Uusimmat viestit

Uusimmat keskustelut

Vuoden 2017 lukuelämykset

  • Emelie hahmo
Emelie
Verivelho
Taso: 57
  • Viestejä: 2721
Emelie loi aiheen: Vuoden 2017 lukuelämykset
29.12.2017 09:13 #1

Taas on vuosi kulunut ja varmaankin jokunen kirjakin tullut luettua. :)

Mitkä olivat vuoden 2017 lukuelämykset? Mikä teos oli parhain, jäikö jokin erityisesti mieleen, löysittekö uusia kirjoittajatuttavuuksia? Entä osallistuitteko lukuhaasteisiin ja löytyikö sitä kautta lukuelämyksiä?


I have seen the future .... and I do not wish to go there again.

  • Wind hahmo
Wind
Tähtipilotti
Taso: 40
  • Viestejä: 601
Wind vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
29.12.2017 11:47 #2

Olen lukenut tänä vuonna enemmän kuin ikinä, 156 kirjaa. Tämä taitaa olla vieläkin ruuhkavuosien jälkeistä oireilua, moneen vuoteen en ehtinyt lukea juuri lainkaan ja nyt otan vahinkoa takaisin. Suoritin kolme lukuhaastetta (Goodreads, Popsugar ja Helmet) ja henk.kohtaisena haasteena luin klassikoita, niitä kertyi 23. Taisin myös lukea aiempaa enemmän englanniksi, 70 kirjaa. Spefiä tuli luettua aiempaa vähemmän. Paperikirjojen ohella luin jonkin verran e-kirjoja, kolmasosa oli äänikirjoja.

Parhaat lukukokemukset tänä vuonna:

Spefi
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta
Robin Hobb: Assassin’s Fate
Marissa Meyer: Cinder

Jännitys
Beth Lewis: Suden tie
Stephen King: Misery

Klassikot
Shakespeare: Romeo ja Julia
Franz Kafka: The Metamorphosis
Alexandre Dumas: Monte Criston kreivi

Tietokirjat
Lari Kotilainen: Kielen elämä : suomen kieli eilisestä huomiseen

Muut
Ruta Sepetys : Salt to the Sea
Alice Walker: Häivähdys purppuraa
Eowyn Ivey: Maailman kirkkaalle laidalle
Shirley Jackson: We Have Always Lived in the Castle
Sherman Alexie: The absolutely true diary of a part-time Indian
John Irving: Ystäväni Owen Meany


Minä en pingota, olen vain äärimmäisen valpas.

Viimeksi muokattu: 29.12.2017 11:55 : Wind. Syy: lukumäärien päivitys

  • Pisania hahmo
Pisania
Riivaaja
Taso: 44
  • Viestejä: 745
Pisania vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
01.01.2018 18:05 #3

Toissa vuoden lukusaldoni oli paras pitkiin aikoihin, mutta viime vuonna onnistuin parantamaan sitäkin ihan reippaasti. 2017 saldoni oli 206 kirjaa ja 40 sarjista. Tämä osoittaa, että lukuhaasteet ovat hyödyllisiä, koska ne antavat uutta virtaa ja innostusta lukuharrastukseen. Tässä on vuoden parhaimmisto (ja peräpään pitäjät) jonkinlaisessa paremmuusjärjestyksessä.

Kaunon Top 5
Frances Hardinge: Cuckoo song, The lie tree
Yann Martel: The high mountains of Portugal
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Väärän kissan päivä
Catherynne M. Valente: Radiance
Annie Proulx: Ässä hihassa

Sarjiksien Top 5
Derd Backderf: My friend Dahmer
Pauli Kallio & Christer Nuutinen: Kramppeja ja nyrjähdyksiä – Koko maailman paino
Petteri Kantola: Ajan kanssa
Riad Sattouf: Tulevaisuuden arabi 3
Roz Chast: Can't we talk about something more pleasant?

Bottom 3
Virginia Woolf: Jaakobin huone
Patricia Highsmith: Öinen huuto
Peter Fröberg: Laulu nousevalle myrskylle
Nämä olivat niin tuskallista luettavaa. Jos eivät olisi olleet haastekirjoja, en olisi lukenut loppuun.

