Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Kirjastonhoitajan tarina

  • Wuntvor hahmo
Wuntvor
Kaartilainen
Taso: 17
  • Viestejä: 61
Wuntvor loi aiheen: Kirjastonhoitajan tarina
26.07.2018 01:18 #1

Kirjoitan esikoisromaaniani ja teksti on edennyt siihen pisteeseen että palautteesta voisi olla apua. Siksi laitan tähän ketjuun aluksi johdantoluvun. Laitan myöhemmin jatkoksi joitakin katkelmia seuraavista luvuista mutta en ole vielä varma aikataulusta.

Kaikkea ei ole kerrottu valmiiksi vaan lukijan pitää tehdä omia päätelmiään tekstistä. Tämä on tarkoituksena sillä inhoan kirjoituksia joissa kaikki on pureskeltu valmiiksi eikä lukijalle jää mitään pähkäiltävää. Esim. johdantokappaleen kertoja ei tiedä taikuuden sääntöjä.

Kaikenlainen palaute on tervetullutta, erityisesti olen kiinnostunut kuulemaan ymmärtääkö lukija mitä rivien välissä ei ole kerrottu.


Kirjastonhoitajan tarina


”Osmo Kuparikaupunkilainen liittyi Kirjastonhoitajien kiltaan viisi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli toiminut kirjurina Kuparikaupungissa. Hän läpäisi oppipoika, kisälli ja mestari kokeet kahdessa vuodessa mikä järkytti kiltaneuvostoa sillä aikaisempi ennätys oli neljä vuotta. Tällä hetkellä hän toimii nuorempana kirjastonhoitajana Pronssikaupungin kirjastossa. Vanhempien kirjastonhoitajien mielestä hän ei ole luonteeltaan sopiva johtavaan asemaan ja on epätodennäköistä että hänet ylennettäisiin killan neuvostoon. Häntä kutsutaan yksinäiseksi sudeksi ja tietääkseni hänellä ei ole ystäviä killassa.”

- Katkelma Kuparikaupungista lähetetystä nimettömästä kirjeestä


Johdanto: Historioitsija Tarkkanäköisen työhuone


Käteni tärisivät koska olin erittäin hermostunut. Tänään saisin vihdoinkin vastaukset kysymyksiini jotka olivat vaivanneet mieltäni yli kymmenen vuotta. Löytäessäni käsikirjoituksen jäännökset muinaisen Kuparikaupungin raunioista en olisi arvannut miten paljon löytö muuttaisi elämääni. Olin omistanut elämäni tutkimukselleni ja ystäväni olivat vähitellen hylänneet minut. Kollegani olivat nauraneet kuullessaan teoriani myyttisestä Kirjastonhoitajavelhosta mutta se ei minua hetkauttanut sillä tiesin olevani oikeassa. Kun uusin kirjani valmistuisi kaikki epäilijät saisivat syödä sanansa ja saisin ansaitsemani arvostuksen. Hymyilin ajatellessani tulevia luentomatkoja, kokouspalkkioita ja apurahoja. Pienellä onnella uurastukseni palkittaisiin törkeän kovapalkkaisella vakituisella viralla Näkyvän Yliopiston Historian laitoksessa.

”Miten taika edistyy?”, kysyin palkkaamaltani velhottarelta.
”Melkein valmista, teen vielä viimeiset valmistelut”, velhotar vastasi ja jatkoi taikomista. Velhotar oli poikkeuksellisen huonoryhtinen ja hänen vaatteensa olivat moneen kertaan paikattuja. Hänen äänensä oli käheä ja sain vaivoin selvää sanoista joita hän mutisi taikomisen aikana. Hänen liikkumisensa oli horjuvaa ja epäilin hänen juopotelleen yön aikana. Aloin katumaan hänen palkkaamistaan mutta en ollut löytänyt varovaisten tiedustelujen perusteella toista velhoa joka pystyisi kutsumaan Kirjastonhoitajavelhon hengen. Velhottaren vaatima palkkio oli vienyt kaikki rahani ja epäonnistuminen ei ollut vaihtoehto koska en halunnut joutua kadulle.

