Päävalikko
Kirjastovalikko
Kirjautuminen
Keitä paikalla
- Ansa
- Iivari
- Jussi
- 3 käyttäjää
- 46 vierasta
Lähetä sivu
| 5.0 |
|
29% |
| 4.5 |
|
0% |
| 4.0 |
|
47% |
| 3.5 |
|
1% |
| 3.0 |
|
15% |
| 2.5 |
|
1% |
| 2.0 |
|
3% |
| 1.5 |
|
0% |
| 1.0 |
|
4% |
| 0.5 |
|
0% |

Keskiarvo 3.92
| Luettu | 189 kertaa |
| Luetaan nyt | 0 kertaa |
| Lukulistalla | 8 kertaa |
| Suosikkina | 3 kertaa |
| Omistettuna | 69 kertaa |
| Selattu 7pv aikana (uniikkeja osumia) | 26 kertaa |
Kustantanut Tammi.
1. painos 2000. Kansi: Jyrki Loukkaanhuhta.
Sidottu, kansipaperi.
6. painos 2011. Nidottu.
Vuoden 2000 Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittaja, Suomen Tolkien-seuran Kuvastaja-palkinto 2001, Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinto 2003, Dublinin Impac-palkintoehdokas 2004, James Tiptree, Jr -palkinto 2004.
Mitä tapahtuu kun kaupungin kasvatti ja kesytön luonto kohtaavat odottamattomalla tavalla?
Nuori valokuvaaja löytää arkiselta tamperelaiselta kerrostalopihalta jotakin, mitä hän ei ole ennen koskaan nähnyt ja mistä hän ei tahtomattaankaan enää voi eikä halua luopua. Nyt metsä ja myytti ruumiillistuneena asuu urbaanin tietokoneajan kasvatin luona. Valokuvaaja koettaa vangita, mutta jääkin itse vangiksi.
Ennen päivänlaskua ei voi on tarina todellisuudesta, joka on olemassa vain ohuen verhon takana, vain pienen muuttujan päässä. Johanna Sinisalon koskettava ja jännittävä esikoisromaani saa lukijan tarkkailemaan todellisuutta uusin silmin.
- Thialfi
Ennen päivänlaskua ei voi yhdistää iskevästi suomalaisuuden pimeitä ja valoisia puolia kirjoitushetken yhteiskunnan kehityssuuntiin. Kaupunkikirjallisuuden Helsinki-keskeisyydestä poiketen ollaan kirjailijan kotipaikkakunnalla Tampereella.
Kirjan kerronta olisi jälkikäteen arvosteltuna ehkä hyötynyt ulkopuolisemmasta, toteavammasta ja aikakauden kieleen vähemmän kiinnittyvästä otteesta. Tai se olisi tehnyt kirjasta vähemmän tehokkaan. Selkeimmin heikoiksi kohdiksi jää novelliin sopiva, mutta romaanissa arveluttavampi lopetus sekä Palomitan ja hänen alistajansa tapauksen tendenssimäisyys.
(+1 tykkäsi tästä)
avataria
- Juippi
Ennen päivänlaskua ei voi on loistava kirja. Tartuin tähän pienenä välipalalukemisena ilman kummempia odotuksia. Hyvä niin, sillä näin kirja pääsi todella yllättämään. Henkilöihin oli helppo kiintyä ja juonikin oli vauhdikas. Kirjasta oli vaikea irrottaa otettaan ja sivujen loppuessa jäi vielä kaipaamaan lisää.
Sinisalon "peikko-Suomi" oli huolellisesti rakennettu. Vaikka pieni osa "faktoista" oli tylsähköjä, pääosa onnitui vain lisäämään uteliaisuuttaa jatkoa kohtaan.
Suosittelen!
- Dark Clark
Ennen päivänlaskua ei voi on ennen muuta omalaatuinen lukukokemus, ja joissain kohdissa niin hyytävän eriskummallinen ja eksoottinen, ja kuitenkin jollakin tapaa tuttu. Eläiminä esitetyt peikot toivat hieman mieleen Mennen tullen -minisarjan tontut, hyljeksityn etnisen väestönryhmän.
Itselleni jäi tarinasta jostakin syystä hivenen vaillinainen maku kielenpäälle, jotakin jäi puuttumaan. Lisäksi pitkät tietopätkäosuudet eivät oikein jaksaneet innostaa.
Hyvä kirja, mystinen ja hyvällä tavalla outo, mutta ei ehkä ihan minua varten.
(+2 tykkäsi tästä)
avataria
- Varjolehti
"Ennen päivänlaskua ei voi" on Finlandiansa ansainnut kotimaisen postmodernismin paraatiteos. Se naamioi fiktiota faktaksi niin kutkuttavasti, että peikkojen olemassaoloon haluaa, ja alkaakin ainakin hetkittäin, uskoa. Myös milleniumin muotiteemaan eli homoseksuaalisuuteen on tartuttu raikkaalla tavalla. Sinisalon terävä kieli lisää mukaan oman tujauksensa ja lopun avoimuus jää kalvamaan mieltä iäksi.
(+4 tykkäsi tästä)
avataria
- Fantasyfan
Luin Ennen Päivänlaskua ei voi sen vuoksi että se voitti aikoinaan Finlandia-kirjallisuuspalkinnon. Lukukomemuksena tämä kirja oli hämmentävä kokemus. Sinisalo oli yhdistellyt kirjaansa "muka-artikkeleja" eri lähteistä. Tarina eteni ja välillä poikkesi kertomaan jotain kiehtovaa yksistyiskohtaa, joka sitten syvensi itse tarinaa.
(+1 tykkäsi tästä)
- Dyn
Johanna Sinisalon "Ennen päivänlaskua ei voi" on kirja, joka suorastaan hengittää niskaan. Se on paikoin pelottava, paikoin ahdistava; paikoin kiehtova, suorastaan maaginen. Kerronta nappaa otteeseensa tavalla, jollaisen uhriksi joutuu todella harvoin.
Ei tunnu lainkaan yllättävältä, että muutkin kuin genren ystävät ovat huomanneet kirjan lumon. Finlandiapalkinto osui todellakin oikeaan paikkaan.
En voi suositella kirjaa iltalukemiseksi, sillä se saattaa aiheuttaa peikonkasvoisia painajaisunia. Tarinaan on tartuttava harkinnalla: nyt luen tämän. Ja ajan kanssa: tätä kirjaa on mahdoton laskea käsistä.
(+5 tykkäsi tästä)









