Yleinen Linux-topsanderi

  • Echramath hahmo
Echramath
Ritari
Taso: 34
  • Viestejä: 387
Echramath loi aiheen: Yleinen Linux-topsanderi
02.02.2017 20:44 #1

Jostain syystä monissa kotimikroissa on käytössä edelleen amerikkalaisen Microsoftin valmistama Windows-levynkäyttöjärjestelmä, vaikka vaihtoehtojakin, esim. nyt vaikka Linux-variantit. Pari väliotsikko pohjustukseksi.

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin keksimä käyttöjärjestelmä

No ei se kyllä ole. Älkää uskoko ihan kaikkea mitä lehdissälukee. Linux on Linus Torvaldsin alulle panema ja johtama projekti, jolla on saatiin PC-raudalla (ja myöhemmin muuallakin toimiva) vapaa unix-tyyppisen käyttöjärjestelmän ydin – se osa, joka ladataan ensimmäisenä ja joka varmistaa, että komponentit ja ohjelmat osaavat jutella keskenään ja elävät jotainkuin sovussa keskenään. Jotta Linuxilla tekisi mitään järkevää, siinä tarvitaan muitakin palikoita joista vastaava muut tahot.

Toinen keskeinen hahmo on Richard M. Stallman , tuttujen kesken "rms". Siinä missä poolopaidassa tai pikkutakissa poseeraava Linus on kuin kala vedessä jossakin bisnestyyppien messuilla, Stallman on poliittisesti erittäin aktiivinen vanhan koulun risupartahakkeri, jolle ohjelmiston vapaus, se ettei kukaan voi omistaa sitä, on itseisarvo. Stallman oli kunniavieraana Finnconissa 2001, pitäen tietenkin pari selvästi moneen kertaan esittämäänsä ja hiomaansa esitystä. En ole ikinä kuullut kenenkään lausuvan proprietary yhtä halveksivasti.

Joka tapauksessa rms:n alullepanevan GNU-projektin (ja Free Software Foundationin) tarkoitus oli nimenomaan luoda vapaa Unix-käyttöjärjestelmä. GNU-tyypit saivatkin aikaan C-kääntäjän, komentotulkin ja koko joukon muita peruskomentoriviohjelmia, joita Unixissa sopi olettaa olevan. Omaa käyttöjärjestelmäydintä Hurdia, rakennettiin sen sijaan kuin Iisakinkirkkoa tai suomalaista ydinvoimalaa ja huolimatta siitä, että projekti alkoi jo 1990, valmista ei ole tullut vieläkään, eikä ketään taida enää kiinnostaakaan. Pari vuotta myöhemmin uutisryhmiin ilmestyi Linus Torvalds, jonka projekti projekti sai räjähdysmäisen suosion, kun se paritettiin GNU-paketin kanssa ja loppu on sitä kuuluisaa historiaa.

FSF haluaisi ehdottomasti, että kokonaisuuteen viitattaisiin nimellä GNU/Linux, mutta media ja arkipuhe eivät ole tähän taipuneet. Lisäksi koiranleuat ovat huomauttaneet, että mukana on tätä nykyä aika monta muutakin tähdellistä palikkaa, jotka eivät ole FSF:n vastuulla ja kaikkien luetteleminen peräkkäin tekisi nimestä aika epäkäytännöllisen. Itse GNU/Linux-debatti on kyllä viime vuosina ollut vähemmän hiustenhalkomista, kun maallikot ovat yrittäneet tajuta mikä puhelimissa ja muissa pyörivä Android oikein, kun se on olevinaan Linux, mutta on kuitenkin täysin eri eläin. Niin, siinä on Linux-/ydin/, mutta muut palikat ovat palikat ovat jotain Googlen omia kehitelmiä.

Ja jos ajattelee käyttöjärjestelmää niinkuin Microsoft Windows tai MacOS, vastine on Linux-jakelu, eli joku on pultannut em. komponentit helposti (no, pulttaajasta riippuen) asennettavaksi kasaksi ja laittanut mukaan yleensä graafisen käyttöliittymän ja kaikenlaista muuta veppiselaimesta ja toimisto-ohjelmista lähtien (kilpailulainsäädäntö ei koske altavastaajaa), joten tavallaan voisi ajatella, että eri (GNU/)Linux-versiot ovat perhe keskenään hyvin yhteensopivia käyttöjärjestelmiä. Jakelut itse tarjoavat merkittävimmän osan (ainakin vapaista) ohjelmista siten, että ne voi asentaa automaattisesti, mutta esim. kaupalliset ohjelmatarjoajat, joita ei miellytä levittää lähdekoodeja ympäriinsä, joutuvat usein tarjoamaan useaa eri asennuspaketti eri jakeluille. (Ja yleensä joku Ubuntu syö Debianille tarkoitettuja paketteja ihan hyvällä ruokahalulla, mutta ei mennä tässä yksityiskohtiin)



Yllättäen myöskään graafisesta käyttöliittymästä ei ole päästy yksimielisyyteen vaan aktiivisesti kehitetään useampaa työpöytäympäristöä. On Unity, KDE ja GNOME, sekä parhaana kaikista tietenkin XFCE – hei, sen maskotti on sympaattinen hiiren ja gerbiilin ristisiitos! XFCE on monella tapaa melko perinteinen härveli ja vähän altavastaajan maineessa – se kun tulee yleensä tulee esiin siinä vaiheessa kun joku etsii kevyttä käyttöliittymää vanhaan koneesen. Höpsis, ajaisin tätä i7:ssa ja 32 gigan muistillakin.

Eli päästäkseni varsinaiseen asiaan, Ubuntu Linuxista on muutama asennusversio eli Server (missä nyt tietenkään ei tule graafista käyttöliittymää mukana), perus-versio Unityllä, Kubuntu KDE:llä, Xubuntu XFCE:llä ja Lubuntu LXDE:llä. Mikään muu kuin levytila (ja sitäkin menee kohtuuvähän) ei estä asentamasta useita ympäristöjä samaan koneeseen jos vaikka käyttäjät ovat eri mieltä.

