Marisin joskus, että missä se on se kaikki fantasia, jossa tavallinen työssäkäyvä kyökkipalvelija pääsisi keskelle maagista myllerrystä. No se on justiin tämä!
Pratchettia on haastava suositella kellekään, koska ne jotka pitävät Pratchettista, tykkäävät Pratchettista jo. Mutta jos pidät sekä lämminhenkisestä huumorista että yhteiskuntaongelmien pyörittelystä ja jos aidosti rakastat fantasiakirjallisuutta kaikkine mahdottomuuksineen ja kliseineen, kokeile ehdottomasti! Tämä oli hauskaa ja täynnä ihanan värikkäitä hahmoja, joiden arkipähkäily on sekä viihdyttävää että samastuttavaa, kuitenkaan taikuutta ja selittämättömiä ihmeitä unohtamatta.
Väitän, että FC Akateemiset on hyvä aloitusteos Kiekkomaailman menoon tutustumiseksi. Luen itse näitä ihan sekajärjestyksessä.
Viihdyn hyvin dialogivetoisessa, hahmojen kohtaamisiin perustuvassa juonessa. Tapahtumat rullaavat humoristisella painollaan monenkirjavan hahmogallerian kautta. Osa henkilöhahmoista vipeltää muissakin Pratchettin kirjoissa, mutta tämän kanssa pärjää hyvin myös heitä tuntematta. Tarinan keskeinen Trev & Julietta -juoni (feat. Glenda ja Nutt) kulkee tosi mukavasti myös omalla painollaan ja pidin heistä kaikista kovasti. Sympaattisia tyyppejä.
Juonen viimeisen kolmanneksen aikana huumorin alta paljastuu myös koskettavia, vilpittömiä ajatuksia moninaisesta ihmisyydestä ja ihmisiksi olemisesta, öykkäreistä ja epäinhimillisestä käytöksestä, työn arvosta, sekä siitä, mikä meitä yleensäkään kansanviihteessä viehättää.
Valitettava pieni miinus suomennoksen ontuvasta laadusta. Yleensä Pratchettia on mielestäni käännetty kohtuu taidokkaasti niin, että vitseihin ei tarvitse kompuroida. Tässä mentiin sanasta sanaan anglismit edellä, jolloin monen kompastelun kohdalla piti ruveta ajattelemaan lukemaansa englanniksi. Myös lyöntivirheitä vuorosanojen heittomerkeissä ja välimerkeissä oli aika reilusti. Mikä lie kiire ollut kustantamossa.