Vuoden yllättäjä
Willa Cather: The professor's house
Odotin tämän olevan kovinkin tylsä, mutta se osoittautui kiinnostavaksi ja hienosti kirjoitetuksi pikku tarinaksi.

Vuoden pettymykset
Stella Gibbons: Cold Comfort Farm
Jenny Lawson: Furiously happy
Neil Gaiman: Norse mythology
Liian suuret odotukset kostautuivat ankarasti.

Vuoden kirjailijan tittelin vie Jonathan Coe, jolta luin seitsemän kirjaa. Eniten tykkäsin Unen talosta, Number 11:stä ja Suljetusta piiristä

Vuoden sarjaksi taasen nimeän Margaret Atwoodin Maddadam-trilogian.


I know this looks like nothing, but it's actually bad.

  • Wind hahmo
Wind
Tähtipilotti
Taso: 40
  • Viestejä: 601
Wind vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
01.01.2018 18:15 #4

^Huikea saavutus! Ikävä kuulla että Norse mythology oli pettymys, lainasin sen juuri kirjastosta. Noh, tämä laski minun odotuksia, ehkä en petykään. TBR-listallani on myös Virginia Woolfia. Pitänee vähän miettiä...


Minä en pingota, olen vain äärimmäisen valpas.

  • Pisania hahmo
Pisania
Riivaaja
Taso: 44
  • Viestejä: 745
Pisania vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
01.01.2018 18:29 #5

Älä lannistu Wind! Norse mythology on ainakin Goodreasissa saanut paljon kiitosta, joten taidan olla mielipiteineni vähemmistössä. Luultavasti vika ei ollut niinkään Gaimanissa kuin itse norskitaruissa. En ole niihin oikein koskaan tykästynyt yrityksistä huolimatta. Ja Woolf sitten... no, tuo oli kolmas ja taatusti viimeinen kerta kun hänen teokseensa tartun. Mutta ei kai hän ole klassikkoasemaansa voinut nousta ilman ansioita. Olen vaan tämmöinen ymmärtämätön moukka.


I know this looks like nothing, but it's actually bad.

  • Emelie hahmo
Emelie
Verivelho
Taso: 57
  • Viestejä: 2721
Emelie vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
03.01.2018 14:18 #6

Mun lukusaavutukset vuodelle 2017 eivät olleet ihan yhtä hyviä kuin muutamana aikaisempana vuonna. Loppuvuoden lukusaldoa rajoitti selvästi intensiivinen knitflix-kausi.. Tulipa sitä luettua kuitenkin 233 kirjaa, joista 48 oli sarjakuvia. Luetusta 185 kirjasta vain 28 oli suomeksi, muut englanniksi. Spefiä oli kaikkinestaan 107 teoksen verran. Hugoihin osallistuminen näkyi selvästi luetuissa teoksissa, spefiä oli enemmän kuin mitä muuten olisi tullut luettua.

Parhaimmat teokset

Claire Mackintosh: Annoin sinun mennä
Terry Pratchett: Vartijat hoi!
Terry Pratchett: Equal Rites
Stephen King: Vihreä maili
Jay Asher: Thirteen Reasons Why
Mötley Crüe: The dirt - törkytehdas

Vuoden 2017 lukuelämyksiin kuului siis Pratchettiä, hiukan kauhua, dekkarointia, ihmissuhdedraamaa traagisimmillaan ja käsittämätöntä toilailua.



Kunniamaininnat spefiteoksista

N.K. Jemisin: The Fifth Season
N.K. Jemisin: The Obelisk Gate
Kai Ashante Wilson: A Taste of Honey
Siri Pettersen: Mahti
Sergei Lukjanenko: Viimeinen partio
Tove Jansson: Taikatalvi
Joe Abercrombie: Half a King



Parhaimmat sarjakuvat

Sarah Andersen: Adulthood Is a Myth
Sarah Andersen: Big Mushy Happy Lump
Brian K. Vaughan: Saga, Vol. 1
Garth Ennis: The Punisher MAX: Born
Garth Ennis: The Punisher MAX, Vol. 3: Mother Russia
Garth Ennis: The Punisher MAX, Vol. 4: Up is Down and Black is White

En pystynyt valitsemaan vain yhtä Ennisin Punisher-sarjakuvaa, nämä valitut olivat kaikki yhtä hyviä omalla tavallaan.



