Aiheessa mitä oli ennen nettifoorumeita: silloin oli purkkeja eli kannuja eli BBS:siä.
Käytännössä kyseessä oli tietokone ja siinä modeemi, ja ohjelmisto, joka osasi vastata puhelimeen, ja sinne saivat sitten muut modeemilla soittaa. Käytännössä kyseessä oli ihan tekstipohjainen systeemi – tämä ei tosin estänyt innokkaita taiteilijoita tekemistä ns.
ANSI-taidetta
, joka yksinkertaistettuna koostui enimmäkseen välilyönneistä ja parista muusta merkistä, joiden taustaväreillä kikkailtiin). Käyttö tapahtui joko valikoilla taikka komentorivillä.
Useimmat purkit sijaitsivat ihan yksityisasunnoissa, niihin oli yksi puhelinlinja, eli käyttäjiä saattoi olla vain yksi kerrallaan ja usein linja toimi päiväsaikaan talouden lankapuhelimena, eli purkkiin saattoi soittaa vain yöllä. Mikäli tietokone vastasi ihmisen puheluun tai päinvastoin, kuuli ihminen vain ujellusta ja tietokone päätti katkaista linjan (klassinen NO CARRIER). Jostain piti myös kuulla purkin olemassaolosta ja saada numero, puskaradion lisäksi niitä levisi mm. muissa purkeissa purkkilistoina sekä alan kehdissäkin.
Toki oli isompiakin, jopa kaupallisia, purkkeja, missä oli enemmän linjoja. Mikrobitin MBNet oli varmasti Suomen suurin ja jopa Euroopan ja maailman suurimmasta on väitteitä, palvelu aloitettiin 20 linjalla ja lopulta niitä kai oli satoja. MBNetillä oli maine peelojen ja lamerien pesäpaikkana, mutta täytyy myöntää, että sinne oma purkkienkäyttöni sijoittui pääasiassa, parissa muussakin kävin. Pelit-lehdellä oli vastaava, hiukan pienempi palvelu.
Purkissa oli yleensä tarjolla keskustelualue (foorumeista ei vielä puhuttu), mitkä toimivat vähän eri periaatteella, yleensä ne eivät tajunneet säikeittein päälle mitään ja muutenkin näyttivät vain yksittäisiä viestejä kerrallaan – ajatus oli aina lainata edellistä viestiä sen verran, että siitä ymmärtäisi mistä on kyse. Puheluissa oli minuuttiveloitus (lukuunottamatta eräitä
kermaperseitä onnekkaita pääkaupunkiseudulla, missä puhelinyhdistys avuliaasti peri paikallispuheluista vain pari penniä per puhelu) ja käyttö muutenkin vähän jähmeää (muutaman kymmenen kilobitin sekuntivauhdilla) ja kuten mainittua, linjojakin oli pikkupurkeissa usein vain yksi, joten sitäkään ei sopinut loputtomiin varata. Yleinen tapa olikin vain imuroida uusimmat viestit (eli
messut) paketissa kotiin ja lueskella niitä kaikessa rauhassa erityisellä etälukuohjelmalla, vastaavassa (toivottavasti pienemmässä paketissa) sitten lähetettiin omat vastaukset takaisin taas seuraavaa pakettia haettaessa.
Tässä ASO etälukuohjelma ja MBNetin Yksityisviesti (yksityisviestit olivat siihen aikaan vain ihan tavallinen viestialue, ainoana erona tietysti, että vain lähettäjä ja vastaanottaja saattoivat ne nähdä). ASO oli perin juurin kankea, mutta siitä erikoinen ohjelma, etten muista että se olisi koskaan kaatunut tai että siitä olisi löytynyt ensimmäistäkään bugia:
Tämä siis tapahtui edelleen MS-DOSissa, Windows95 oli jo tietysti julkaistu, mutta itselläni ei vielä ollut konetta, jossa se olisi toiminut. Tässä on siis kaikki, mitä kaarevapintaisella kuvaputkimonitorilla näkyi kerrallaan. Eikä voinut edes kuunnella musiikkia samalla kuin cd-soittimella. MP3:sia ei vielä ollut ja niiden soittaminen vei vielä Pentiumistakin enimmät tehot, mutta modeja olisi voinut paremmalla moniajolla soittaa. Minullahan saattoi olla jo 16-bittinen stereoäänikorttikin.