En saisi jäädä kiinni mistään hinnasta sillä velhottaren käyttämä taika oli laiton ja rangaistus taian käyttämisestä oli erittäin julma. Olin ottanut riskin koska en keksinyt mitään muuta keinoa varmistaa käsikirjoituksen aitous. Taikuudella ajoitus oli varmistanut käsikirjoituksen olevan oikealta aikakaudelta ja siinä käytettyjen sanojen perusteella kirjoittajan on täytynyt olla poikkeuksellisen hyvin koulutettu henkilö. En pystynyt kääntämään kaikkia sanoja ja perinteinen tutkimus ei valaisisi mysteeriä enempää. Historiantutkimusta ei voinut tehdä rikkomatta lakia ja tässä tapauksessa olin varma riskin olevan sen arvoinen.

Velhotar sai valmistelut valmiiksi ja käskin häntä aloittamaan kutsumisen. Hän käveli lattiaan piirtämänsä suurikokoisen neliön viereen ja alkoi lausua taikaa kielellä jota en tuntenut. Huoneessa alkoi puhaltaa voimakas tuuli vaikka kaikki ikkunat olivat kiinni. Katsoin ihmeissäni velhotarta joka levitti jalkansa saadakseen paremman otteen lattiasta ja jatkoi taikomista päättäväisenä. Tuuli voimistui ja muistiinpanoni lensivät pitkin huonetta. Yritin kerätä papereita epätoivoisena enkä kiinnittänyt hetkeen huomiota huoneen keskiosaan. Kerättyäni paperini laitoin ne laatikkoon ja teippasin kannen kiinni vahvoilla teipeillä.

Kuulin huoneen keskeltä velhottaren epätoivoisen huudon. Käännyin ympäri ja näin hänen lentävän huoneen poikki. Velhotar löi päänsä seinään ja kaatui maahan tajuttomana. Yritin kävellä hänen luokseen mutta voimakas tuuli pysäytti liikkeeni ja jäin suu auki avuttomana katsomaan keskellä lattiaa kohoavaa pyörrettä. Hetkeä myöhemmin pyörteestä ilmestyi keskimääräistä lyhyempi mies joka oli pukeutunut kankaasta valmistettuun haarniskaan ja kädessään hän piteli pitkää kävelysauvaa. Mies astui pyörteestä ulos ja pyörre katosi paiskaten minut lattialle. Löin pääni lattiaan ja kaikki pimeni.


  • Wuntvor hahmo
Wuntvor
Kaartilainen
Taso: 17
  • Viestejä: 61
Wuntvor vastasi aiheeseen: Kirjastonhoitajan tarina
26.08.2018 19:37 #2

Päiväjäinen


Juoksin Sallan kanssa kapeaa ja hämärää tunnelia pitkin. Kuulin selkäni takaa lähestyvien askelten äänet mutta en pystynyt juoksemaan nopeammin. Edessä näin käytävän kääntyvän vasemmalle ja tiesin olevani lähellä hautakammiota.
”Luon sinetin käytävän suulle, pidättele niitä kunnes taika on valmis.”
Salla nyökkäsi ja jäi odottamaan käytävään. Aloitin lausumaan taikaa ja kuulin hämärästi käytävästä kuuluvat salamataiat. Sain taian valmiiksi ja huusin Sallalle: ”Juokse!”.
Odotin kunnes Salla ehti vierelleni ja lausuin sanan joka viimeisteli taian. Olennot ilmestyivät käytävän suulle mutta ne eivät päässeet sinetistä läpi.

Käännyin kohti vastakkaisella seinällä olevaa käytävää ja viittasin Sallaa seuraamaan. Päästyäni käytävän luo kuulin lähestyvät äänet, ihan kuin joukko ihmisiä laahaisi jalkojaan lattiaa pitkin. Hetkeä myöhemmin kulman takaa ilmestyi näkyviin loputtomalta näyttävä lauma olentoja.
”Niitä on liian paljon, pystytkö luomaan sinetin jos pidättelen niitä?”
”Yritän parhaani”, Salla vastasi hengästyneellä äänellä.
Kävelin kolme askelta käytävään antaakseni Sallalle tarpeeksi tilaa ja lähetin salaman käytävään. Ruumiinkappaleita lensi pitkin käytävää mutta olentoja ilmestyi lisää kulman takaa. Lähetin taikoja yksi kerrallaan käytävään kunnes pysyin hädin tuskin pystyssä ja käytävä oli täynnä ruumiita.
”Juokse!” Salla huusi ja juoksin kohti kammiota. Kun pääsin perille Salla viimeisteli taian ja olimme turvassa toistaiseksi.