Pettymykset

Gaston Leroux: The Phantom of the Opera
Margaret Atwood: Oryx and Crake
William Gibson: Neurovelho

Vuoden 2017 pettymykset eivät olleet minun mielestäni huonoja teoksia, ne eivät vaan täyttäneet odotuksia.


I have seen the future .... and I do not wish to go there again.

  • Astorethein hahmo
Astorethein
Teknovelho
Taso: 41
  • Viestejä: 845
Astorethein vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
04.01.2018 22:03 #7

Luin viime vuonna yhden kirjan, joka oli Stephen Kingin Herääminen. Se on siis vuoden lukukokemukseni mitä romaaneihin tulee ja vieläpä hyvässä mielessä. Pettymyksiä en sattuneesta syystä kohdannut.


I'm just a normal everyday pervert.

  • FreakyMike hahmo
FreakyMike
Teknovelho
Taso: 44
  • Viestejä: 357
FreakyMike vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
05.01.2018 00:58 #8

En oikein muista mitä kaikki kirjoja vuoden aikana tuli luettua, koska en pitänyt mitään listaa niistä. Kaunokirjallisuutta meni ehkä noin 12-15 teosta, joista suurin osa historiallisia romaaneja ja tietokirjojakin kului noin 25-30 kpl. Eniten tykkäsin luultavasti Jaana Juvosen kirjoittamasta tietoteoksesta "Parikkalan historia"
Siinä oli paljon kaikenlaista tietoa myös kotikyläni Änkilän vaiheista viimeisen 500 vuoden ajalta ja kiinnostavaa juttua myös sukuni vaiheista eräässä toisessa kylässä mistä alkujaan muutimme Änkilään 1800-luvulla.
Mangasarjakuvia tuli kuitenkin tahkottua ihan roppakaupalla, joten tuossa parikymmentä joista tykkäsin eniten, mutta listattu kuitenkin vain pelkässä aakkosjärjestyksessä eikä paremmuuden mukaan.

10 parasta "valmista" mangasarjaa tai lyhytjulkaisua:

Inio Asano: Oyasumi Punpun
Boichi: Hotel
Muneyuki Kaneshiro & Akeji Fujimura: Kamisama no Iutoori
Yagi Norihiro: Angel Densetsu
Yoshitoki Oima: Koe no Katachi
Katsuhiro Otomo: Domu - A Child's Dream
Jiro Taniguchi: Haruka na Machi e
Kenji Tsuruta & Shinji Kajio: Omoide Emanon / Sasurai Emanon
Tetsuya Tsutsui: Yokokuhan
Yuki Urushibara: Suiiki

Keskeneräisten sarjojen kärkikymmenikkö:

Tukushi Akihito: Made In Abyss
Inio Asano: Dead Dead Demon's Dededededestruction
Mizutani Fuka: 14 sai no Koi
Hajime Isayama: Shingeki no Kyojin
Kumo Kagyu & Kosuke Kurose: Goblin Slayer
Muneyuki Kaneshiro & Nishida Kensuke: Jagaaaaaan
Kugane Maruyama & Fugin Miyama: Overlord
Satoru Noda & Hiroshi Nakagawa: Golden Kamuy
One & Yusuke Murata: One-Punch Man
Kaiu Shirai & Posuka Demizu: Yakusoku no Neverland


  • Skie hahmo
Skie
Senesalkki
Taso: 41
  • Viestejä: 748
Skie vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
05.01.2018 01:21 #9

Luin viime vuoden aikana noin kolmisenkymmentä kirjaa, mikä on suurin piirtein keskiarvo nykyään luettujen kirjojen määrässä. Vuonna 2016 luin nelisenkymmentä kirjaa mutta 2015 vähemmän kuin nyt. Mitään valtavan suuria lukuelämyksiä ei tänä vuonna tullut kohdattua, mutta top3 olisi luultavasti:

Kang Han: Vegetaristi
Daniel O'Malley: The Rook
C.S Pacat: Prince's Gambit

Lisäksi kunniamaininnat kahdelle teokselle: Väinö Linnan Tuntemattomalle sotilaalle, joka oli lukukokemuksena vaikuttavampi kuin olin odottanut sekä Hao Jingfangin Folding Beijingille, jonka konsepti jäi kuukausiksi pyörimään mieleen.


