Karkit ja makeiset (ja muut herkut)

Syötkö makeisia ja mikä on suosikkiasi? Entä mistä et pidä?

Äänestysvaihtoehdot ovat hyvin rajalliset, mutta kertokaa tarkemmin, millaisia karkkeja mielitte.


Omaksi suosikikseni sanon joko marsipaani tai suklaa. Pidän paljon marsipaanista, mutta suklaamakeisissa on enemmän valinnanvaraa. Taidan silti äänestää marsipaania, koska suklaa saa oletettavasti enemmän ääniä... täytyy puolustaa omaa herkkuaan. Marsipaania hankin etenkin jouluksi, kun sitä on paljon myynnissä, sekä matkalla käydessäni. Anthon Bergin marsipaanimakeiset ovat mieluisia.

Minusta on mukava maistella erilaisia suklaamakuja, vaikken aina ihan kaikista pidäkään. Esim. kiivi-sitruuna-valkosuklaa on hyvää, tyrnisuklaa ei niinkään. Jotain tuttua ja turvallista jos tahdon, minttusuklaa maistuu aina. Parasta herkkua tänä kesänä on ollut Kalevin yltiömakea raparperisuklaa. Sitä kyllä myivät ihan liian isoina levyinä… Yritän olla syömättä paljoa karkkia kerralla, vaikkei minulla sen tarkempaa sääntelyä olekaan, en harrasta karkkipäiviä tai lakkoilua tai sellaista. Aina välillä kyllä ajattelen, että sokerin syöminen olisi hyvä lopettaa, mutta mutta.

Suklaasuukot eli entiset pusut ovat ihania, kaikki maut paitsi mokka. En muutoinkaan pidä kahvista, joten ei maistu karkeissakaan.

Muuta karkkia en oikeastaan itselleni ostakaan, paitsi joskus kovia toffee- tai hedelmäpastilleja ja purukumia toki, mikäli sekin lasketaan. Syön kyllä, kun on tarjolla. Tai jos ostan jollekulle toiselle, niin onhan se, kohteliasta itsekin vähän maistaa.

Paitsi suklaarusinoista minä en yhtään pidä, mikä on ehkä outoa, koska pidän suklaasta ja pidän rusinoista. Mutta yhdessä se vain on jotain luonnotonta.

Louhikäärme kirjoitti: Parhaimmillaan suklaa on hyvän teen kanssa tarjoiltuna.

Pari vuotta sitten oli Kultasuklaalla vihreätee-valkosuklaata, mutta se oli heillä kuulemma vain kausimakuna, enkä ole sen jälkeen löytänyt.

Tuli vielä mieleen, että Brunbergin lakritsitoffeepaloista pidän. Niitä mokomia vain tekee yhden syötyäni aina mieli vielä toinen... Kotona niitä on välillä ollut.

Äänestin lakritsia, sillä se menee lähes aina, muut sen sijaan vaihdellen kulloisenkin mielentilan mukaan. Syön liikaa karkkia (lähinnä niihin mielentiloihin), mutta on tyypillistä, että syön pussista vain muutamat suosikit ja jätän loput Iivarille. Tavallaan hyvä, niin Iivarikin saa sitten jotain. Irtokarkkien valitseminen on suurta hupia.

Joku väitti joskus, että väestön voi jakaa kahteen ryhmään: ihmisiin, jotka syövät mahdollisuuden tullessa koko suklaalevyn, tai sitten koko sipsipussin tyhjäksi. Tällä asteikolla kallistun ehdottomasti sipsin suuntaan.

Äh, olipa vaikea valita Se Suurin Herkku. Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin viinikumeihin, vaikka pidän myös valtavasti lakritsista. Salmiakki ja suklaa seuraa aika nopeasti noita. Muista karkeista en niin välitä.

En yleensä välitä makeista asioista, mutta karkit ja suklaa ovat poikkeus, niitä tulee syötyä reippaasti liikaa. Toffee ja marmeladi on ihan liian makeita minulle, en vaan pysty syömään niitä.

Viinikuimeistakaan ihan mikä tahansa ei uppoa, kyllä sen pitää olla joko Fazerin viinikumeja tai muita rakenteeltaan vastaavia. Haribot ovat minun mielestäni ihan kauheita. Jos taas haluan ostaa hyvää lakua, valitsen aika usein silloin Pandan tuotteita. Olen viime aikoina huomannut, että oikeastaan ainoa suklaa, mitä viitsin syödä, on Fazerin suklaa. Kaikkien muiden suklaat tuppaavat olemaan ihan liian makeita. En maista niistä oikein mitään muuta kuin sokerin ja siitä en pidä. Tumma suklaa kasvattaa suosiotaan minun makeisvalikoimassani, varsinkin mintullinen tumma suklaa on erityisen hyvää. *on nom*