Istuuduin seinän viereen haukkomaan henkeä ja odotin hengitykseni tasaantumista. Salla istui viereeni ja katsoi minua hymyillen. ”En olisi uskonut loppukokeen olevan näin jännittävä.”
”Veit sanat suustani”, vastasin hymyillen.
”Olentoja on käytävässä ainakin kymmenen tusinaa, emme pääse pois täältä käytävää pitkin.” Salla vastasi mietteliäänä.
”Ehkä voisimme sulattaa kattoon tunnelin?”, ajattelin ääneen.
”Se voisi onnistua mutta sinetit pettävät ennen kuin tunneli olisi valmis eikä meillä olisi voimia vahvistaa sinettejä. Yritetään luoda ovi, hiivin mestarin työhuoneeseen eilen ja tutkin hänen loitsukirjaansa. Taika ei ole liian vaikea”.
”Oletko täysin varma?”, kysyin epäilevällä äänellä koska loitsukirja oli vahvasti vartioitu.
”Se on paras vaihtoehto tällä hetkellä”, Salla vastasi ja kuvaili loitsun rakenteen sekä loitsusanat.

Kävelimme kammion nurkkaan ja valmistelimme taian. Piirsimme seinään oven ääriviivat ja aloitimme loitsun. Lausuimme loitsun viimeistelevän sanan yhteen ääneen ja seinään avautui näkymä hautakammion ulkopuolella olevasta kivilouhoksesta. Katsoin tarkemmin ympäristöä ja huomasin näkymän vääristyneen. Puut olivat kuolleita, pellot olivat lakastuneita ja jopa kivet näyttivät liian harmailta.
”Loitsu ei onnistunut, yritetään jotain muuta keinoa.”
”Se on ainoa vaihtoehto”, Salla vastasi ja yritti työntää minut ovesta. Yllätyin ja taistelin vastaan mutta Salla oli liian voimakas ja jalkani liukuivat kiviä pitkin kohti ovea.

Näin silmäkulmastani liikettä ja käänsin päätäni oikealle. Ehdin näkemään Puisen opiston värejä kantavan loitsijan ruumiin nousevan haudasta ja lähettävän tulipallon meitä kohti.
”Varo”!, huusin Sallalle ja yritin kaataa hänet maahan tuloksetta. Tulipallo osui Sallaan polttaen hänet poroksi ja menetin tasapainoni. Kaaduin maahan pidellen kiinni Sallan hiiltyneestä ruumista pahoin palaneilla käsilläni. Irrotin otteeni ja lähetin salaman kohti loitsijaa joka kaatui maahan. Nostin Sallan ruumiin maasta ja raahasin häntä kohti ovea. Hartioihini tartuttiin takaa päin voimakkaalla otteella ja kaaduin maahan.

”Herää”! Markus huusi ja ravisteli olkapäitäni. Avasin silmäni ja näin olevani majatalossa. Siristin silmiäni koska ikkunasta tuleva auringonpaiste häikäisi liikaa.
”Taisit nähdä painajaisen?”, Markus kysyi.
”Ei, se oli muisto menneisyydestä”, vastasin hauraalla äänellä ja aloin itkemään epätoivoisena. Tunsin kuinka Markus laittoi kätensä olkapäälleni yrittäen lohduttaa minua.


  • Wuntvor hahmo
Wuntvor
Kaartilainen
Taso: 17
  • Viestejä: 61
Wuntvor vastasi aiheeseen: Kirjastonhoitajan tarina
27.09.2018 21:12 #3

Kirjani tapahtumat etenevät kolmen eri henkilön näkökulmista. Ensimmäinen näyte oli historiantutkijan näkökulmasta. Toinen kirjoitus oli velhokisällin näkökulmasta. Tämä näyte on kolmannen henkilön näkökulmasta mutta en anna mitään vihjettä kenestä voisi olla kyse...