Always follow your doubts.

  • Eija hahmo
Eija
Riivaaja
Taso: 44
  • Viestejä: 484
Eija vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
05.01.2018 16:49 #10

Luin suurin piirtein 70 kirjaa vuonna 2017

Parhaimmistoa oli:

Beth Lewis: Suden tie - En odottanut mitään ja tuli ihan yllätyksenä, miten paljon kirjasta pidinkään.
Daniel Abraham: A Shadow in Summer - Jatkot pitäisi saada luettua pikimmiten. Jo nyt on unohtunut paljon.
Roger Zelazny: A Night in the Lonesome October - Hauska, herttainen ja outo.
J. R. R. Tolkien: Húrinin lasten tarina - Tyylikkäästi kerrottu tarina lumosi ja vei mennessään.
Andrzej Sapkowski: Myrskykausi – taattua Noituri laatua.
Brian K. Vaughan/Fiona Staples: Saga 1-6 sarja – Hauskaa tarinointia ja ne hahmojen ilmeet on niin taitavasti ja osuvasti kuvattu.
Glen Cook: Valkoinen ruusu – toivottavasti sarjan suomentaminen jatkuu, mutta onneksi ensimmäinen trilogia suomennettiin kokonaisuudessaan.
Alastair Reynolds: Kostaja – varsin mainio avaruusseikkailu


  • HourglassEyes hahmo
HourglassEyes
Varakreivi
Taso: 51
  • Viestejä: 1841
HourglassEyes vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
08.01.2018 19:56 #11

Omia vuoden parhaimmistoa olivat

Mikko Kamula: Ikimetsien sydänmailla
Erika Vik: Kaksoisauringot sarjan ensimmäinen ja toinen osa
Brian K. Vaughan, Fiona Staples: Saga osat 1-4
James Bowen: Katukatti Bob kissa joka muutti elämäni
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen
Mike Carey: Lucifer, book 5
Katri Alatalo: Käärmeiden kaupunki

Kotimainen fantasia nousi kovasti silmissäni tämän vuoden aikana, bravo!

Pettymyksiä olivat

Paul Tremblay: A head full of Ghosts
Jenny T. Colgan: Spandex and the City

Näitä nyt oli pari muutakin, mutta näiden kahden kohdalla odotukset olivat selvästi liian korkealla.


"Transient guests are we"
~Hideyuki Kikuchi~

  • Vanamo hahmo
Vanamo
Lentäjä
Taso: 33
  • Viestejä: 306
Vanamo vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
13.01.2018 17:39 #12

Viime vuosi uhkasi jäädä vielä huonommaksi lukuvuodeksi kuin heikot edeltäjänsä. Marraskuussa päätin osallistua Marraskuun lukuhaasteeseen eli ideana lukea 30 sivua päivässä. Lopulta luin päivittäin huomattavasti enemmän ja koko vuoden kirjamäärästä 17/22 on kahdelta viimeiseltä kuukaudelta. Ihan hyvä loppukiri.

Paras spefi:
- Robin Hobb: Narrin kohtalo & Fool's Assassin & Fool's Quest
- N. K. Jemisin: The Hundred Thousand Kingdoms & The Broken Kingdoms
- Jeff VanderMeer: Hävitys
- George R. R. Martin: Fevre Dream

Vuoden uusi kirjailijalöyty oli N. K. Jemisin. Hän nousi suosikkikirjailijoitteni joukkoon ja pelasti minut Hobb-vieroitusoireiden kynsistä. Olen nyt tämän vuoden puolella lukenut Inheritance-trilogian loppuun (jonka kaksi ensimmäistä osaa ovat yllä olevassa listassa) ja jossain vaiheessa jatkan uudemman sarjan pariin.

