Kirjasto Anu Holopainen Molemmin jaloin
huhti 25
perjantai

Risingshadow on Suomen suurin scifi- ja fantasiakirjallisuuteen keskittynyt sivusto.
Tarjoamme mm. kattavan ja ajantasaisen spefikirjatietokannan, arvosteluja
uutuuskirjoista ja aktiivisen keskustelualueen!

http://www.risingshadow.fi/library_link/images/books/4306.jpg
[klikkaa suuremmaksi]

Arvosanoja 81 kpl
5.0 11%
4.5 1%
4.0 44%
3.5 0%
3.0 35%
2.5 0%
2.0 6%
1.5 0%
1.0 2%
0.5 0%


Keskiarvo 3.57

Arvosanani
star1star2star3star4star5star6star7star8star9star10

Omistan kirjan

Luen nyt

Lisää arvostelu

Lisää suosikiksi

Lukulistalle

Molemmin jaloin


Julkaisupäivä elokuu 8, 2006
Muokannut Jussi 15.08.2010


Kustantanut Karisto.

Kannen kuva: Christophe Vacher. Sidottu.

Finlandia Junior -palkintoehdokas 2006.

Fantasian vahvan naisen uusi aluevaltaus

Livia valikoituu lukemattomien innokkaiden hakijoiden joukosta pieneen lisääntyjien joukkoon, joka lähetetään pohjoisesta territoriosta Skandinaviassa sijaitsevaan Äitikeskukseen jatkamaan sukua. Kun keskukseen saapuvilta untuvikoilta poistetaan viettielämää ja monia tunteita rajoittava inhibiittori, hormonit alkavat jyllätä ja laitosta vavisuttavat hillittömät raivokohtaukset ja itkuiset tunteenpurkaukset. Lukkojen takaa katoaa samaan aikaan testosteroniampulleja – arvatenkin miespuolisten työntekijöiden taskuihin, ja seurauksia voi vain arvailla. Vartijoilla olisi muutenkin tekemistä Isäkeskuksen lähetystä odottelevien lisääntyjien suojelemisessa, sillä keskuksen ulkopuolella huhutaan liikkuvan barbaarisia saramandeja, jotka nekin kaipaisivat uutta verta näivettyvään ja sisäsiittoiseen heimoonsa…

Anu Holopainen tunnetaan omaleimaisena ja selkeästi naisen näkökulmasta maailmaa tarkastelevana fantasiakirjailijana, jonka uskollisiksi lukijoiksi monet nuoret aikuiset tunnustautuvat. Nyt kirjailija tekee rohkean retken scifin alueelle pitäytyen kuitenkin tutuissa teemoissaan. Tuloksena on vangitseva, mielikuvitusta kiihottava tarina, joka vertautuu ansiokkaasti moniin nimekkäisiin tieteisromaaneihin.

”Nuortenkirjallisuuden perusteemaa - tunteiden ja sukupuolisuuden puhkeamista – käsitellään poikkeuksellisen raikkaalla tavalla. –– Naisnäkökulmallaan kirja uudistaa kiinnostavasti kotimaisen tieteiskirjallisuuden traditiota.” – Finlandia junior -palkintoraati


 Muita kirjoja joista saatat pitää
Darlah: 172 tuntia Kuussa Genesis Sokkeloportaikko Across the Universe: Matka alkaa (Across the Universe, #1) Routasisarukset (Routasisarukset, #1) Hopeaevä (Nuori James Bond, #1) Kävelevät koneet (Kävelevät koneet, #1)
 Kirja arvosteluja (yhteensä 5 kpl)
- Iria
15.04.2008

Lähtökohta on äärimmäisen mielenkiintoinen. Todella hyvä idea, josta luulisi saavan vaikka minkälaista pohdinnanaihetta irti, naisena olemisesta ja seksuaalisuudesta aina ihmisen ja luonnon suhteeseen. Mutta ei. Holopainen aiheuttaa pettymyksiä jälleen kerran. Melkein puoleenväliin asti kirja onkin ihan hauskaa luettavaa, mutta sen jälkeen aletaan junnata paikallaan. Lukijaa turhautetaan viimeisille sivuille asti, kun vasta silloin jännittävimmät tapahtumat vyörytetään päin tajuntaa. Odotin ja toivoin Holopaisen esittävän jossakin vaiheessa edes jonkin pienen arvoituksen, joka olisi tuonut lukijalle haastetta ja mielenkiintoa jatkaa eteenpäin. Loppu oli kummallinen, kaikki jäi täydellisesti auki. Mahtaakohan tämä tarina jatkua, sitä ei ole Holopainen tietääkseni paljastanut missään. Vahvasti siihen suuntaan tuo lopetus kuitenkin viittaa.

