Lounas

Riippuu ihan päivästä. Jos olen koulussa, niin silloin tulee syötyä kouluruokalan lounas, jos siis valikoimasta löytyy edes jokin hyvä gluteeniton/laktoositon vaihtoehto. Jos taas arkena ei ole koulua, niin tulee syötyä kotona. Silloin se kyllä vaihtelee, syönkö lounasta lainkaan vai tuleeko syötyä vain tuhti päivällinen. Harvemmin tulee käytyä ravintolassa syömässä lounasta, mutta joskus olen sitäkin tehnyt. Paikallisen kuppilan keittolounaat ovat olleet erittäin hyviä. Viidellä eurolla saa keiton, vettä juotavaksi, leivän ja kahvin/teen tai jälkiruokaleivoksen, jos heillä on sellainen tarjolla.

Syön yliopistolla lounaan aina, kun siellä satun pyörimään. Kotona harvemmin teen lounasta vaan syön jonkin pienen välipalan ja teen tuhdimman päivällisen. Mieluusti söisin salaattilounaan aina silloin tällöin, mutta en ainkaan vielä ole löytänyt koulustani sellaista vaihtoehtoa, keittolounas kyllä löytyy. Edellisessä opinahjossani oli aivan mahtava salaattibaari, mitä on nykyään ikävä. Yleensä koululounas toimii minulla päivän ainoana ateriana, jolloin illalla syön taas vain jonkin välipalan sekä iltapalan. Silloin onkin parempi syödä se kunnon lämmin lounas. Jos kotona on tähteitä, niin keitto- tai salaattilounas olisi varsin hyvä vaihtoehto ja päivälliseksi voisi syödä ne tähteet pois.

Kesätöihin olen aina vienyt omat eväät, joko teen kotona ison erän jotain ruokaa, josta saa monta lounasta tai ostan valmisaterioita. Yleensä en eineksiä syö, mutta kesäisin se on usein se halvin vaihtoehto jos ei itse jaksa/ehdi tehdä ruokaa. Työpaikkaruokaloita ja lounasravintoloita vierastan, sillä ne ovat huomattavasti omia eväitä kalliimpia vaihtoehtoja. Yritän myös kesällä välttää turhia kustannuksia, jotta opiskelukaudelle jää enemmän käyttörahaa. En pane pahakseni silloin tällöin käydä lounasravintolassa työkavereiden kesken, mutta pääpainon tulee pysyä omissa eväissä. Vakituisessa työsuhteessa ollessani voisin hyvinkin kuvitella, että raaskin käyttää rahaa myös lounasravintoloihin, onhan silloin ympäri vuoden tuloja.

Hyvin vaihtelevasti tulee syötyä lounaalla, useimmiten juuri joko kotoa tuodut eväsleivät/salaatti/eilispäivän ruuantähteitä, mutta satunnaisesti tulee myös hyödynnettyä työpaikan vieressä sijaitsevaa supermarketin salaatti- tai lämpötiskiä. Parhaillaan minulla on menossa lämmin kuppi -kausi. Annos kuppikeittoa ja pari viipaletta patonkia/leipää ja juomaksi vettä on ollut riittävä nälän kurissapitäjä. - Ja joskus on vain pakko hakea pizza!

Itse ainakun on koulua syön ihan koulussa, mutta muuten ihan vain omia eväitä. Leipää sun muuta. Ei mitään sen kummoista.

Syön kotona kotiruokaa. Työskentelen kotona ja työnkuvaan kuuluu tehdä ruokaa.

Nyt tässä alkanee hieman teille valjeta, minkälainen heppu on Jestricide (ks. Satunnaiset kysymykset)...

Meillä tehdään joka viikonloppu ensi viikon ruokalista (kummatkin laittaa ruokaa kolmena päivänä ja sunnuntaisin tehdään yhdessä), ja käydään kaupassa ostamassa viikon ruuat. Budjetti 50e/vko eli 25e/hlö ja siihen sisältyy kaikki ruuista aamupalaan, kahviin, vessapaperiin fairyyn jne. Samalla vilkaistaan kalenteria. Jos jompikumpi on huitelemassa koko päivän jossain, niin fiksaa sitten oman lounaansa (unicafe/salaattibaari/jne.) Jos ollaan kotona tai vain 3-4h pois, niin iltaruokia tehdään kaksinkertainen satsi (5/7 päivänä viikosta yleensä). Meillä on tietenkin myös hienot PolarGear lounaspöntöt, jotka pitää ruuan lämpimänä, eivät vuoda eivätkä ota osumaa kovin helposti :D jos haluaa viedä lounaan mukanaan (tulee halvimmaksi).