Missä se pyörii?

Linuxista on puhuttu jonkun verran vanhojen koneiden pelastajana. Itse ydin pyörii tietysti vaikka pesukoneessa (kirjaimellisesti), mutta nyt kun kyse oli työpöytäkäytöstä. Lubuntu on erityisen kevyen maineessa, mutta valitettavasti nykyajan nettiselaimet ovat paisuneet ja ne käyttökelpoiset selaimet ovat käytännössä samat kuitenkin Windows-puolella. Xubuntulla vaikuttaisi siltä, sujuvan käytön minimivaatimukset ovat Core 2 -ikäluokan tuplaydinprosessori ja vähintään 6 gigatavua muistia, muuten on meno jähmeää.

Vaikkapa pelkän Ubuntu Serverin tai Debianin peruspaketin asentamalla tietysti mistä tahansa rohjosta saa toimivan kapineen johonkin käyttöön, ennen minullakin oli tapana viritellä niistä ties mitä kotipalvelimia tai reitittimiä, mutta semmoisia palveluita saa nykyään ostettuakin tai toisaalta jollain hyvin pienellä, sievällä ja vähäruokaisella laitteella toteutettuna purkkina kotiinsa. Todennäköisesti niissäkin tosin pyörii Linux tai sukulainen.

Ennen vanhaan saattoi myös haluta jonkin Linuxia ajavan vanhan purnukan sekalaiseen leikkimis- ja testauskäyttöön, mutta nykyään esim. Virtualboxilla on niin helppo tehdä olematon leikkitietokone, että tuotakin voi miettiä kahteen kertaan. (Raspberry Pin kaltaiset kahden markan pikkutietokoneet ovat myös suosittuja leluja nykyään)

Laitetuki on melkoisen hyvä nykyään, itselleni päätyy yleensä vanhaa satunnaista romua enkä pitkään aikaan ole törmännyt mihinkään, mikä ei Linuxissa toimisi lainkaan – pikemmin päinvastoin, koska mikäli tuki on tehty siten, että valmistaja on julkaissut speksin ja joku (mahdollisesti myös valmistaja) on tehnyt ajurin, sitä ei todennäköisesti poista käytännössä koskaan. Itselläni on esimerkiksi edelleen ian kaiken vanha (ja hidas) skanneri, jolle on ajurit ainakin MacOS 8.5, Windows 98:lle ja Windows 2000:lle – mutta Linuxissa se toimii hamaan maailmanloppuun kiitos SANE:n . Vastaavasti osa skannereista ei varmasti tule toimimaan ikinä, mutta asian voi helposti tarkistaa SANE:n tietokannasta.

Onko niitä ohjelmia?

Eli suomeksi, riittääkö LibreOffice? Nykyäänhän melkein kaikkea voi tehdä selaimella (esim. Google Docs) ja samat Chrome/Chromium, Firefox ja Vivaldi ovat käytettävissä (Internet Exploreria nyt jostain kumman syystä ei). GIMP ei ole Photoshop, mutta kyllä sillä paljon asioita valokuville tekee (varsinkin jos asentaa content aware fill -plugarin eli kulkee nimellä "heal selection). Kuvan- ja videonnäyttimet ja musiikkisoittimet löytyvät, VLC ja Spotify muiden muassa ja Netflixkin näkyy Chromen epävapailla palikoilla. Flashinkin voi yhä asentaa, vaikka maailma siitä eroon pyrkiikin ja Silverlightiä vaativille sivuille en menisi muutenkaan, joku maikkari c'mon.

Haasteita tai jopa esteitä voisi tulla, jos haluaisi tehdä musiikkia, editoida videota tai väkertää jotain CAD-suunnittelua. Ohjelmointiin on tietysti monenlaisia työkaluja valmiina. Tietokantoja on niin paljon, että kai niillekin joku frontend löytyisi, millä saisi kakkureseptinsä tietokoneelle. 80-luvulla saamieni tietojen mukaan tämä on kotimikron merkittävimpiä käyttötarkoituksia.

Onko niitä pelejä?

Yllättävän paljon! Vapaat ynnä muut open source -pelit ovat laadultaan... no, vaihtelevia, mutta kyllä sieltäkin joitakin onnistuneita tapauksia löytyy sekä muutama vanhan klassikkopelin täydellinen remake tai uudelleenmoottorointi (viitatetan tässä nyt lähinnä Lucasfilmin seikkailuihin ja Ultima 7:aan, jotka tarvitsevat alkuperäisen pelin datatiedostot, joita ei saa luvatta levittää). Puhtaasti kaupallisella puolella – no, menkää vaikka Steamiin katsomaan, kaikki missä on se SteamOSin (joka sekin on oikeasti Linux-jakelu) kampilogo on tähän mennessä toiminut Ubuntussakin ilman sen kummempaa ihmettelyä.

Osa Windows-peleistä tietysti toimii Winelläkin. (Wine ei ole emulaattori, toisin kuin emulaattori Wine edellyttää, että sitä ajetaan sellaisessa raudassa, missä se Windows-ohjelmakin toimisi, mutta toisaalta toisin kuin emulaattorit, se ei yleensä ole lainkaan hitaampi vaikka yhteensopivuusongelmia oliskin)

Asentamisen vaikeus

Tyhjään koneeseen triviaalia, ekaluokkalainenkin osaisi seuraamalla ohjeita. Mikäli koneessa on jo Windows ja se pitäisi säästää – sitten menee hankalammaksi.

Käytön vaikeus

Peruskäytössä ei ole mitään ongelmaa, jos osaa käyttää tietokonetta ylipäätään, senkun avaa starttivalikon vastineen ja käynnistää ohjelman ja surffaa memenään. Myöskään asioiden mennessä hyvin ei nykyisin tarvitse juurikaan harrastaa ns. tunkkaamista, langattomien verkkojen käyttö esim. nykyään tuotteistettu kerrassaan eri tavalla kuin joskus kymmenen vuotta sitten ja nettiyhteyttä tetheröivä puhelinkin ilmestyi verkkoyhteydeksi saman tien.