Kieli ei myöskään tee oikeutta kirjan paikoitellen jopa synkille tapahtumille. Kuten Holopaisen fantasiassa, kerronta on lapsenomaisen yksinkertaista, vaikka kirjan sisältö antaa ymmärtää sen olevan suunnattu hieman aikuisemmille lukijoille. Ei, tämä aihe ei nyt saanut arvoistaan käsittelyä, ei ollenkaan.
Tykkää
  (+1 tykkää tästä)

- Milja_
26.11.2007

Opettajani suosittelemana kipaisin kirjastoon ja noudin hyllystä tämän kirjan. Valitettavasti se oli aika suuri pettymys. Odotin mielenkiintoiselta ja erilaiselta aiheelta paljon enemmän. Kirjan kieli oli sujuvaa, mutta juoni oli liian kiirehtivä eikä tuntunut oikein pysyvän kasassa.

Henkilöt olivat keskinkertaisia. Mitään syvää kiintymystä en kuitenkaan tuntenut päähenkilöä enkä muitakaan henkilöitä kohtaan. Traagisesti kirja vieri kohti loppua eikä tässä edes onnistuttu kovin hyvin. Toisaalta se, etten kirjan keveyden takia ehtinyt edes siihen kovin suuresti kiintyä, oli hyvä asia. Nimittäin kirja loppui kuin veitsellä leikaten. Minä kyllä vain kohautin olkapäitäni ja hymyilin. Ei hermoja raastavaa jatko-osan odotusta, koska en edes välitä tuleeko sitä.

Anu Holopaisen puollustukseksi on sanottava kuitenkin, että kirjan luki nopeasti, ja siitä olisi varmasti jäänyt aika neutraali olo, ellen olisi odottanut vähän liikoja. Suosittelen kirjaa kevyestä ajankulusta pitäville hieman nuoremmille lukijoille. Pitäkää odotukset alhaisina niin voitte vaikka yllättyäkin.
Tykkää
  (+2 tykkää tästä)

- oksa
13.06.2007

Aihe Todellakin on herkullinen ja niin kuin Camaro sanoi että tästä aiheesta saisi enemmänkin irti. Tykkään hyvin paljon Holopaisen kirjoista, näin yli-ikäisenäkin. Monen kirjan kohdalla on ollut sellainen olo, että kuinka paljon paremman tästä olisikaan saanut jos tämä olisi kirjoitettu aikuisille, ilman tällaisia "rajoja" joita saattaa lasten ja nuorten kirjallisuudessa olla:) Tämän kirjan kohdalla oli erityisesti tällainen olo. Jotenkin menee ihan haaskuun hyvä aihe ja kirja kun tällalailla "vajaasti" kirjoitetaan!
Tykkää
  (+1 tykkää tästä)

- Jackalbury
15.02.2007

Holopainen kehittyy koko ajan entistä paremmaksi fantasiakirjailijaksi. Varsinkin maisemankuvaamisessa ja syvyyden luomisessa ero on suuri verrattuna Boreaksen lapsiin ja Sonja-trilogiaan. Aihe valinta oli herkullinen, androgynit ihmiset joille sitten kaadetaan niskaan koko teini-iän hormonipurkaus ja sukupuolinen kehitys. Androgyynit tuntuivat sekoavan normaaleita ihmisiä enemmän kehityksensä aikana. Tapahtuma paikkakin oli mielenkiintoinen, Kainuu Kajaanin tienoilla (tarkistin koordinaatit kartastosta). Livian kehitys naiseksi ja feministinen aines Holopaisella tuntuu olevan vakituisia aiheita. Kirja jäi harmittavalla tavalla kesken jättäen Livian kohtalon auki. Ja Äitikeskuksen johtajaportaassa ja henkilöstössä, saati asukkaissa esiintynyt leväperäisyys ja sääntöjen heittäminen laidan yli kuullosti tutulta ja järkevältä. Että tavallaan androgyynit yrittävät olla hienompia ja ylevämpiä kuin nomadit tai me. Mutta silti he paljastuvatkin pinnan alta aivan yhtä itsekkäiksi ja eläimellisiksi. Arvosana:8.
Tykkää
 

- Camaro
11.02.2007

Tämä loppui kesken!
Aihevalinta oli niin mielenkiintoinen, että siitä olisi lukenut paljon pidemmälle. Toivoisin, että Holopainen myös olisi mennyt tarinassaan pidemmälle.
Maailma, jossa sukupuoliroolit on häivytetty lähes tyystin ja sitten päähenkilölle palautetaan ns. naiseus. Herkullinen aihe, josta takuulla olisi saanut vielä enemmän irti.
Toisaalta kirja oli osoitettu nuorille, joten liian yksityiskohtaista tekstiä ei voikaan kirjoittaa. Lukijan mielikuvitus pitää huolen lopusta.
Sujuva teksti, hyvä huumori ja osuvia oivalluksia. Täysiä pisteitä en voi antaa, koska jäi ikävä pintaraapaisu-tunnelma.
Tykkää
  (+5 tykkää tästä)

Kirjasto Anu Holopainen Molemmin jaloin