Minä huomaan kehostani heti, jos polttoaine on huonoa. Pitää olla aamupala + 2 lämmintä ruokaa + 2 kuppia kahvia ja 1-1,5l vettä joka päivä. Kaikkien ruokien pitää olla kuitupitoisia, kohtuuvähärasvaisia eikä sokeria saa olla liikaa. Pitää jäädä kylläinen ja energinen olo. Nälästä tulee vihaiseksi. Lääkäri sanoi rasva-aineenvaihdunnan olevan syy sille, miksi pönttö menee sekaisin rasvasta ja sokerista (sekä maha että mielialat).

Lisäksi vastikään hankittu aktiivisuusranneke on kirvoittanut ajatusta siitä, että oikeastaan ne päivät kun tulee tarvottua se 25k+ askelta (n. 15km?), niin nälkä on tietty suurempi. Jos istuu kotona ja päivän saldo on vaivaiset 7k (~5km?) niin huomaamatta voi jäädä kaipaamatta lounasta, ja olla vaan nälkäisempi illalla. Paitsi jos tekee aivotyötä.

Dyn kirjoitti:

Uhhuh, no kylläpäs vähällä selviätte. En toki ole enää opiskelija, mutta en voi muistaa, menikö mulla opiskeluaikoinakaan noin vähän rahaa viikossa. Ehkä meni enemmän, en muista, en ehkä edes halua muistaa. Onneksi ne ajat ovat jo takana.

Juu, rahaa on tosiaan tähän saakka ollut sen verran vähän, että jollekin järjestelylle oli tarvetta. Ja olemme tietenkin molemmat superjärjestelmällisiä, ja tykätään varata raha sitten muuhun - itse laitettu kotiruoka on halpaa ja maittavaakin, koska suunnitteluun uhraa aikaa, mutta lihaa syödään lähinnä yhdeksän jälkeen Alepasta -60% puolidyykattuna. Papuja, kasviksia, riisiä ja päiväysvanhaa ruisleipää menee rutosti.

Dyn kirjoitti:

Jossain vaiheessa arvioin, että viikossa menee kahdelta ihmiseltä vähän riippuen 200-300e ruokaan sisältäen lounaat, mutta ei illallisia ravintoloissa (tosin eipä niissä nyt joka viikko käydäkään).

Tuntuu hurjalta, koska meillä ei kummallakaan olisi laittaa edes kahtasataa ruokaan KUUKAUDESSA. Ehkä on tullut kuitenkin aliarvioitua, miten nuukasti täällä elellään..

Nytkin, kun minun rahatilanteeni on hieman kohentunut, olen mieluummin laittanut säästöön ja ostanut hintansa väärtejä asioita. Järjestelmä on paikoillaan ja jos joskus haluaakin jotakin maittavampaa, niin ostan sitten ns. omasta kukkarosta (kiinteille kuluille meillä on yhteinen tili kortteineen). Esimerkiksi tänäviikonloppuna ostin sixpäckin sitikkaa kahdellatoista eurolla, hurjaa!

Täytynee tuon siideriasian myötä mainita, että budjetti pysyy koossa, koska viinat, kahvien makusiirapit ja lonkerot tuodaan Tallinnasta. Riisiä, aurinkokuivattuja tomaatteja ja mausteita (ja muutakin) haetaan tukkutyylillä IKEAn kulmalla olevasta TH-Marketista eli Vantaan Vahinkopalvelusta, vai mikä se oli. Suosittelen! ^_^

Koska käyn taas töissä, lounasaihekin on suhteellisen ajankohtainen. Viime syksynä tuhlailin hulvattomasti ruokaan, kun työpaikan porukka kävi syömässä usein lähistöllä olevissa länkkäri/japanilaisravintoloissa. Hinnoiltaan eivät luonnollisesti olleet aivan Suomen tasoa, kun ravintolatason annoksia kuitenkin olivat, mutta kyllä sitä yhteen lounaaseen sai halutessaan sen 5-10 euroa kulutettua. Piheily päivinä tuli sitten käytyä kanttiinissa, jossa sai päivän kootut kiinalaiset -aterian 20 rämpylällä eli about 2,5 eurolla.

Noh, nyt on taas vaihteeksi aivan eri hommat meneillään, päivän lounaat tulee haettua alakerran kaupasta, jossa on tarjolla take away -annoksina erilaisia riisi- ja nuudelisörsseleitä euron-parin hintaan. Tässä vaiheessa oon luonnollisesti syönyt niitä kalliimpia parin euron annoksia, mutta eiköhän sitä vielä päästä nuudeliliemenkin makuun.

Myös omalla kohdallani on tullut havaittua, kuinka tulojen kasvaessa sitä rahaa tulee laitettua enemmän myös ruokaan. Rakastan ravintoloissa syömistä (koska en kokkaa), mutta täytyy sanoa että budjetissa pysymisen kannalta pitäisi ehkä tyytyä niihin kuppinuudeleihin...