Globalia
@ Jean-Christophe Rufin
Alkuteos ilmestynyt 2004. Suomentanut Erkki Karjalainen. Kannen kuva: Ilkka Halso: Kitkajoki. Kannen suunnittelu: Timo Mänttäri. Sidottu, kansipaperi.
Globalia on maailmanlaajuinen ihanneyhteiskunta. Sitä suojaavan lasikuvun alla vallitsee ikuinen poutasää, sen asukkaat pysyvät ikinuorina varaosien ja kauneusleikkausten turvin, ja heidän perustoimeentulonsa, terveydenhoitonsa ja asumisensa on taattu. Globalian oloissa on jotakin tutunomaista – ne vain ovat hyvin täydelliset.
Mutta tätä täydellisyyttä ei voisi olla olemassa ilman ulkoista uhkaa. Terroristihyökkäykset yrittävät toistuvasti järkyttää Globalian tasapainoa. Ja terroristit ovat tietenkin kotoisin sen ulkopuolelta, lasikuvun takaisilta ”epävyöhykkeiltä”.
Kirjan tarina ajoittuu vuoteen 27 Globalian yhä uudelleen alusta alkavan ajanlaskun mukaan. Päähenkilöinä on kaksi nuorta ihmistä (he ovat Globaliassa harvinaisia), Kate ja Baikal. Ollessaan kerran patikkaretkellä he karkaavat lasikuvun ulkopuolelle, mutta jäävät nopeasti kiinni. Kate saa vain nuhteet mutta Baikal karkotetaan kokonaan Globaliasta.
Viranomaisilla on omat suunnitelmansa Baikalin suhteen: hänestä tehdään yhteiskunnan vihollinen nro 1, terrorismille annetaan hänen kasvonsa. Kun Baikal tajuaa sen, hänelle jää vain yksi vaihtoehto: ruveta siksi mieheksi joka hänen väitetään olevan.
2000-luvun 1984 tai Uljas uusi maailma.
Arvosteluja:
”Kiinnostavinta Rufinin uudessa maailmassa on se, miten kipeästi Globalia tarvitsee terrorismin uhkaa. Uhka, todellinen tai itse aikaan saatu, lujittaa yhteiskuntaa ja antaa kontrollille perustelut.” – Marja Kuparinen, Kirkko & kaupunki 2006/23
”Asiasisällön “kylmään jäykkyyteen” on lisätty puhtaasti inhimillistä huumorin ja ilkamoinin notekutta. Kannattaa verrata Risto Isomäen romaaniin Sarasvatin hiekkaa.” – Jorma Heinonen, Keskisuomalainen 22.3. 2006
”Globalia päivittää antiutopiakirjallisuuden globaalin markkinatalouden ja terrorisminvastaisen sodan aikakaudelle.” – Jani Saxell, Parnasso, 2006/2”
”Globalia on yksi nerokkaimmista tulevaisuudenkuvauksista” – Kauppalehti 27.3. 2006
”Globalia on huikea fantasia tulevaisuudesta, jossa kaikki aitous on huolellisesti poistettu ja kansa on tasapäistetty hysteerisen yksilöllisyyden ja tasa-arvoisuuden nimissä.” – Annemari Saure, Me Naiset 2006/19
”Globaliaa ei ole tieteisromaani vaan sellaisen maailman kritiikki, jossa ihmisistä on tullut ruukkukasveja... Ennen kaikkea se on loistava seikkailutarina, joka jatkaa siitä, mihin suuret futuristiset romaanit kuin 1984 tai Fahrenheit 451 jäivät, ja on täynnä nerokkaita käänteitä, jotka olisivat kotonaan sellaisissa elokuvissa kuin Apinoiden planeetta, Gattaca tai Matrix.” – Elle
”Rufin kuvaa pelottavaa tulevaisuutta, joka oudosti muistuttaa meidän nykyisyyttämme...” – Frédéric Beigbeder, Voici
Arvosana kirjalle
Jean-Christophe Rufin
Ranskalainen Jean-Christophe Rufin (s. 1952) on koulutukseltaan lääkäri. Hän on osallistunut sellaisten järjestöjen kuin Lääkärit ilman rajoja ja Action Against Hunger toimintaan.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 2
Viestit 0
Jean-Christophe Rufinin teos Globalia oli jotain melko lailla muuta kuin alkuun odotin. Tyylikäs kansikuva "Kitka kupolien alla" sai lukemaan takakansitekstin ja se puolestaan lainaamaan kirjan kirjastosta. Lupaava takakansi ei kuitenkaan kantanut pitkälle. Hieno idea täydellisiin ja materialistisiin sekä kurjiin mutta inhimillisen luonnollisiin oloihin kahtiajakautuneesta maailmasta vesittyy kerronnan tasapaksuuteen. Kielessä sen puoleen kuin juonessakaan ei ole koukkuja, jotka jaksaisivat pitää kiinnostusta yllä. Maailma ei ole täysin aukoton - myöskään kuvainnollisesti. Tekstistä syntyy mielikuva siitä, että Globalian maailmaa olisi väkisin yritetty yhdistää nykytodellisuuteen pienillä viittauksilla. Tunnettujen tämän maailman brändien tai näiden "tulevaisuuden lastenlasten" nimien viljeleminen tekstissä ei tee siitä yhtään parempaa. Ja onko tarinan kannalta täysin oleellista kertoilla ummet ja lammet Globalian käytännöistä tai historiasta? Vaikuttaakin siltä kuin kirjailija unohtuisi toistuvasi selittelemään juonen kannalta epäolennaisia yksityiskohtaisuuksia ajattelematta, mahtaako lukijaa ollenkaan kiinnostaa. Toisaalta nämä seikat vaikuttavat myös itsestäänselvyyksiltä ja siten aliarvioivat lukijaansa - eihän kaikkea tarvitsisi kertoa. Hyvistä lähtökohdista alkava teos jää lupaustensa tasolle. Henkilöt seikkailevat pitkin maita ja mantuja ja terrorismin uhka vallitsee, mutta mitään tämän syvällisempää en kirjasta löydä. Loppujen lopuksi se ei kanna kovinkaan pitkälle. Pisteet nätistä kannesta ja hieman erikoisemmasta ideasta.