Mutta vähän tietotaitoa on viime aikoina tarvinnut seuraavissa:
  • Jotkut ohjelmat ovat ottaneet asiakseen sekoilla siten, että ne lukitsevat koko graafisen käyttöliittymän. Tässä on suureksi avuksi, jos osaa kirjautua virtuaalikonsoliin (ts. komentoriviin) ja tappaa syyllinen (joku aika sitten Spotify, sitä on nyttemmin korjattu), tällä yleensä selvisi tilanteesta poistamatta koneesta väkisin virtaa.

  • Toinen ongelma sellaiset asennukset, joita ei löydy Ubuntun pakettivalikoimasta. Osa niistä vaatii aika paljon päänraapimista, mitä sekalaisia kirjastoja pitää sieltä pakettivalikoimasta asentaa, ennen kuin toimivat. Yle-dl oli tällainen.

  • 3D-kiihdytys hajosi. Tässä kohtaa XFCE on ystävä, koska itse työpöytä toimi edelleen normaaliin tapaan ja ajuriasetuksia katsomalla sain ongelman katoamalla palauttamalla vanhemman version nVidian "binääriajureista". Yllättävää kyllä myös avoin ajuri toimii nykyään melko hyvin ainakin joillain nVidian korteilla. AMD:n näytönohjaimilla asiat kai olisivat vielä paremmin, mutta no, en ole ostanut näytönohjaimia, niitä on "ilmestynyt".

Helpompaa tämä meno on kuin silloin kun asensin ensimmäisen Ubuntuni, tämän täytyi olla vuonna 2004, sillä vaihdoin siihen aivan innoissani, koska kuulin, että kyseessä olisi "Debian, joka päivittyisi säännöllisesti". Debian kun siihen aikaan tunnettiin siitä, että se julkaisi uusia vakaita versioita hyvin konservatiivisesti ja harkiten, ja paketin ohjelmaversiot olivat yleensä aika antiikkisia. Tämä sopi paremmin palvelimiin kuin työpöydälle.


Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella....

Viimeksi muokattu: 02.02.2017 23:23 : Echramath.

  • Aemilia hahmo
Aemilia
Lentäjä
Taso: 30
  • Viestejä: 143
Aemilia vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
02.02.2017 21:01 #2

Minulla on ollut Linux monta vuotta ja olen siihen tyytyväinen. Erityisesti pidän terminaaliemulaattorista, jolla voi tehä kaikkea jännää, kuten esimerkiksi irkata.

Luin internetistä, että Linux-tuki on yksi PC-pelaamisen trendi.


"Sinun tähtesi ovat niitä, jotka osaavat nauraa."

  • Echramath hahmo
Echramath
Ritari
Taso: 34
  • Viestejä: 387
Echramath vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
02.02.2017 23:56 #3

2008:nhan piti olla sellainen "Year of Linux desktop", mutta se ei ihan aktualisoinut silloin. Microsoft oli surkeassa tilanteessa, työhevonen oli vaivaiset seitsemän vuotta vanha XP – siihen aikaan täysin vanhentunut kapistus eikä sen 64-bittisestä versiosta tullut mitään järkevää. Vistaan taas ei oikein kukaan ollut tyytyväinen – pääasialliset käyttäjät taisivat olla OEM-version jonkin koneen mukana saaneita kotikäyttäjiä. 64-bittiset prosessorit ilmestyivät sentään markkinoille 2003. Tässä vaiheessa olisi ollut aika iskeä, ja no, kyllähän Ubuntu selvä yritys olikin.


Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella....

  • Echramath hahmo
Echramath
Ritari
Taso: 34
  • Viestejä: 387
Echramath vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
03.02.2017 16:59 #4

Miehet antavat aina periksi, rms ei anna koskaan periksi, löysin videon , joka kuvaa hänen näkemyksiään. Hän moittii Ubuntua ja muita mainstream -jakeluita siitä, että niiden mukana tulee kaikkea epävapaata tavaraa ja Ubuntu tosiaan ilmeisesti myy jotain hakutuloksia Amazonille. No, toisaalta Ubuntu on aina ollut Mark Shuttleworthin yritys tehdä Linuxilla rahaa. Resursseja tuntuu kuitenkin riittäneen ihan kohtalaisesti.

Mutta rms:n kiusaksi pari käytännönläheisempää juttua Ubuntussa siltä varalta, että joku innostuu kokeilemaan:

– Ubuntun vakiokäyttöliittymä on Unity, ja paitsi siitä löytyy edellämainittu "vakoiluominaisuus", se jakaa muutenkin mielipiteitä kuin Dr Pepper. Käytännössä siinä on taidettu hakea aika paljon vaikutteita MacOSX:sta. Kuten sanottua, muitakin vaihtoehtoja on.

–Pari asetusta on mitä sattuu, ennen kaikki pahamaineinen wm.swappiness, joka on sellainen Linuxin 0-100-asteikolla toimiva säädin siitä, miten innokkaasti käytetään swappia ja Ubuntun oletusarvo 60 on kyllä nykykoneilla lähinnä "liian innokkaasti". /etc/sysctl.conf-tiedoston loppuun kannattaa käydä lisäämissä esim. "vm.swappiness = 15" niin levyn soiminen vähenee olennaisesti.

–Linuxissa yleensä eräistä ns. "haistapaska"-tason juridisista syistä johtuen eräiden suljettujen formaattien tuki puuttuu oletuksena ja ne pitää asentaa erikseen, tällaisia voivat olla mp3, eri videoformaatit ja ennenkaikkea

Lisäksi kokeilusta mainittakoon, että nykyajan vehkeisiin (joissa on muistia tarpeeksi, sanotaan nyt 6 gigatavua vähintään, mielellään 8) voi asentaa graafisiakin käyttöjärjestelmiä sisäkkäin ns. virtuaalikoneella, eli ohjelmalla joka esittää tietokonetta toisella käyttöjärjestelmälle (joita sanotaan isäntäjärjestelmäksi ja vierasjärjestelmäksi). Tämä on siitä näppärää, ettei tarvitse osioida kovalevyä tai vastaavaa – eikä vierasjärjestelmän tarvitse edes tukea isäntäkoneen laitteia, kun se oletuksena näkee vain ne virtuaalikoneeen näennäislaitteet.

