Koulutuspolitiikka

  • max hahmo
max
Kapteeni
Taso: 46
  • Viestejä: 626
max loi aiheen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
15.10.2013 12:10 #1

Aika helposti koulutusongelma ratkeaisi jos se nyt oikeasti haluttaisiin ratkaista: huomattavasti pienemmät kiintiöt, pienemmät näennäisyliopistot lakkautukseen, opintotuki pois ja tilalle lukukausimaksu(+stipendit oikeasti ansioituneille). Nythän kiintiöitä yritettiin huomaamattomasti pienentää järjettömän typerällä tavalla eli vaikeuttamalla opiskelupaikan vaihtoa, mistä ei ole mitään hyötyä kellekään. Ammattikorkeakoulujen asemaa voisi myös nostaa korostamalla sen arvoa työelämässä tai ainakin vähentää yliopistoissa maisteriksi asti kouluttamista (3 vuoden tutkinto).
(ottamatta siihen tässä kontekstissa kantaa mitä noista uudistuksista itse toivoisin)


Viimeksi muokattu: 15.10.2013 12:29 : max.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ageha

  • Iivari hahmo
Iivari
Arkkivelho
Taso: 47
  • Viestejä: 954
Iivari vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
16.10.2013 13:43 #2

Nyt oli liian herkullinen viesti kopojäärälle, piti jakaa aihe, jotta ei menisi turhan ohi aiheen :wink:

Viestissäsi on monia muitakin asioita, joihin koulutuspolitiikan harrastajana tekisi mieleni tarttua, mutta aloitetaan nyt tuosta "näennäisyliopistoista".

Tarkoitat ilmeisesti maakunnissa sijaitsevia yliopistoja? Ensinnäkin todettakoon, että jokaisessa Suomen yliopistoista opetetaan ja tutkitaan jotakin oppiainetta, jota ei tarjota missään muussa suomalaisessa yliopistossa. Toiseksikin, jos Helsingin yliopisto on laajuutensa ja kattavuutensa takia erityisesti tutkimuksessa mutta muutoinkin selkeästi Suomen paras yliopisto millä mittarilla vaan mitattuna kokonaisvaltaisesti, on tietyillä osa-alueilla lähes jokainen yliopisto sitä parempi.

Lakkautettu Oulun yliopiston Kajaanin yksikön opettajankoulutuslaitos oli muuten Suomen paras niin opiskelijoiden valmistumisnopeuden, arvosanajakauman kuin suoritettujen opintopisteidenkin perusteella.

Eli toisin sanoen minusta tämä maakunnallisten yliopistojen paheksunta on erinomaisen inhottavaa, ja sille ei objektiivisesti katsoen ole laajemmin perusteita.


"Kenellä on rohkeutta
pystyttää muistomerkikseen
lumilinna."
Pekka Kejonen

Viimeksi muokattu: 16.10.2013 13:44 : Iivari.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ageha

  • max hahmo
max
Kapteeni
Taso: 46
  • Viestejä: 626
max vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
16.10.2013 14:28 #3

Tuo viesti oli siis vastaus viestiin, jossa mietittiin että ylikoulutus olisi mahdotonta saada loppumaan. Listasin vain asioita joilla sen saisi loppumaan, ottamatta sen enemmän kantaa kuinka vahvasti ja mitä kaikkia niistä kannatan. En ole mikään kokoomusnuorten tasoinen liberalisti, itse asiassa voin kai tässä paljastaa että kannatan kristillisdemokraatteja, ja sitä kautta hyvin pitkälle tasa-arvoa, mutta kyllähän se on totuus että Suomessa on liikaa keskinkertaisia maistereita, jotka voisivat hyvin tehdä työtään ilman viiden vuoden panostusta.

"Huonommista yliopistoista" Raivion sanoin "Pyyhkeitä saa paitsi opetus, myös tutkimus, joka monissa suomalaisissa yliopistoissa ei Raivion mukaan yllä keskinkertaista korkeammalle. Raivio peräänkuuluttaa lisää kilpailtua tutkimusrahoitusta ja kansainvälisiä arviointeja. Hänen mielestään yliopistot pitäisi arvioida koulutusaloittain ja huonoimmin menestyneet koulutusyksiköt tulisi ajaa vähitellen alas.

– Näin pienessä maassa ei voi olla näin paljon päällekkäisiä koulutusohjelmia. Resurssit pitäisi keskittää parhaimmin pärjääville, aluepolitiikasta piittaamatta."

Jos jotain koulutusohjelmaa on vain tietyssä yliopistossa, jonka muut koulutusohjelmat on keskinkertaisia, niin ei niitä keskinkertaisia kannata siellä pitää vain jotta se tietty koulutusohjelma saisi jatkaa, vaan tietenkin se tulisi siirtää jonkin paremmin menestyvän yliopiston yhteyteen.