Paras ei-spefi
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

Paras tietokirja
Kameron Hurley: The Geek Feminist Revolution

Pettymys
Virve Sammalkorpi: Paflagonian perilliset - Iax Agolaskyn päiväkirjan säästyneet sivut

Suurin osa lukemistani Kuvastaja-voittajista ovat olleet todella hyviä, mutta tämä ei oikein ollut makuuni.

Kaikkiaan luin monta todella hyvää kirjaa viime vuonna ja olen tällä hetkellä taas innoissani lukemisesta ja samalla myös innoissani tästä jälleen heränneestä innostuksesta.


  • NoctilucA hahmo
NoctilucA
Epäkuollut
Taso: 29
  • Viestejä: 170
NoctilucA vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
14.01.2018 12:33 #13

Parhaat viime vuonna:

Catriona Ward: Rawblood (!)
Stephen Gregory: The Woodwitch
Asko Sahlbergin Göteborg-trilogia
Sarah J. Maasin Throne of Glass- sarjan 4. osa Queen of Shadows.

Elina Pitkäkankaan Kuura-trilogian toinen osa Kajo oli myös hyvä, joten aion lukea vielä kolmannenkin kirjan.


People need to start appreciating the effort I put in to not be a serial killer.

Viimeksi muokattu: 14.01.2018 12:33 : NoctilucA. Syy: typoilu

  • StaCa hahmo
StaCa
Ritari
Taso: 32
  • Viestejä: 278
StaCa vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
25.01.2018 02:19 #14

Luulen, että Väärän kissan päivä pääsee vuoden parhaiden listalle.

Jos saa lipsua ihan vähän tänä vuonna luettujen puolelle, niin pidin kovasti myös Milja Kauniston Luxusesta ja yllättäen Sini Helmisen Kiven sisässä -nuortenromaanista. Se alkoi kevyesti, mutta kokonaisuus toimi mainiosti.


Teiniromansseissa on aina liian vähän väkivaltaa.

stazzy.net/blogi

  • Jussi hahmo
Jussi
Arkkivelho
Taso: 59
  • Viestejä: 1352
Jussi vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
26.02.2018 23:15 #15

Viimeksi vastaavan viestin kirjoittaminen meni huhtikuulle – nyt sentään muistin ennen helmikuun loppumista...

Selvästi paras viime vuonna lukemani kaunokirja oli Emily St. John Mandelin Station Eleven. Tulin tietoiseksi romaanista, kun George R.R. Martin mainitsi sen suosikikseen vuonna 2014 ilmestyneistä. Dystopiakirja myös voitti Arthur C. Clarke -palkinnon. Vasta viime vuonna sain aikaiseksi Station Elevenin aloittamisen. Odottelin suomennosta, mutta sitä ei jostain syystä tullut, vaikka bestselleri käännettiin niin ruotsiksi kuin viroksikin.

Asema 11 on siitä harvinainen teos, että se sai sekä suuren yleisön että kriitikoiden suosion. Kirjassa toimi kaikki: kerronta oli kaunista ja vahvasti tunteisiin vetoavaa, ja henkilönkuvaus harvinaisen onnistunutta. Romaanin voisi luokitella myös mainstreamiksi – Mandel ei omasta mielestään kirjoittanut scifiä. Suomennoksen puuttuminen on todella sääli, sillä kirjasta puhutaan modernina klassikkona. Huomasin, että brittilaitoksessa Beth Lewisin Suden tien kerrotaan sopivan Station Elevenin faneille, mutta Suomessa tällaista mainoslausetta ei voida käyttää.

Station Elevenin jälkeen pidin seuraavaksi eniten Mark Lawrencen The Wheel of Osheimista ja Naomi Novikin Uprootedista. TWoO saattaa olla lukemistani Lawrencen kirjoista paras, ja se oli upea lopetus The Red Queen's War -trilogialle. Palkintoja kahminut Uprooted oli ihastuttava yksittäinen romaani, joka saavutti vanhojen satujen tunnelman.