Esimerkiksi tällä ohjeella voi Oraclen Virtualboxilla asentaa Ubuntun Windowsin "päälle" (ei siis siinä merkityksessä, että Windows-ylikirjoitetettaisiin Ubuntulla vaan siinä, että Ubuntu toimii koko ajan Windows-ohjelman sisällä), jolloin Ubuntu-"koneen" kovalevyä markkeeraa sellainen noin 10 gigan tiedosto kovalevyllä. Ja tietysti virtuaalikone syö isäntäkoneen muistia ja prosessoritehoa silloin kun sitä käytetään (mutta ei muuten). Sama toimii tietysti toisinpäinkin Linux-isännän päälle voi asentaa virtuaali-Windowsin ja eilen asentelin Ubuntu-koneeseen virtuaalisen Ubuntun ihan vain voidakseni testata asioita sotkematta sitä asennusta mitä oikeasti käytän.

Virtualisointihan ei ole mikään purkkaviritys, vaikka äkkiä saattaisi kuulostaa siltä, nykyajan laitteiden suunnittelussa se otetaan etukäteen huomioon ja aika usein tätä nykyä jokin, varsin pienemmän firman tai organisaation käyttämä, palvelin, jolla ei ole huippukuormaa koko ajan, on virtuaalinen, eikä palvelimen käyttäjäkunta mistään huomaa, ettei koko "laitetta" ole olemassa muodossa, jota voisi hakata vasaralla. Lisäksi se oikea yritystyöasema-Windows eli Enterprise sisältää kyllä työkalut, millä seiskassa ja uudemmissa voi ajaa virtuaalista XP:tä, jos on ihan pakko jonkun iankaikkisen vanhan ohjelman takia.

Mutta oletuksena Virtualbox kyllä antaa vierasjärjestelmälle käyttöön vain yhden prosessoriytimen, ja jos vielä antaa virtuaalikoneelle muistia vähän säästeliäästi (tai se muuten vaan loppuu isäntä+vieras-yhdistelmän alla), saattaa tulla hieman turhan jähmeä kuva toiminnasta.


Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella....

  • Fiktiivi hahmo
Fiktiivi
Hirviö
Taso: 23
  • Viestejä: 115
Fiktiivi vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
12.02.2017 23:43 #5

Echramath kirjoitti: Miehet antavat aina periksi, rms ei anna koskaan periksi, löysin videon , joka kuvaa hänen näkemyksiään. Hän moittii Ubuntua ja muita mainstream -jakeluita siitä, että niiden mukana tulee kaikkea epävapaata tavaraa ja Ubuntu tosiaan ilmeisesti myy jotain hakutuloksia Amazonille. No, toisaalta Ubuntu on aina ollut Mark Shuttleworthin yritys tehdä Linuxilla rahaa. Resursseja tuntuu kuitenkin riittäneen ihan kohtalaisesti.


Ubuntu ei enää versiosta 16.04 alkaen jaa oletuksena käyttäjän hakuja Amazonille.

Ubuntu alkoi enemmänkin Shuttleworthin yrityksenä tuhlata rakentavasti vuosituhannen vaihteen dotcom-buumissa tienaamaansa omaisuutta (mieshän kävi turistina avaruudessakin ennen Ubuntun perustamista), mutta jossain vaiheessa hän kaiketi päätti että voisi tällä koittaa tienatakin. Tiettävästi Canonical Ltd. ei ole voitollinen muttei myöskään niin paljon tappiolla että Shuttleworthin rahakirstun pohja häämöttäisi vielä aikoihin.


  • Fiktiivi hahmo
Fiktiivi
Hirviö
Taso: 23
  • Viestejä: 115
Fiktiivi vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
08.08.2017 20:39 #6

Tilanteet muuttuvat näköjään muutamassa kuukaudessakin. Käsitykseni Shuttleworthin varallisuudesta oli näköjään liioiteltu, koska keväällä Canonical potki väkeä ulos lopettaen mm. kaiken mobiilikehityksen, tavoitteena saada firma listautumiskuntoon. Pilvi/palvelinpuolellahan Canonical tienaa, mutta mobiilihankkeista on tainnut tulla pelkkää tappiota. Samalla Ubuntun työpöytä tulee vaihtumaan Gnomeen. Tavallaan tämä selkeyttää tilannetta, koska nyt kaikkien Linux-puolen isojen pelaajien pelimerkit ovat Gnomen takana.

Viimeiset MP3-patentit vanhenivat myös keväällä ja joissakin distroissa MP3-tuki on jo oletuksena mukana. Valitettavasti videopuolella DVD:n ja uudempien videoformaattien patentit ovat vielä vuosikausia voimassa. Eurooppalaisiahan tämän ei periaatteessa pitäisi haitata, mutta käytännössä haittaa, koska USA.

Adobe päätti myös viimein tappaa Flashin vuoden 2020 loppuun mennessä
(ovathan selaimet tosin olleet vähitellen tekemässä sitä jo pitkään), joten yksi ongelma tulee poistumaan lopullisesti. Tilalle tuli tosin DRM:ää HTML5-speksiin, mikä ei ole ihanteellinen juttu sekään, mutta mahdollistaa kuulemma Netflixin katselun Linuxilla.


  • Morgan Blood hahmo
Morgan Blood
Ritari
Taso: 33
  • Viestejä: 296
Morgan Blood vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
09.08.2017 13:56 #7

Oma viestini ei tule varsinaisesti avaamaan mitään uutta Linuxista, mutta hassunhauskat artistien näkemykset käyttöjärjestelmistä lienevät olennainen osa tietokonemaailman historiassa. Etenkin kun sisällöntuotanto on yhä laajenevissa määrin (tai ei, käytännössä se on jo kokonaan) tietokonetyötä.

