SSD-levyistä

Lisää Wikipediasta

Onko teillä millaisia kokemuksia SSD-levyistä?

Vuosi sitten kun uusin oman koneen sisälmykset päätin siirtää käyttiksen SSD-levylle. Ja pakko myöntää, että se on ihanan nopea. Sleep-modesta kone herää nopeammin mitä näyttö.

Varjopuolena on taas hajoilevaisuus. En tiedä onko tämä huonoa tuuria vai ovatko muutkin kokeneet tätä hajoavuutta? Ensimmäien SSD-levyni ei käynnistynyt käynnistyksen yhteydessä vaan kone piti sen jälkeen vielä bootata että levy pääsi vauhtiin. Ongelma oli alusta asti, mutta sain raahattua koneen huoltoon vasta loppukesästä. Huollossa sain uuden SSD-levyn joka oli eri merkkiä ja vanha käyttis saatiin kopioitua ongelmitta siihen. Kuukausi huollon jälkeen tämä uusikin SSD-levy lakkasi toimimasta. Tällä kertaa sen sisältöä ei voitu edes kopioida, mutta odotan uutta matkahuollon kautta.

Tiesin jo etukäteen, että jos SSD-levy hajoaa niin sieltä tuskin saa enää mitään takaisin, mutta hajoamistiheys on ollut ikävä. Ja ehkä tämä kannustaa nyt ottamaan varmuuskopion systeemistä. Ehkä. Jos saan aikaiseksi.

Edit: varmaan jossain vaiheessa backupin tehnytkin mulla milleköhän levynkulmalle olen sen löynyt...?

Onneksi minäkään en tallentanut mitään korvaamatonta SSD-levyille. Toisaalta kun tarttee tera-tolkulla tilaa niin SSD on siihen aivan liian kallis.

Käyttiksen saa aina asennettua takaisin, mutta se on vaan työlästä.

Ompa mielenkiinotsta ja ikävää kuulla, että teillä on noinkin paljon noita SSD:tä hajonnut. Itselläni on tämä oma ollut käytössä kohta kolme vuotta, eikä sen kanssa ole ollut mitään ongelmaa. Eikä kyllä tuttava piirilläkään, jotka samoihin aikoihin vaihtovat.

Tosin en kyllä pidäkään sillä muuta kuin käyttistä käytännössä, eikä kyllä tuttavatkaan.

Omassa pöydänaluskoneessani on tätä nykyä neljä SSD-levyä ja yksi ainoa (sisäinen) ”perinteinen” kovalevy. Vanhimmat SSD:t ovat olleet toista vuotta, yksikään ei ole vielä hajonnut (kop kop). Yhdelle levyistä järjestelmä haluaa usein tehdä yhtenäisyystarkistuksen, mutta mitään vikaa se ei ole koskaan löytänyt.

Joka tapauksessa kaikki vähänkään tarpeellinen on ehdottomasti kopioitava vähintään kahteen-kolmeen muuhunkin fyysiseen paikkaan, oli tieto sitten perinteisellä tai modernilla kovalevyllä. Kaikki ne hajoavat joskus. Itselläni on nopeaa ja sujuvaa varmuuskopiointia varten yksi ulkoinen USB-levy ja kotiverkossa verkkokovalevy, joka on vielä sisäisesti RAID 10 -varmistettu. Valmiit projektit olen pyrkinyt lisäksi polttamaan cd- tai dvd-levyille kellariin arkistoitavaksi.

Kaikkein eniten nopeusero tuntuu sillä levyllä, jossa on musiikintekemiseen käytetty samplekirjasto. Soundien lataaminen samplerin käyttöön on SSD:n käyttöönoton jälkeen nopeutunut minuuteista sekunneiksi.

Mä olen päässyt seuraamaan vierestä muutaman SSD:n toimintaa, yhdenkään kanssa ei ole ollut ongelmia, mutta olen kyllä niistä kuullut.

