Salaisuuksia Delobriandissa
@ Liliana Lento
Kansi: Heidi Ahola. Nidottu.
Salaisuuksia Delobriandissa on itsenäinen jatko-osa Liliana Lennon esikoisromaanille Dionnen tytöt. Chick litin ja fantasian yhdistävä tarina vie lukijan kuvitteelliseen Fretannian maahan, keijujen, ihmisten ja menninkäisten yhteiskuntaan.
Alexa haluaa pitää isänsä synkän menneisyyden salassa – hinnalla millä hyvänsä. Margot on luonut menestyksekkään näyttelijänuran, mutta menneisyyden traumat eivät jätä häntä rauhaan. Sofialla on elämässään kaikkea, mutta lapsi puuttuu. Gunvoria on vaivannut aina huonommuuden tunne, mutta onneksi hänellä on ihana tyttöystävä.
Alexan, Margotin, Sofian ja Gunvorin polut risteävät Delobriandissa, Fretannian pääkaupungissa. Luvassa on jälleen romantiikkaa, suhdesotkuja ja jännitystä fantasiaelementeillä kuorrutettuna.
Arvosana kirjalle
Liliana Lento
Liliana Lento (s. 1978) asuu Tampereella ja on ammatiltaan sosiaalityöntekijä. Kirjoittaminen on Lennolle tapa ilmaista itseään, järjestellä ajatuksiaan, hahmottaa maailmaa ja rentoutua. Useimmiten se on myös mukavinta hommaa, mitä hän tietää.
Liliana Lennon esikoisromaani Dionnen tytöt julkaistiin 2016. Lento on kirjoittanut myös novelleja, joita on julkaistu Ursula-lehdessä ja Kumman rakas -antologiassa.
Kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi Lento pitää kissoista, suklaasta, tanssimisesta, metsäkävelyistä ja pitkistä aamu-unista. Hänen lempikirjailijoitaan ovat muiden muassa Johanna Sinisalo ja Marian Keyes.
Kirja-arviot & arvosanat
Kirja-arviot 6
Viestit 0
Helppolukuinen ja nopeasti etenevä tarina, joka sarjan ensimmäisen kirjan tavoin yllättää sillä miten saumattomasti viihteellinen juoni ja ajoittain synkkä todellisuus sopivat samaan tarinaan. En sanoisi kirjaa viihderomaaniksi (vaikka sitä kai enimmäkseen sellaisena on markkinoitu) vaan enemmänkin viihderomaanin ja yhteiskunnallisen fantasian hybridiksi. Genrerajat rikkoutuvat jälleen mielenkiintoisella tavalla. Romanttisessa viihdekirjallisuudessa yleensä vältetään "liian synkkiä" aiheita, ja vaikka Salaisuuksia Delobriandissa sopii tähän genreen estetiikkansa ja hahmojen suhteisiin keskittyvän juonen puolesta, tarinaan kuuluu orgaanisesti myös yhteiskunnan ja hahmojen pimeä puoli. Tätä pimeää puolta käsitellään myös "jalat-maassa" asenteella, jolla on oikeasti jotain sanottavaa todellisuudesta, sen sijaan että dramaattisia asioita tapahtuisi vain lukijan järkyttämisen vuoksi. Sekä tätä kirjaa että Dionnen tyttöjä tuntuu hyvin keinotekoiselta yrittää ajatella minkään selvän genren edustajana, sillä kaikki tarinan elementit kuuluvat niin luonnollisesti yhteen, vaikka saattavat hämmentää sellaista lukijaa, joka odottaa vain keijuja ja romantiikkaa.