Kannattaa muistaa että kertojilla on erilaiset tiedot maailmasta jossa he elävät ja he saattavat tulkita tapahtumia väärin.

Tarinan jatko riippuu lukijoista, jos kirjoituksiani ei kommentoida en lisää tähän ketjuun tekstejä ja jatkan käsikirjoituksen kirjoittamista. Jos kirjoituksia kommentoidaan lisään ketjuun satunnaisesti uusia tekstejä mutta en halua paljastaa romaanin juonta etukäteen. Siksi mahdollisesti tulevaisuudessa lisäämäni uudet tekstit antavat taustaa romaanille mutta niissä ei käsitellä romaanin tapahtumia ja mahdollinen aikataulu on avoin.


- - - - -

Tavallinen päivä kirjastossa


Heräsin auringon laskiessa, venyttelin ja hiivin portaita pitkin kirjastoon. Odotin nurkassa kunnes kirjastonhoitaja ja hänen apulaisensa lähtivät kirjastosta. Ulko-oven lukitsemisen jälkeen kävelin kaikessa rauhassa kirjahyllyjä kohti ja mietin sopivaa illallista.

Pysähdyin Metsämaan historiaa käsittelevän hyllyn kohdalla ja katsoin kirjoja tarkemmin. Suuren vaelluksen ajasta kertovat kirjat olivat liian masentavaa luettavaa ja Metsämaan kuningaskunnan perustamisesta kirjoitetut kirjat olivat uskomattoman pitkäveteisiä. Silmiini osui kirja Metsämaan hirviöt ja taikaolennot. Kirja oli Kirjastonhoitajien killan toimittama mikä herätti kiinnostukseni, killan kirjat olivat laatutavaraa. Otin kirjan hyllystä ja mietin sopivaa pääruokaa. Päätin katsoa löytyisikö matkakertomusten joukosta sopivaa lukemista.

Kävelin kaupungin hallintoa käsittelevän hyllyn ohi ja huomasin sattumalta hyllyssä ohuen kirjan jonka nimestä ei saanut selvää heikkolaatuisen materiaalin vuoksi. Avasin kirjan ja huomasin sen olevan Jaarli Siivilän sanelun perusteella kirjoitettu suunnitelma Vihreänlahden kaupungin kehittämiseksi. Kirjan ensimmäisessä luvussa painotettiin rehellisyyden merkitystä hallinnossa ja kylmät väreet tuntuivat niskassani. ”Rehellinen aatelinen??? Ihan varmasti. Ja minä olen Metsämaan kuningas.” Kohautin olkapäitäni ja laitoin kirjan takaisin hyllyyn.

Löysin matkakertomusten joukosta Vihreän velhottaren kirjoittaman kuvauksen matkastaan Vihreän meren itäisellä rannikolla sijaitsevissa kaupungeissa. Kirja vaikutti hyvin kiinnostavalta ja ajattelin sen sopivan hyvin pääruuaksi. Mietin hetken jälkiruokaa ja päätin katsoa löytyisikö merenkulkua käsittelevästä hyllystä kiinnostavaa lukemista.

Käännyin vasemmalle ja silmiini osui uskomattoman paksu kirja. Otin sen hyllystä ja avasin kannen. Kirja oli Vapaaherra Pihan sanelema kertomus urotöistään Pronssikaupungin ja Vihreänlahden kaupungin välisen kauppasodan aikana kuusi vuotta aikaisemmin. Kirjan mukaan Pihan soturitaidot olivat ratkaisseet sodan Vihreänlahden kaupungin hyväksi mutta en uskonut sanaakaan koska palkkasoturit eivät ole luotettavia. Lisäksi olin kuullut huhuja joiden mukaan Piha oli käyttänyt aikansa rosvoiluun ja hävitykseen. ”En ymmärrä miten Piha onnistui pääsemään kaupunginvaltuustoon. Hopeakolikot ovat varmasti vaihtaneet omistajaa tai voisiko kyse olla kiristyksestä?” Laitoin kirjan takaisin hyllyyn ja kävelin merenkulkua käsittelevien kirjojen luo.