Muita spefilukuelämyksiäni vuodelta 2017 (valitsin kymmenen, ovat aakkosjärjestyksessä kirjailijan nimen mukaan):

  • Leigh Bardugo: Six of Crows & Crooked Kingdom
  • Jack Campbell: Taipumaton
  • Neil Gaiman: Norse Mythology
  • Paul Hoffman: The Left Hand of God
  • Kameron Hurley: Infidel
  • Stephen King: 22.11.63
  • Ann Leckie: Ancillary Justice & Ancillary Mercy
  • Michael Moorcock: Gloriana
  • Andrzej Sapkowski: Myrskykausi
  • Tad Williams: The Heart of What Was Lost

Ensimmäisenä listauksen ulkopuolelle jäi Raymond E. Feistin Faerie Tale – viimeisenä mukaan pääsi The Left Hand of God. Paras lukemani ei-spefikirja vuonna 2017 taisi olla Bernard Cornwellin historiallinen romaani Linnake.


Paras young adult -kirja/sarja

Leigh Bardugo: Six of Crows -duologia


Paras sarjakuva

Brian K. Vaughan: Saga 5–6


Paras uudelleenluettu

Scott Lynchin Red Seas Under Red Skies. Luin kirjan toiseen kertaan, sillä valmistaudun The Thorn of Emberlainin julkaisuun. Luin viime vuonna (edellisvuosien tapaan) uudestaan Terry Pratchettin teoksia, näistä parhaimpana jäi mieleen Maskerade.


Suurin myönteinen yllätys

Emily St. John Mandelin Station Eleven, joka hämmästytti upeudellaan. En ollut lukenut häneltä mitään ennestään. Myös Naomi Novikin Uprootedin voisi mainita, se yllätti olemalla hyvin erilainen kuin naiselta aiemmin lukemani Temeraire-kirjat.


Pahimmat pettymykset
  • Siri Pettersen: Odininlapsi
  • M.R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö
Kumpikaan näistä ei ollut huono kirja; annoin molemmille kolme tähteä tietokannassa. Mutta odotin paljon enemmän. Molempia oli kehuttu kovasti, ja petyin sitten lukemisen jälkeen. Päätin olla jatkamatta Pettersenin trilogiaa eteenpäin. Ann Leckien Ancillary Sword täytyy myös mainita, sillä se oli selkeä tasonpudotus hienon ensimmäisen kirjan jälkeen. Onneksi Imperial Radchin päätösosa paransi.


Parhaat uudet tuttavuudet

Ykkönen on ilman muuta Emily St. John Mandel. Kunniamaininnan saavat:
  • Ann Leckie
  • Jack Campbell
  • Paul Hoffman


Viimeksi muokattu: 02.03.2018 16:07 : Jussi.

  • Dyn hahmo
Dyn
Arkkivelho
Taso: 66
  • Viestejä: 4083
Dyn vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
10.03.2018 16:52 #16

2017 luin vähemmän kuin varmaan koskaan ennen, ja siksi kaikki haasteenikin tylysti epäonnistuivat. Pääsyy varmasti oli tuo loppuun saatettu väikkäri, mutta muutenkin oli kiireinen vuosi, ja vietin enemmän aikaa tv-sarjojen parissa kuin lukemalla silloin kun oli jotain vapaa-aikaa. Joka tapauksessa muutama kirja jäi mieleen.

Paras spefi
Deborah Harknessin All Souls -trilogia. Romantiikkaa, taikuutta ja seikkailua, oikein hyvää aivot narikkaan -spefiä, joka imaisee mukaansa ilman sen suurempia panostuksia. Historiallisen fantsun ystävänä viehätyin maailmaan ja koska mukana oli myös hiukan akateemista elämää, mikäs sen parempi. Harmi, että suomennos ei koskaan edennyt ensimmäistä osaa pidemmälle.

Paras tietokirja
Svante Pääbon Neandertalilainen on malliesimerkki kirjasta, joka onnistuu samanaikaisesti olemaan erinomainen tieteen popularisointi ja yleistajuinen johdatus geeniteknologiaan ja dna-analyysiin. Pääbon työ muinais-DNA:n parissa on maailmanlaajuisesti huippuluokkaa, ja tässä kirjassa tutkimuksen prosesseja - yhtä lailla kuin tuloksiakin - avataan lukijalle erinomaisesti.