Mutta sentään hiirellä toimivat vetovalitkot ASO:ssakin oli.
Purkeissa toki levitettiin myös tiedostoja: hyötyohjelmia, pelejä, moduulimuotoista musiikkia, tekstiä ja kuviakin. Aika paljon oli kaikenlaista freeware-softaa siihen aikaan liikkeellä (yleensä niistä ei ollut lähdekoodia saatavilla toisin kuin varsinaisesta vapaasta ohjelmasta), peleistä julkaistiin demoversioita ja harrastajat levittivät omia tekeleitään, joten MBNetissäkin oli paljon ladattavaa. Vähän hämäräperäisemmistä peleistä sitten sai ihan piraattipelejäkin ja pornoa, jos halusi tekstikuvauksen perusteella ladata yksittäisiä GIF- tai JPEG-kuvia. Ei, GIF ei vielä silloin tarkoittanut pätkää elokuvasta, se tarkoitti kuvaa 256-värin paletilla.
Lisäksi jonkinlainen chatti saattoi olla (yhden linjan purkeissakin oli usein mahdollisuus jutella purkin omistajan eli Sysopin kanssa, joka usein vähän haastatteli uusia käyttäjiä) ja linjapelejäkin, kuten Legend of the Red Dragon eli LO.R.D. Jotkin strategiapelit kuten VGA Planets toimivat vähän etäluvun tapaan, eli itse peli oli oma ohjelmansa, mutta kerran viikossa tms. otettiin yhteyttä purkkiin tilanteen päivittämistä varten. (Ilmeisesti purkissa piti olla jokin palvelinsofta tuolla vai toimiiko tuo ihan P2P?, en nyt muista)
Purkkiscene taitaa olla melkolailla kuollut ja aikoja muistellaan nostalgian hengessä. Kehitys on kehittynyt, kiinteät internetliittymät vapauttivat meidät puhelinlinjojen ikeestä, IRC korvasi chatit enemmän kuin hyvin, foorumit ovat toki kätevämpiä kuin etälukupakettien kanssa puljaaminen ja tiedostoja on helpompi siirtää muilla tavoin. (Nyyssien häviäminen on isompi menetys, mutta siitä ehkä toiste).
Mutta koko 90-luvun loppu oli ATK-maailmassa hienoa aikaa, varmaan samaan tapaan kuin avaruuden valloituksen ensiaskeleet aiemmin. Maailman tapahtuminen Neuvostoliitto oli hajonnut ja Saksa yhdistynyt ja tietokoneilla pystyi vuosi vuodelta tekemään enemmän ja enemmän. Purkit olivat osa kehitystä Tulevaisuuteen ja tietysti itselläkin oli vielä edessä loistava tulevaisuus (jolle kävi vähän niinkuin kuutukikohdalle, mutta se nyt on ainakin toinen tarina).
Aihepiiristä innostuneille suosittelen täälläkin Viznutina tunnetun vaihtoehtotietokonelegendan väkertämää animaatiosarjaa PC-Lamerit, joka seuraa fiktiivisen maalaiskunnan tietokoneharrastajien elämää juuri tuohon aikaan. Tarinassa on ehkä hiukan liioiteltuja elementtejä, mutta yleiskuva on "juuri tuollaista se oli". Sarjan graainen toteutus mukailee tuon ajan seikkailupelejä ja ääniraitana on juuri sitä musiikkia, mitä siihen aikaan kuka tahansa musikaalinen saattoi koneellaan tehdä ja muille levittää. [lähtee tästä]
Jos tekin olisitte syntyneet hiukan aikaisemmin, tekin olisitte voineet olla noissa piireissä ja olisitte ehkä kuulleet, että sellainen sarja kuin Babylon 5 on tulossa Suomen televisioon ja että teekkarit ovat sitä jo katsoneet Amerikasta saaduilta VHS-nauhoilta (ja olisitte jopa nähneet hurjaa underground-piirrettyä South Parkia pari vuotta etukäteen).