2000-luvun alussa, kun Adobe vasta osteli Macromediaa, Photoshop ei ollut edes ehtinyt kuopatuksi CS -sarjaksi ja Linux oli siniruutuinen askartelukapistus minun näkökulmastani - ainut varteenotettava kokoonpano grafiikkaan ja etenkin videoon oli Mac. Sittemmin Quadrot pelastivat maailman ja joku keksi "Project Orangen" ja avoimet systeemit alkoivat tulla mahdollisuudeksi sisällöntuotannon saralla. Silti Blender on yhä ainut täysin ammattitöissäkin toimiva, avoin grafiikantuotantosofta. Tästä alkaa oma kosketukseni Linuxiin.

Linux on nykyään kohtuullinen OS toteutettaessa 3D:ta. Vaikka sanoin, että Blender on nykyään ammattikäyttösofta, huijasin vähän. Se on hyvä joihinkin juttuihin - hyvä muihinkin jos aikaa on loputtomasti. Yleensä ei ole. Siksi olen erittäin iloinen siitä, että autodeskin työkaluja saa nykyään myös Linuxilla toimivina versioina (jos siis Linuxia käyttää/joutuu käyttämään). Käytettävyyden kannalta se on tärkeää, sillä monimiljoonaiset mallit textuureineen, valaistuksineen ynnä muineen on aika raskasta pyörittää. En kaipaa mitään virtuaalirakenteita käyttisten väliin, sillä tuollaiset korttitalot ovat muutenkin omiaan kaatumaan.

Adoben, Affinityn yms. softien vuoksi olen yhä sidottuna Windowsiin, enkä ala säätämään Linuxin kanssa systeemejä, että saisin nuo toimimaan. Etenkin kun toimivuuden sulavuus on avainehto. Tässä tullaan ongelmaan. Vaikka tietokoneilla toteutetaan nykyään hirvittävästi ulkoasusisältöä niin ammattimaisesti kuin harrastelijapohjalta, Linux on jäänyt rakoon, missä pahimmillaan vihaiset vanhanluokan hakkerit suuttuvat kun allekirjoittaneelle ei kelpaa vaikka InkScape, vaan pitää olla Illustrator. En tietenkään edes odota, että InkScape olisi Illustrator ja pidän Blenderiä lähinnä onnistuneena ihmeenä. Se ei kuitenkaan mene käsitykseen (vaikka olen ilmaissut asiani paljon kohteliaammin kuin tässä kappaleessa).

Opinnoissani Linuxin kanssa pelaava maikka tuhlasi 2 luentoa siihen, miten Linux ajaa vihdoin kaiken yli ja Adobe ajautuu konkurssiin, koska avoin lähdekoodi jne. Nämä ovat kyllä ihan hyviä utopioita, mutta utopioiksi ne kyllä jäävät, ellei Linuxin ohjelmistoja ja itse OS:ää kehittävät ota huomioon kohderyhmiä, joiden tarpeet he uskovat täyttävän kohta täysin. Tätä samaa tarinaa olen kuitenkin kuullu jo 2003-2006 kestäneen ammattikoulutukseni ajan.

Nämä ovat eräitä kipukohtia sen suhteen, ettei Linuxista kasva kovin koko kansan käyttöjärjestelmää, vaikka ns. klassiset toimistotyöt ja jopa projektinhallinta on hoidettavissa Linuxin kautta. Hoidinhan minäkin opintoni harmajan puolen Linux-kannettavalla kun grafiikkaan tarvittavat komponentin ruuvaan jo hinnan puolesta mieluiten nurkassa seisovaan torniin.


Ars Longa Vita Brevis

  • Dyn hahmo
Dyn
Arkkivelho
Taso: 66
  • Viestejä: 4081
Dyn vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
10.08.2017 04:33 #8

Minusta tuli tuossa keväällä omenatyttö pitkän pingviiniuran jälkeen. Ok, enempi vaikutti duunin tarjoama laitevalikoima kuin käyttöjärjestelmä (ottivat Lenovo Carbonit pois jakelusta, sniiif), läppärin pitää kuitenkin ensisijassa olla mun työssä helposti mukana kulkeva, kevyt ja silti suhteellisen tehokas. Tai no, tehokas ja tehokas, jos samaan aikaan pyörii IDE, selain, Spotify ja pari etäyhteyttä, olen suhteellisen happy.

En ole koskaan ollut mitään kernelinkääntäjätyyppiä, eikä motivaatio riitä mihinkään Arch Linuxeihin, mutta kyllä välillä on OSX:n kanssa vähän ikävä sitä, että asiat voi jossain "käyttäjäystävällisessä" Ubuntussa säätää välillä itsekin. Tai en minä tiedä. Sopeuduin omppuun suhteellisen nopeasti, bash toimii samaan tapaan ja internetistä löytyy loput ohjeet. Kyllä tämä tästä.


This is hard, but that's how I wanted it.

  • Fiktiivi hahmo
Fiktiivi
Hirviö
Taso: 23
  • Viestejä: 115
Fiktiivi vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
21.08.2017 23:13 #9

Morgan Blood kirjoitti: Adoben, Affinityn yms. softien vuoksi olen yhä sidottuna Windowsiin, enkä ala säätämään Linuxin kanssa systeemejä, että saisin nuo toimimaan. Etenkin kun toimivuuden sulavuus on avainehto. Tässä tullaan ongelmaan. Vaikka tietokoneilla toteutetaan nykyään hirvittävästi ulkoasusisältöä niin ammattimaisesti kuin harrastelijapohjalta, Linux on jäänyt rakoon, missä pahimmillaan vihaiset vanhanluokan hakkerit suuttuvat kun allekirjoittaneelle ei kelpaa vaikka InkScape, vaan pitää olla Illustrator. En tietenkään edes odota, että InkScape olisi Illustrator ja pidän Blenderiä lähinnä onnistuneena ihmeenä. Se ei kuitenkaan mene käsitykseen (vaikka olen ilmaissut asiani paljon kohteliaammin kuin tässä kappaleessa).