Kun ne nelisen vuotta sitten tulivat markkinoille elvytin yhdellä vahan työkoneen raadon isälleni, se toimii yhä mainiosti ja kohtuullisen nopeasti (= mukava käyttää, varmaan parempi kuin ikääntyvä iMacini, joka ei sekään ole toivoton tapaus). Tämä SSD on Intelin valmistama, ei halvin saatavilla olleista, mutta valikoima on huomattavasti laajentunut tänä päivänä. Tein myös käyttöjärjestelmälle suositellut säätötoimenpiteet(, eli ainakin asensin levyn kuntoa kohentavan TRIM -päivityksen ja poistin ehkä käytöstä joitain indeksointitoimintoja Win7:sta...en enää muista kunnolla). Levy jäänee kuitenkin pian eläkkeelle, se on käynyt liian pieneksi, vaikka sillä onkin pelkkä käyttis ja osa ohjelmista, en enää pysty pitkään vapauttamaan lisää tilaa levyä siivoamalla ja ohjelmia siirtämällä. Rinnalla on perinteiden kovalevy, jolla ovat esim. valokuvat, kotivideot, sähköposti ja suurin osa ohjelmista. Olen varmuuskopioinut niitä myös silloin tällöin, nyt hankin myös ison verkkolevyn, mutta en ainakaan vielä osannut automatisoida varmuuskopiointia sille.

Työkoneellani on taas Samsungin SSD, IT -osastomme oli SSD:tä kohtaan epäluuloinen, mutta sain tahtoni läpi. IT:mme kokemukset SSD:n hajoamisista liittyivät läppäreihin, mutta kun minulla on pöytäkone ja kaikki tiedostoni ovat verkkolevyllä (, joka kopioidaan vielä nauha-asemalle)...SSD on tuonut tällekin koneelle mukavaa käytön jouhevuutta.

Viimeiseksi autoin pikkusiskoani läppärin hankinnassa ja päädyimme 8 gigan SDD:lla varustettuun hybridikovalevyyn (tosin käytännössä kyseessä taitaa olla kaksi eri laitetta, merkkejä en muista, jotka emolevy osaa yhdistää), se että useimmin käytetystä kovalevyn sisällöstä on tässä ratkaisussa kopio SSD:llä, näyttää myös toimivan. Sen pitäisi myös olla luetettavampi, kun kaikki on kuitenkin myös periteisellä kovalevyllä (SSD:ltä tuskin voi kuitenkaan palauttaa mitään perinteisen hajotessa) ja halvempikin tämä ratkaisu on.

...

Positiivisia kokemuksia ja ajatuksia siis...ajattelin kuitenkin jatkossa olla merkkiuskollinen (= Intel tai Samsung), sen verran näistä hajoamisista tuntuu kuulevan.

jPekka kirjoitti: Joka tapauksessa kaikki vähänkään tarpeellinen on ehdottomasti kopioitava vähintään kahteen-kolmeen muuhunkin fyysiseen paikkaan, oli tieto sitten perinteisellä tai modernilla kovalevyllä. Kaikki ne hajoavat joskus.

Sain itse uuden SSD-levyn ja koneen taas pystyyn. Huomasin että siinä samassa rytikässä oli hajonnut myös yksi normaali kovalevy. Se missä 95% sisällöstä oli valokuva-arkistoa. Olin yrittänyt pitää koneella kuvia tuplana, mutta ne olivat hajallaan eri levyillä kun eivät mahtuneet kokonaisuudessaan minnekään. Nyt kovalevyn hajotessa huomasin, että tilanpuutteesta johtuen minulta oli jäänyt vuodet 2007-2009 kopioimatta tuplasti. Mutta onni onnettomuudessa, olen lähettänyt yhdet kopiot vielä vanhemmilleni, mutta nyt pitää odottaa, että saisin kovalevyt takaisin pohjoisesta. (Jossain vaiheessa päätin pitää yhdet kopiot pois asunnosta jos vaikka tulee tulipalo tms.)

Tästä viisastuneena laitoin eilen tilaukseen 6T lisää kovalevytilaa (ei SSD). Nyt on ehkä tilaa parin vuoden valokuville ja niiden kopioille. Samalla voin heivata noita vanhoja kovalevyjä pois.