen kulussa. Kirjoihin perustuvia elokuvia pitäisi toki ajatella elokuvana ja kirjana erikseen, sillä silloin epäkohdat eivät ärsytä aivan niin paljoa. Outolinnun tapauksessa molemmat ihan mahtavia!!
Kirja oli loistavasti tehty ja kuuluu yksiin ehdotomiin suosikkeihini! Tris ja Tobias olivat ihania hahmoja, eikä kirjassa ollut kuin muutama ennalta arvattava asia. Pidin kohtauksesta kun tris ja Tobias menevät yhdessä Tobiaksen pelkoihin ja heidän välistä juttua oli mielenkiintoista lukea. Suosittelen kaikille!
Aivan ihana kirja! Todella hyvin kirjoitettu ja Tris oli hyvä kertoja. Outolintu kuuluu ehdottomasti suosikkikirhoijini. Kirja oli melko nopea lukea ja tavallaan se on sääli. Outolintu on mielestäni tirlogian paras kirja. Suosittelen lämpimästi!
Mahtava kirja ainoa asia joka jäi harmittamaan oli se, että kirja loppuikin jo päivässä... Joissain vaiheissa tuntui kyllä vähän siltä, että nälkäpeliä oli matkittu ja nimi Neljä hämäsi alussa vähän, mutta nyt se tuntuu mitä luonnollisemmalta nimeltä. Upea kirja, ja seuraavat osat luen aivan varmasti kunhan saan ne käsiini!
Tämä kirja oli juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. Olin ensin katsonut elokuvan, ja siitä tykättyäni halusin saada kirjan käsiini. Ja se kannatti. En voinut muuta kuin toivoa, että kirja olisi yhtän hyvä kuin elokuva. Kirja oli hyvä. Suosittelen :)
Pidin kirjasta todella paljon ja aion lukea seuraavatkin kirjat. Pidin tästä yhtä paljon kuin Nälkäpelistäkin ellen jopa enemmänkin. Suosittelen
Rrrrrakastan kirjaa! Se on ihana! Suosittelen kaikille. Katsokaa myös elokuva.
Näytä arvio (sisältää juonipaljastuksia)
En enää edes muista, miten sain alunperin tietää tästä kirjasta. Varmaan huomasin vain sattumalta netissä mielipiteitä ja kehuja tästä, ja kiinnostus heräsi.
Aloin pitää kirjasta paljon jo ensimmäisillä sivuilla. kirjoitustyyli on mielestäni hyvin samantapaista kuin Nälkäpeleissä, jotka ovat yksiä suosikkikirjoistani. Ja vaikkei tämä aivan niiden tasolle mielestäni yltänytkään, oli teksti silti vähintäänkin melkein yhtä koukuttavaa.
Jossain keskivälin tienoilla (tai tarkemmin sanottuna heti, kun Neljä tuli mukaan kuvioihin enemmän kuin pelkkänä valmentajana) teksti alkoi mennä mielestäni vähän typeräksi. Koko juoni tuntui pyörivän pelkän Neljän ja Trisin suhteen ympärillä, ja melkein joka luvussa Tris tapasi Neljän vähintäänkin kerran. Yhdessä vaiheessa (taisi olla suunnilleen luku 30) koko juttu alkoi mennä niin typeräksi, että teki melkein mieli lopettaa lukeminen kokonaan. Onneksi en lopettanut, koska melkein heti perään tuli se lopun taistelu, joka oli hyvää luettavaa.
Välillä, varsinkin lopussa, juoni tuntui välillä menevän vähän turhan nopeasti, mutta eipä se varsinaisesti häirinnyt.
Kaikenkaikkiaan hyvä kirja, ja aion lukea trilogian muutkin osat.
Aivan mahtava kirja! Parhaita mitä olen lukenut pitkiin aikoihin ja se on aika paljon sanottu se. Ennen en ole kamalasti pitänyt tästä dystopia ajatuksesta ja olen jotenkin ajatellut, että se on sellaista star wars meininkiä, enkä siksi aluksi ollut kovinkaan kiinnostunut kirjasta. Luin kirjan englanniksi ja mainittakoon samalla, että se oli ensimmäinen kirja minkä olen koskaan lukenut englanniksi. Alussa tarkoituksenani oli vain parantaa englannin kielen taitoani ja otin kirjastosta ensimmäisen kirjan joka vain käteeni sattui ja vein sen kotiin. Lopulta taisin lukea kirjan kahdessa päivässä loppuun.
Rakastin kirjan henkilöitä, vaikkakin nimi Four (Neljä) oli alussa hivenen huvittava, mutta onneksi sen unohti kun kirjaa luki eteenpäin. Kirja oli juuri sopivasti humoristinen, muttei silti keskittyi asiaan ja juoni eteni ihan mukavaa tahtia. Ehdottomasti voin suositella kaikille, jotka pitää toimintaa sisältävistä kirjoista!
Ensimmäistä kertaa elokuva on parempi kuin kirja. Kirjailija olisi saanut tästä aiheesta kirjoitettua niin paljon enemmänkin, mutta kirja on lyhyt.
Olihan tämä ihan luettava ja viihdyttävä, mutta ehkä minä olen vain liian vanha tälle -.-'
Risingshadow