Opinnoissani Linuxin kanssa pelaava maikka tuhlasi 2 luentoa siihen, miten Linux ajaa vihdoin kaiken yli ja Adobe ajautuu konkurssiin, koska avoin lähdekoodi jne. Nämä ovat kyllä ihan hyviä utopioita, mutta utopioiksi ne kyllä jäävät, ellei Linuxin ohjelmistoja ja itse OS:ää kehittävät ota huomioon kohderyhmiä, joiden tarpeet he uskovat täyttävän kohta täysin. Tätä samaa tarinaa olen kuitenkin kuullu jo 2003-2006 kestäneen ammattikoulutukseni ajan.


Linuxilla olisi epäilemättä parempi maine, jos vanhan koulun hakkerit pitäisivät suunsa pienemmällä niistä asioista, joita eivät ymmärrä kunnolla. Mutta avoimen lähdekoodin kehittäjäpuolella ongelma ei yleisesti ottaen ole koodarien asenneongelma (kyllä piirto-ohjelmaa kehittävät tyypit ovat yleensä kiinnostuneita piirtämisestä ja haluaisivat tehdä sitä paremmin), vaan esim. GIMPin tapauksessa se, että kenties jopa satojen miljoonien ihmisten käyttämää softaa kehittää kourallinen koodareita vapaa-ajallaan.

Toki joskus vuosituhannen vaihteen paikkeilla oli ilmassa hypeä, kuinka nuoret kapinalliset koodarit kaatavat pian sieluttomat megakorporaatiot, mutta sittemmin on käynyt aika selväksi että avoimen lähdekoodin softat ovat yleisesti ottaen sitä parempia, mitä enemmän ammattimaisia kehittäjiä niillä on. Linux-ytimellä on satoja, Firefoxilla vähintäänkin kymmeniä. Blenderillä lienee kymmenkunta, mikä on varmaan eniten avoimen lähdekoodin grafiikkaohjelmista, joten ei sinänsä ihme jos se on niistä paras.

Minusta avoimen lähdekoodin softaa ei kannattaisi mainostaa tai alkaa käyttämään sillä ajatuksella, että pianhan toki näppärät hakkerit tekevät minulle kaikki ammattisoftatkin mitä tarvitsen vapaa-ajallaan ja ilmaiseksi. Asiaa voisi ajatella paremminkin investointina: jos avoimen lähdekoodin ohjelma on käyttökelpoinen, tai riittävän lähellä käyttökelpoista, kannattaa mielummin sijoittaa rahansa (tai koodaus-, design-, dokumentointi- jne. -panoksensa) siihen kuin jonkin monopolifirman tuotteisiin. Tällöin osallistuu yhteisvarallisuuden rakentamiseen sen sijaan, että rahoittaisi Microsoftin tai Adoben osakkeenomistajia. Ainahan rahallinen lahjoittaminen ei ole mahdollista, mutta monet softaprojektit, kuten Blender ja Krita, ovat pistäneet pystyyn säätiön joka hoitaa rahapuolta ja mahdollisuuksien rajoissa palkkaa kehittäjiä.


  • Echramath hahmo
Echramath
Ritari
Taso: 34
  • Viestejä: 387
Echramath vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
23.08.2017 07:18 #10

Epämääräinen muistikuva, että Adobe olisi jossain vaiheessa itse ainakin yrittänyt kehittää sitä ydinpakettiaan (Photari jne.) Wineä vasten, mikä olisi mahdollistanut sen ajamisen (oikeasti) lähes missä vaan missä on x86-prosessorin jälkeläinen. Ei mitään muistikuvaa tuliko tuosta mitään, kun ei kuulu ydinosaamiseeni.

Kaikesta huolimatta eniten päänvaivaa ovat tuottaneet suljetun lähdekoodin pulikat, joihin ei ole juurikaan käytetty resursseja, mutta joita ei oikein voi korvatakaan. Flash oli pitkään murheenkryyni – ikään kuin se nyt ei olisi susipaska millä tahansa alustalla, mutta muinaisaikoina oli ihan yleistä, että jossain Youbutessa menivät videot epäsynkkaan ja myös oli "hauska" huomata, miten joku video pätki ihan jumalattomasti, mutta jos onnistui imuroimaan sen .flv-tiedoston ja syöttämään mplayerille, homma rullasi oikein erinomaisesti. Spotify oli myös vuosia kötöstys.

nVidian ajurien suurin ongelma yllättäen on, että vanhojen korttien tuki tippuu pois – Linuxin kanssa kun on yleensä totuttu siihen, että jos laite on kerran saatu toimimaan, sillä pysyy tuki niin kauan kuin jollain nyt voisi kuvitella olevan semmoinen vehje käytössä. Monia vehkeitä voi käyttää, vaikkei niillä ole enää edes Win7-tukea. Mutta sen sijaan näytönohjaimestani oli erään kauniin päivityksen yhteydessä hävinnyt 3D-tuki kokonaan...


Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella....

  • Echramath hahmo
Echramath
Ritari
Taso: 34
  • Viestejä: 387
Echramath vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
26.08.2017 17:23 #11

GIMPhän on ihan jees, se tulee käyttiksen mukana, eli sitä pitäisi verrata MS Paintiin. Kyllä sillä amatöri tamperoi valokuvistaan horisontin suoraan. Piirtämiseen sitä ei ole virallisesti edes tarkoitettu. Ja tietysti pitää muistaa, että G viittaa Gnuhun ja Gnu on Gnu,

(Tämä ei ole reilu vertaus, koska Microsoft saa aina huutia kilpailuviranomaisilta, jos yrittävät paketoida liikaa sovelluksia markkinajohtajaansa)

Peleissä on tosiaan saanut huomata, että avoimet, todella onnistuneet pelit ovat kokolailla harvassa ja vielä harvemmassa, jos poistetaan ilmeiset, eli olemassaolevan IP:n pohjalla luodut rekonstruktiot, joissa osassa IP vuosien jälkeen vapautettu ja osassa ainakin virallisesti oletetaan, että se alkuteos on laillisesti olemassa (ja tiedostot tarvitaan), Kuten monet tietävät, esim. scifipeliklassikot Star Control 2 ja Beneath the Steel Sky ovat suoraan asennettavissa useimpien Linux-jakeluiden pakettivalikosta.