Paras ei-spefi
Tämän jaan tällä kertaa kahdelle hyvin erilaiselle historialliselle romaanille, ilman sen kummempaa järjestystä:

C. J. Sansom jäi toissavuonna mieleen 1500-luvulle sijoittuvista historiallisista dekkareistaan, nyt vuorossa oli 1940-luvulle sivoittuva romaani Winter in Madrid. Sansomille tyypillisesti ajankuva on vahva ja pikkutarkka, ja ajoittain erittäinkin synkkä tunnelma välittyy lukijalle hyvin. Juonellinen toiminta sijoittuu vahvasti kirjan loppupuolelle, joten Shardlake-sarjan intensiivisyyteen ei ihan päästy, mutta hyvä lukukokemus kaikenkaikkiaan. Jos Espanja ja toinen maailmansota kiinnostavat, tässä on ilman muuta kirja, johon kannattaa tarttua.

Jennifer Vanderbes: Easter Island. 1910-luvulle ja samanaikaisesti 1960-luvulle sijoittuva, kerroksittainen romaani, joka aukeaa lukijalle hitaasti mutta varmasti. Henkilöhahmot ovat ainakin minulle erittäin samaistuttavia, tiedonhaluisia naisia, joita kuitenkaan ei omana aikanaan ole ymmärretty tai he eivät ole saaneet kaikkia taitojensa perusteella ansaitsemiaan mahdollisuuksia. Mukana on niin tutkimusmaailman kuvausta (mulle aina läheinen aihe!), pääsiäissaaren omaleimaista historiaa, kulttuurintutkimusta kuin luonnontieteitäkin.

2018 sitten enemmän kirjoja. :smile:


This is hard, but that's how I wanted it.

Viimeksi muokattu: 10.03.2018 17:00 : Dyn.

  • iju hahmo
iju
Teknikko
Taso: 15
  • Viestejä: 29
iju vastasi aiheeseen: Vuoden 2017 lukuelämykset
17.03.2018 11:59 #17

Viime vuonna tulikin näköjään luettua paljon - ja kiitos Goodreadsin, näköjään osaan jopa kertoa mitä kirjoista olen pitänyt!

Ilot ja hämmästykset

Stephen Kingin Colorado Kid oli yllättävän hyvä. Tarkoitus oli selata tämä läpi, kun huomasin että Viaplayssä pyörinyt Haven-sarja perustui teokseen (niin löyhästi, etten kuuden jakson jälkeen löytänyt yhteyttä). Tykkäsin kuitenkin kirjan premissistä, jossa kuolleen ruumiin mysteerin selvittäminen ei ole kirjan pointti, vaan tapa jolla mysteerin avulla valaistaan hahmojen ja yhteisön välisiä siteitä.

Luin Hugoja varten Paper Girlsin kaksi ekaa kokoelmaa. En odottanut paljoakaan, mutta rakastuin hahmoihin ja symppasin täysin heidän kokemaansa hämmästystä ja shokkia. Tapa jolla Vaughn kuvasi törmäystä toisiin aikoihin, nähdessään mikä heitä tulevaisuudessa odottaa jne. tuntui tosi vaikuttavalta. En oikein tiedä mihin tuo Apple-sivujuoni menee, mutta ajatus siitä että se liittyy jotenkin "isoon pahaan" kaukaisessa tulevaisuudessa on aika herkullinen -- ellei muuten, niin jo pelkästään koska en muista että sitä olisi tehty populaarikulttuurissa oikeilla merkeillä koskaan aiemmin.

Harry Potter and the Cursed Child. Tätä haukuttiin. En tiedä miksi. Rakastin tätä ja olen valmis kohtaamaan vesipyssyjen kanssa aamunkoitteessa kaikki jotka eivät ole samaa mieltä. Eihän tämä samanlainen ollut kuin ne alkuperäiset kirjat, mutta toteutti jotakuinkin kaikki mitä haluan jonkinlaiselta jälkikirjoitukselta romahtamatta jonkinlaiseksi tolkienimaiseksi sukuluetteloksi. Olen melko varma että tästä kirjoitetaan vielä paljon esseitä tulevina vuosikymmeninä.