Selailin hyllyä ja huomasin huonokuntoisen kirjan joka käsitteli ensimmäistä Metsämaahan kohdistunutta tutkimusmatkaa yli tuhat vuotta aikaisemmin. Muinaishistoria oli kiinnostava aihe ja valitsin kirjan jälkiruuaksi.

Istuuduin pöydän ääreen ja aloin lukemaan intohimoisesti. Tunteja myöhemmin suljin kirjat ja nojauduin tuolissa taaksepäin tyytyväisenä. Laadukas lukeminen oli täyttävää ja päätin jättää työt toiselle päivälle. Vein kirjat takaisin hyllyihin ja kävelin takaisin kellariin. Heittäydyin sänkyyni ja nukahdin heti. Näin unia taikaolennoista ja kaukaisista maista.


  • Carpe hahmo
Carpe
Kisälli
Taso: 8
  • Viestejä: 14
Carpe vastasi aiheeseen: Kirjastonhoitajan tarina
28.04.2019 15:09 #4

Hei, tulipa jostain syystä luettua nämä sun jutut. Eipä ole kukaan ikävä kyllä sulle mitään vastaillut aikaisemmin.
No minä voin jotain huomioitani tähän laittaa, vaikka olen täysin amatööri näissä kirjoitushommissa.
Oikeastaan en edes pidä näistä velho ja loitsuamis jutuista juurikaan, no kuitenkin tuli tämä luettua.
Siis heti kiinnitti homiota että pilkkuja puuttuu aika paljon ennen - ja- sanoja.
Viimeisessä osiossa mainitset 11 kertaa sanan - hylly -. Kyllä lukija heti alussa tajuaa että ne kirjat ovat hyllyissä, ei tarvitse joka kerran mainita että - otin kirjan hyllystä---laitoin kirjan takaisin hyllyyn---. Riittää kun sanoo että laitoin sen takaisin. Tuo jatkuva hyllyjen mainitseminen pistää ikävästi silmään.
Eipä minulla muuta kun en tosiaan ole riittävän pätevä juuri muuten arvostelemaan. Tsemppiä jatkoon.


  • Wuntvor hahmo
Wuntvor
Kaartilainen
Taso: 17
  • Viestejä: 61
Wuntvor vastasi aiheeseen: Kirjastonhoitajan tarina
01.05.2019 18:34 #5

Kiitos kommenteista.

Mitä pidit tarinoiden henkilöistä, juonista jne.?


  • Carpe hahmo
Carpe
Kisälli
Taso: 8
  • Viestejä: 14
Carpe vastasi aiheeseen: Kirjastonhoitajan tarina
03.05.2019 00:37 #6

Niin no nämä pätkät ovat aika lyhyitä, ei oikein pääse kiinni hahmoihin. Varsinkaan kun ei oikein tiedä keitä he ovat. Kuka oli Salla? mikä hänen suhteensa oli toiseen henkilöön?
Mitä he pakenivat? Ja niin edelleen. Vaikea sanoa juonesta ja henkilöistä näin vähäisellä tiedolla. Pitäis lukea tarina aivan alusta että tajuais kaikki hahmot ja heidän suhteensa toisiin hahmoihin ja tapahtumiin. Reipasta äksöniähän tässä tuntuisi kyllä olevan.


  • Wuntvor hahmo
Wuntvor
Kaartilainen
Taso: 17
  • Viestejä: 61
Wuntvor vastasi aiheeseen: Kirjastonhoitajan tarina
16.05.2019 12:31 #7

Tekstien tarkoituksena on toimia pintaraapaisuna romaaniin ja esitellä päähenkilöt.

Romaanissa toimintaa on vähemmän kuin näistä pätkistä voisi luulla, ensimmäinen ja kolmas tarina kuvaavat paremmin tyyliä.


Valvojat: IivariDyn
Paikalla 2 jäsentä ja 77 vierailijaa
Pisania, punnort
Uusin jäsen: Timo
Jäseniä yhteensä: 8641