Sen sijaan esim. kaikki pelit, joiden nimessä on Tux, ovat C-luokan kopioita oikeista peleistä. Esim. Super Tux Kart näyttää ja on pelattavuudelta jotain, mitä Mikko Heinonen voisi esitellä V2:n hauskassa Pelataanpa!-sarjassa, mikäli se siis olisi tullut kolmella markalla Playstation kakkoselle.

Eli graafikoita ja muusikoita on yllättävän vaikea saada mukaan lahjoittamaan työtään maailmalle ja toisaalta tasapainoisen pelin kehittäminen on turkasen vaikeaa. Monissa muissa sovelluksissa tarvitse kuvia ollenkaan, kunhan hakeaa pari ikonia käyttiskirjastosta, lisäksi yleensä tarkoitus olisi, että haluttu toiminto on olisi mahdollisimman helppoa eikä suinkaan sopivan haastavaa. Ja haasteenhan pitäisi tulla pelin ympäristöstä eikä huonosta pelattavauudesta.

Battle for Wesnoth on kyllä kokolailla hyvin tuotteistettu kaunis-joskin-geneerinen ihan perus-ok-musiikeilla tehty perus-geneerisen fantasia maailman vuoropohjainen taktiikkanaksuttelu jos jotakuta semmoinen kiinnostaa. On myös Windowsille ja Macille toki. Itsellä jäi konseptin takia aikanaan kesken, kun noissa jatkuvan resurssin kampanjoissa tulee sellainen ikävä vaikeusasteilmiö: onko tämä kenttä vaikea sen takia, että se on, vai sen takia, että en ole aiemmissa kentissä kerännyt tarpeeksi hyviä ukkoja. Käytännössä kenen tahansa yli ykköslevelin sankarin kuolema vie reload-napille, samaten jos tietokoneallyt saavat kaikki kokemuspisteet...


Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella....

  • Fiktiivi hahmo
Fiktiivi
Hirviö
Taso: 23
  • Viestejä: 115
Fiktiivi vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
14.09.2017 20:30 #12

Pelit eroavat hyötyohjelmista siten, että selkeää visiota siitä, mitä ollaan oikeastaan tekemässä, ei ole ihan helppo saavuttaa. (Ei se nyt hyötyohjelmissakaan niin helppoa ole, mutta jos lähdetään tekemään vaikka Unixin kaltaista mutta vapaata käyttöjärjestelmää, Unixia käyttäneillä on heti idea siitä millainen lopputuloksen pitäisi olla.) Ongelma kertautuu, jos peliä tekee sekalainen joukko satunnaisia harrastajia internetin välityksellä. Lisäksi peliprojektit saattavat mennä mönkään, ja puolivalmis peli ei ole välttämättä ollenkaan hauska pelata siinä missä puolivalmis hyötyohjelma voi olla hyödyllinen ainakin johonkin tarkoitukseen. Sikäli on ihan ymmärrettävää, että avoimen lähdekoodin pelit tuppaavat olemaan joko uusia totetutuksia vanhoista klassikoista tai sitten hyvin selkeästi jotain vakiintunutta genreä edustavia pelejä. Omaperäiset ja uraauurtavat pelit ovat yleensä yhden hengen projekteja tai sellaisena alkaneita.

Osansa voi tietty olla eri skenejen kulttuurieroillakin. Pelintekoskenessä ei välttämättä olla erityisen perillä tai kiinnostuneita avoimesta lähdekoodista. Koodari, joka voi käyttää Githubia CV:nä myös eri asemassa kuin graafikko tai muusikko, joille on tarjolla vähemmän kuukausipalkallisia työpaikkoja ja enemmän leivän repimistä milloin mistäkin freelance-keikasta.

Nykyään joukkorahoitus voisi tarjota mahdollisuuden tehdä pelin, jossa on kohtuulliset tuotantoarvot ja avoin koodi alusta alkaen. Avoimen lähdekoodin AAA-pelejä tuskin nähdään lähiaikoina, paitsi mitä ehkä jotkut firmat julkaisevat vanhojen peliensä lähdekoodeja (kuten id software ennen teki).

Muissa uutisissa: Linux saavutti Netmarketsharen mukaan elokuussa 3,37 prosentin markkinaosuuden työpöydällä . Seuraava tavoite: 13,37%


  • Rasimus hahmo
Rasimus
Aavevelho
Taso: 40
  • Viestejä: 780
Rasimus vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
14.09.2017 23:58 #13

GIMP olisi todella mahtava, jos siitä löytyisi oikeat piirustyökalut. Ympyrät, katkoviivat tms. pitää tehdä selectillä ja pathilla kikkailulla. Tosin eipä nuo eri viivatyypit onnistu Windowsin Paint 3D:lläkään (tai en ole ainakaan keksinyt miten), joten mieluummin tuota näpertelyä tekee silti GIMPillä. Valokuvien käsittelyyn ja tekstuurien tekoon bumpmappeja myöten GIMP on varmaan(?) parasta mitä ilmaiseksi saa.

Heh... Jostain syystä minulle on muodostunut sellainen mielikuva, että kun softa tulee Linux- (tai Gnu-) maailmasta, sen käyttöliittymä on jostain ihan toisesta ulottuvuudesta verrattuna Windows-softien järkeviin ja helppoihin systeemeihin. Toisaalta olenkin todennäköisesti päätynyt vertailemaan Windows-puolella ison rahan ammattimaisten softien esittelyversioita vs. Linux-puolen harrastelijavoimin tehtyjä open source -virityksiä :tongue:

Fiktiivi kirjoitti: Unixia käyttäneillä on heti idea siitä millainen lopputuloksen pitäisi olla.