Bobiverse. Insinöörin aivot kopioidaan robottiavaruusalukseen ja lähetetään tutkimaan korpimaista viimeistä. Vuosikymmenet kuluvat nopeasti kun insinööri tekee itsestään yhä uusia kopioita, tappelee avaruuteen myös lähetettyjä vihollismaiden robottialuksia, kehittää teknologiaa ja yrittää maankaltaistaa planeettoja, samalla kun löytää todisteita älyllisestä elämästä. Tottapuhuen yllätyin että pidin tästä. En yleisestiottaen tykkää yhtään tykkää STEM-scifistä, mutta näitä oli todella vaikea laskea kädestä. Tärkeä syy oli varmaan päähenkilön hahmon "maadoittaminen" populaarikulttuuriin, tämän oman olemassaolon traumojen pohdinta ja yleinen inhimillinen ulottuvuus, joihin myös käytetään sivuja tasapainoisesti, muistaen että kyse on kuitenkin romaanista eikä vain avatusta vuokaaviosta jossa paras teknologia aina voittaa (toisin kuin esim. Baenin vuokaavioteknologiascifiin).

Ostin viime vuoden alkuvuodesta Locken and Keyn Humble Bundlesta. Tiesin sarjan olevan vähintäänkin erittäin hyvä, mutten ollut saanut tilaisuutta lukea sitä aiemmin. Sarjan ahmiminen keväällä oli ihan järkyttävän tykki kokemus, varsinkin tapa jolla vauhti vain kiihtyi loppua kohden. Ajatus todellisuutta muuttavista avaimista ja niitä keräävästä, päähenkiöiden ystäväksi naamioituneesta hirviöstä pisti kierroksia ihan saakelisti. Pidin myös siitä, että tekijät olivat miettineet tarinan purkua huolellisesti. Sukupolvia kestänyt tarina aloitetaan "vikasta näytöksestä" ja logiikka selviää sitten samaa tahtia kuin tapahtumien keskelle tipahtaville päähenkilöille.

City of Stairs. Tämä kirja oli täydellinen (minulle). Scifiä, fantasiaa, sosiologiaa, mysteeri, salaliitto, järkyttävän pitkiä taustatarinoita joista vain vihjaillaan, loistava maailma ja hahmot jotka tuntuivat oikeilta älykkäiltä olennoilta. Täydet viisi tähteä.

Pettymykset ja tuskastumiset

Luin Divergent -trilogian. Tästä voi sanoa monta asiaa, mutta erityinen huomionosoitus siitä, että kirjailija pisti itsensä useamman kerran umpikujaan ja jokainen kirja tuntui jollain tasolla rebuutilta.En myöskään tykännyt tavasta jolla näytti siltä että sarjan päähenkilöksi nousi lopulta "vahvan naispäähenkilön" poikaystävä. Hahmot eivät myöskään olleet mitään ihmeellistä. En oikein edes tiedä mitä odotin tältä, mutta Rowlingin jälkeen minut on varmaan hemmoteltu pilalle.

Miss Peregrine's Peculiar Children. Massiivinen pettymys. Koko kirja on vain kehyskertomus valokuville. En tiedä mitä odotin, mutta enemmän. Eka kirja oli viellä ihan ok mielenkiintoisella premissillä, mutta jatko ei vain toimi.

Summoner-trilogia. PerusD&D-kamaa mielenkiintoisella maailmalla ja taikasysteemillä. Muuten ihan kolmetähteä, mutta lopulta kirjan "pääjuoni" jätettiin kokonaan ratkaisematta ja kirjailija ei tunnu tajuavan miten hänen luomansa maailman "jännät yksityiskohdat" toimivat toisiinsanähden. Lopulta pääjuonta ei edes ratkaista, vaan sivujuoni (sota) nousee pääjuonen (päähenkilön syntyperä ja velvollisuudet) asemaan, todennäköisesti koska kirjailija ei halunnut keskittyä "aikuisten juttuihin".


[NiTessine] Joo, no, tosta viestistä ei tiedä pitäiskö sitä kommentoida vai vertaisarvioida.

Viimeksi muokattu: 17.03.2018 11:59 : iju.

Paikalla 1 jäsen ja 66 vierailijaa
Fievre
Uusin jäsen: Jimbo Whateverson
Jäseniä yhteensä: 8723