Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Thomas Pynchon: Painovoiman sateenkaari

  • VMN hahmo
VMN
Painajainen
Taso: 35
  • Viestejä: 229
VMN loi aiheen: Thomas Pynchon: Painovoiman sateenkaari
02.01.2015 23:52 #1

Thomas Pynchon: Painovoiman sateenkaari

Teos 2014 - Risingin tietokannassa

Salaperäinen Thomas Pynchon on suuri ja mystinen kirjailija: miehestä on olemassa vain kourallinen valokuvia, Wikipediassa vuodelta 1953, ja hänen ääntäänkin on kuultu vain muutamia harvinaisia kertoja, muun muassa Simpsoneissa. Hänen vuonna 1973 kirjoittamaansa Painovoiman sateenkaari -romaania pidetään yhtenä parhaista amerikkalaisista romaaneista. Tuhatsivuinen eepos on nyt vihdoin saatu suomennettua, jotta myös suomalaiset voisivat heittäytyä sodan kaaokseen.

Painovoiman sateenkaari on Korkea Kirjallisuutta isoilla alkukirjaimilla: tuhanteen sivuun on ahdettu hämmentävän paljon hahmoja, tapahtumia, huumekohtauksia, matematiikkaa, musikaalia, seksiä, eritteitä ja kaikkea, mitä kuvitella saattaa. Kriitikot ovat ylistäneet kirjaa, sen rohkeutta kirjoittaa törkyä, siitä löytyvää terävää havainnointia, massiivista taustatyötä, omaperäisyyttä ja ylipäätänsä sen hienoutta. Kirja olisi voinut voittaa vuoden 1974 Pulitzer-palkinnon, mutta kirjan sisältämä koprofiliakohtaus osoittautui esteeksi, mikä itsessään kuvaa hyvin kirjaa.

Lue lisää...


Blogi kirjoittamisesta ja kirjoista:
kirjailijankellarissa.blogspot.fi/

Viimeksi muokattu: 02.01.2015 23:58 : Dyn.

  • Jouni hahmo
Jouni
Epäkuollut
Taso: 25
  • Viestejä: 25
Jouni vastasi aiheeseen: Thomas Pynchon: Painovoiman sateenkaari
14.03.2015 01:13 #2

Sain tämän tiiliskiven nyt luettua, ja ensikommenttini on: uh huh. Kirjan jälkisanoissa on Tiina Käkelä-Puumala hyvin kiteyttänyt keskeisen lukufiilikseni: "Kerronnasta tulee virta joka vie eteenpäin niin että lukija kadottaa suunnan- ja ajantajunsa ja koettaa vain räpiköidä mukana". Tunnustan suoraan, että koin ajoittain tekstin olevan niin tiheää tajunnanvirtaa, että annoin sen vaan virrata lävitseni sen tarkemmin yksityiskohtiin pysähtymättä. Pulitzer-palkinnon komitea oli aikoinaan kritisoinut romaania sanoilla ylityöstetty, rivo ja vaikeaselkoinen. Ja kaikki nuo sanat pitävät kyllä paikkansa, kirja on todella kompleksinen ja kaoottinen, monin paikoin todella rivo/perverssi ja tekstissä on ihan käsittämätön määrä kaikenlaista pikkutietoa/kuvailua/yksityiskohtia. Voin vain kuvitella millainen urakka pelkästään tällaisen eri alojen tietomäärän kerääminen on ollut aikana ennen Internettiä. Siltikin, vaikka en ole tiiliskiviromaanien ylin ystävä enkä harrasta juuri ollenkaan maailmankirjallisuuden klassikkoja, niin minulle ei kirjaa läpi taistellessa tullut kertaakaan mieleen jättää sitä kesken, eli joku outo viehätys siitä löytyy. Kaiken outouden seassa kirjasta löytyy joitain todella hauskoja kohtauksia, ja myös taitavaa ja kaunista kielenkäyttöä. Mutta summa summarum, en oikein tiedä kenellä tätä voisi suositella, lähinnä varmaan henkilölle joka ei pelkää haastetta ja haluaa kokea Jotain Ihan Muuta. Eli se on helppo luvata, että ihan tällaista lukukokemusta tuskin on aiemmin kohdannut.


Paikalla 1 jäsen ja 41 vierailijaa
punnort
Uusin jäsen: Jimbo Whateverson
Jäseniä yhteensä: 8723