Joo. Mieluiten jotain täysin erilaista. Kukaan täysipäinen ihminen ei voi haluta klassista Unixia enää 2000-luvulla. Tilannetta parantamaan tarkoitetut purkkapaikat ovat vain pahentaneet lopputulosta, kun ei koskaan tiedä mikä toiminto on ydinvoimalaa keskiajalta lähtien pyörittäneen serverin Unixissa tuhoisa ja mikä suojattu, ja mikä vain toimii eri tavalla.

...

Myönnetään. Mulla on voimakkaita antipatioita Unixeja kohtaan. Linux aikoinaan peri vihani, mutta olen kuluneina vuosina (vuosikymmeninä) alkanut uskoa, että Linux ei ole - luojan kiitos - Unix.

Heti kun AAA-peleissä aletaan nähdä pääsääntöisesti Linux-tuki, voisin vaihtaakin käyttistä. Direct3D on vain suosituin rajapinta, hyvin Windows-keskeinen, ja dominoi OpenGL:ää ihan syystäkin.

Näin äkkisältään ajattelisin monialustaisen Vulkan-rajapinnan olevan yksi mahdollisuus tyrkätä Direct3D pois jalustaltaan. Se kun on pikakatsauksella sen verran samankaltainen myöskin alatasoon keskittyneiden nyky-Direct3D:ien kanssa, että koodituen porttauksenkin pitäisi olla helpompaa. Lisäksi Vulkan ei sentään vaikuta pintapuolisen tutustumisen jälkeen yhtä rajoittuneelta kuin OpenGL, joka kaikesta päätellen vihasi shader-ohjelmointitukea, päätyen näin olemaan aina jäljessä Direct3D:n ja näyttökorttien ominaisuuksien kehityksestä.

Vaikka tuhat riviä pakollisia struktuureja ennen kolmion ilmestymistä ruudulle on kyllä vähän epäilyttävää.

Mutta jos alemman tason Vulkania pääsee käyttämään yhdessä korkeamman tason OpenGL-toimintojen kanssa, niin ehkäpä...

(Disclaimer: En sitten ole tutustunut tuoreimpiin OpenGL:iin ja Direct3D:iin, ja en etenkään vielä Vulkaniin niin paljon, että uskaltaisin väittää tietäväni mistä puhun)


It's a beautiful day to get rid of some radioactive waste

Viimeksi muokattu: 15.09.2017 00:16 : Rasimus.

  • Echramath hahmo
Echramath
Ritari
Taso: 34
  • Viestejä: 387
Echramath vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
16.09.2017 17:14 #14

Rasimus kirjoitti: Mieluiten jotain täysin erilaista. Kukaan täysipäinen ihminen ei voi haluta klassista Unixia enää 2000-luvulla.


Onko tämä jotain piilotettua irvailua, missä vitsissä pitää tietää, että macOS on edelleen virallisesti sertifioitu Unix?

(joo se ei näemmä olekaan enää virallisesti OS X, on mennyt täysin ohi itseltäni tämä)


Ydinräjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka räjäyttää ydinräjähteen Etelämanneralueella....

  • Rasimus hahmo
Rasimus
Aavevelho
Taso: 40
  • Viestejä: 780
Rasimus vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
16.09.2017 18:31 #15

Echramath kirjoitti: Onko tämä jotain piilotettua irvailua, missä vitsissä pitää tietää, että macOS on edelleen virallisesti sertifioitu Unix?


Ei ole. En ole edes tutustunut. Onko MacOS jotenkin huono kun syntyi moinen mielleyhtymä?

Tarkoitin vain, että omista opiskeluajoista on kohta parikymmentä vuotta, ja silloin tuli vielä tutustuttua Unixin kauheuksiin .

Esimerkiksi opiskeluaikoina yksi ensimmäisistä asioista jonka Unix-opettaja opetti, oli että rm-komennossa ei aina ole ollut -rf -optiota tai --preserve-root:ia pelastamassa ja hänellä oli varta vasten olemassa kone, jolla demosi miten voi asioita ryssiä jos luottaa että yhden toimittajan käyttis tekee samat asiat kuin toisen toimittajan käyttis samalta vuodelta...

Jotta ei totuus unohdu, niin samankaltaisia ongelmia, mitkä polttivat päreet Unix-laitteissa, oli toki MS-Dos:ssa, ja "format c:" oli aikoinaan ihan validi komento... Mutta Unix oli se, mitä en joutunut koulun ulkopuolella vakituisesti rassaamaan kuin satunnaisesti aiemman työn puitteissa, joten en tottunut ja oppinut hyväksymään ja antamaan pakonsanelemana anteeksi ongelmia samalla tavalla :grin:


It's a beautiful day to get rid of some radioactive waste

Viimeksi muokattu: 16.09.2017 18:47 : Rasimus.

  • Fiktiivi hahmo
Fiktiivi
Hirviö
Taso: 23
  • Viestejä: 115
Fiktiivi vastasi aiheeseen: Yleinen Linux-topsanderi
17.09.2017 22:07 #16

Rasimus kirjoitti:

Fiktiivi kirjoitti: Unixia käyttäneillä on heti idea siitä millainen lopputuloksen pitäisi olla.


Joo. Mieluiten jotain täysin erilaista. Kukaan täysipäinen ihminen ei voi haluta klassista Unixia enää 2000-luvulla.


Klassisesta Unixistahan en mitään tiedä, mutta viittasin Gnu-projektin perustamiseen 1980-luvulla. Luultavasti silloin oli kuitenkin ihan hyvä idea lähteä tekemään Unix-kloonia, jolloin projektilla oli selkeä tavoite (ja mahdollisuus korvata Unix pala palalta) eikä yrittää tehdä paradigmat räjäyttävää maailman parasta käyttöjärjestelmää harrastajavoimin. Huonompi on parempaa, kuten sanotaan... (eikä nykyään Linux taida enää erityisemmin pyrkiä Unix-yhteensopivuuteen, ehkä paremminkin ne harvat jäljelle jääneet unixit pyrkivät Linux-yhteensopivuuteen)


Valvojat: RasimusAstoretheinSeregil of Rhiminee