Angela Sommer-Bodenburg (Pikku vampyyri -sarja)

Angela Sommer-Bodenburg
Pikku vampyyri
Pikku vampyyri muuttaa
Pikku vampyyri matkustaa
Pikku vampyyri maalla
Pikku vampyyri -sarjan 4 ensimmäistä osaa
Kustannusosakeyhtiö Otava

Huhtikuuni painoittui tosiaan lukemisen suhteen vampyyreihin. Hieman minua nolottaa kun ajattelen kuinka lyhyitä nämä kaikki 5 lukemaani tarinaa olivat ja kuinka vähän siis ehdin lukemaan huhtikuussa. Se miksi arvostelen nämä kaikki 4 ensimmäistä osaa tätä Pikku vampyyri -sarjaa yhdessä arvostelussa, johtuu siitä, että kun se kerran onnistuu niin miksei?

Tämä todella nuorten oma vampyyrisarja oli riemastuttava kokemus tässä maailman hullussa nykyvampyyrivillityksessä. Oli ihana lukea jotain erilaista, todella erilaista, vaikka se olikin nuorille suunnattua. Tarina on erittäin yhtenäisesti kirjoitettu ja tyyli on koko neljän osan ajan hyvin paljon sama. Siksi minä arvostelen nämä neljä ensimmäistä lukemaani osaa yhdessä arvostelussa. Koska se kerran onnistuu.

Jokainen osa on selkeästi osa suurempaa kokonaisuutta eli tarinaa ja tarina on todella yhtenäinen. Silti jokainen osa oli mielenkiintoinen ja erilainen eikä tylsä tai samanlainen kuin toinen osa. Olen miettinyt näitä kaikkia tähän asti lukemiani vampyyritarinoita eli en todellakaan vielä läheskään kaikkia julkaistuja ja sitä miksi minä en juurikaan pidä aikuisille suunnatuista tarinoista, mutta sitten jokin todella nuorille, voisi sanoa, että lapsille suunnattu vampyyritarina on minusta sitten hieno. Kuinka omituinen ihminen minä oikein olenkaan? Nooo...

Legendaarinen muistini kertoo, joskin hämärin muistikuvin, että tästä Pikku vampyyri -kirjasarjasta on tehty myös telkkasarja. Toivon tosiaan, että se tulee joskus telkasta uusintana, jotta voin katsoa sen.

Ainoa asia mikä tuotti minulle hankaluuksia tässä kirjasarjassa olivat nimet. En ole varma onko kirjailija sitten saksalainen vai minkä maalainen, mutta nimet olivat hankalia, joskin hieman hauskan kuuloisia.

Tarinan henki, sielu ja ääni, nämä kaikki kolme tärkeintä asiaa, ovat kaikki olemukseltaan hienoja, riemastuttavan erilaisia, ihanan raikkaita ja huumorintajuisia. Ehkä minä pidän tästä lasten vampyyrisarjasta siksi, että se näyttää todellakin varsin hävyttömästi pitkää nenää koko ennalta-arvattavalle vampyyrikulttuurille.

Annan tälle sarjalle ja sen neljälle eka osalle 10 pisteestä kokonaiset 7 pistettä. Mikä on lastenkirjallisuudelta jo melkoinen saavutus.

Oih, Pikkuvampyyrit oli ihania!
Pari vuotta sitten ostin pari uusintapainos kokoelmaa kirjoista, harmi ettei kaikki kirjat olleet niissä.

Mietinkin mistä tuo kirjailijan nimi oli tuttu aikanaan tuli kyllä luettua kaikki pikku vampyyrit jotka vain käsiini sain, taisinpa joskus ala-asteella jopa tehdä jostain sarjan osasta kirja-arvostelun kouluun...

Tulee ihan nostalginen fiilis