Mielestäni yliopistoissa on kuitenkin tärkeää yliopiston oman tutkimuksen taso (yli tiedekuntarajojen), mikä ei kauheasti pienemmissä toteudu, jotka on kansainvälisessä rankingissa parisataa sijaa esim. Helsinkiä jäljessä. Siitä pitäisi päästä kokonaan eroon, että "ahaa en päässyt tuonne parhaaseen yliopistoon, mutta tuonnehan pääsekiin kuka vaan, menen siis sinne". Ei! Vaan menet sellaiselle alalle missä olet oikeasti hyvä ja parempi kuin muut, ja pääset sinne sisään. Mielestäni toisen asteen jälkeen kannattaisi kouluttaa vain sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti ovat sitä parhaimmistoa alallaan.


  • Rasimus hahmo
Rasimus
Aavevelho
Taso: 40
  • Viestejä: 769
Rasimus vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
16.10.2013 16:47 #4

Onko muuten yleisessä keskustelussa (ei siis juuri tässä tai täällä) lukukausimaksujen autuaaksitekevyydelle esitetty mitään muita perusteluita kuin että sillä saadaan varma opiskelupaikka lahjattomille parempien sukujen edustajille, kun taas köyhemmät joutuvat tyytymään alikoulutettuihin duunariammatteihin jos ei käy munkkia ja saa stipendiä? (Myönnän mulla olevan vähän asenteellisuutta näissä asioissa)

Itse lähinnä iltapäivälehtien varassa olevana ja vakavasti otettuja keskustelupalstoja risingin ulkopuolelta välttelevänä olen kuullut parhaimpana argumenttina opiskelun maksullisuudelle ulkomaalaisten vapaamatkustajien häätäminen. Mutta sekin on vähän... noh...

(Tai no... En tiedä onko mainittu, mutta heti viestin lähettämisen jälkeen tuli mieleen, että ehkä maksullisuus alkaisi vasta opintojen venyessä...)

Saiskos linkin alkuperäiseen keskusteluketjuun?


It's a beautiful day to get rid of some radioactive waste

Viimeksi muokattu: 16.10.2013 16:51 : Rasimus.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Sarantha

  • max hahmo
max
Kapteeni
Taso: 46
  • Viestejä: 626
max vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
16.10.2013 17:12 #5

Alkuperäinen ketju oli ihan vaan tuo . Lukukausimaksujen tuloa / opintotuen lakkauttamista en itse kannata yhtäaikaa; lukukausimaksussa olisi se hyvä puoli että se ei vaikuttaisi toisen asteen opiskeluun, minkä pitäisi mielestäni olla tasa-arvoista, toisin kuin jatko-opintojen. Lisäksi sitä voisi vähän rukata koulun tason ja koulutusohjelman mukaan.

Itse en missään nimessä kannata eriarvoistumista sinänsä, mitään sellaista ei tule olla että rahalla voisi ostaa itsensä pääsykokeesta läpi (vaikka mahdollisuuksia voi toki rahalla kasvattaa valmennuskurssin käymällä). Toki rikkailla on helpompaa, moni asia yleensäkin, mutta Suomessa on kuitenkin todella hyvä opintolainajärjestelmä, jota voisi mielestäni kehittää edelleen. Suomessa ei suhtauduta yliopisto-opiskeluun erityisen vakavasti, koska se on tukineen käytännössä ilmaista. Jos opiskelu maksaisi sen sijaan että siitä maksetaan, se kannustaisi opiskelemaan oikeasti järkevään tahtiin, ja sen 8-9 tuntia päivässä eikä mitään "luennolta kaljalle"-tyyppistä opiskelijajärjestösohlausta, jossa opiskelu on kuin harrastus muiden joukossa. (esim. omassa tiedekunnassani on mahdollista vetämistä tutkinto plakkariin tavoiteajassa, keskinkertaisiin arvosanoihin tyytyen, n. 2-3 tunnin päiväpanoksella, mutta tuleeko sellaista oikein tukea?) Se auttaisi myös oikeasti tähtäämään työelämään, kun tietää että siellä häämöttää se laina joskus maksettavana.


Viimeksi muokattu: 16.10.2013 17:20 : max.

  • Sarantha hahmo
Sarantha
Liejuvelho
Taso: 27
  • Viestejä: 87
Sarantha vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
16.10.2013 22:12 #6

max kirjoitti: Jos opiskelu maksaisi sen sijaan että siitä maksetaan, se kannustaisi opiskelemaan oikeasti järkevään tahtiin, ja sen 8-9 tuntia päivässä eikä mitään "luennolta kaljalle"-tyyppistä opiskelijajärjestösohlausta, jossa opiskelu on kuin harrastus muiden joukossa. Se auttaisi myös oikeasti tähtäämään työelämään, kun tietää että siellä häämöttää se laina joskus maksettavana.


Mä en tiedä kun en ole siellä yliopistossa koskaan opiskellut, mutta olen aina ihmetellyt että onko se opintoaikojen piteneminen todella opiskelijoiden viitseliäisyydestä kiinni. Ainakin tuntemieni opiskelijoiden joukossa tuo ilmiö kuulostaa todella oudolta ja vieraalta. Meillä AMK:ssa päivät olivat yleisimmin kahdeksantuntisia ja iso osa lähti sen jälkeen keikkatöihin mäkkärille, marketin kassalle tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Kun eihän sillä opintotuella pelkästään kukaan elä. Sitten jos vielä olisi pitänyt maksaa itse opiskelusta niin...

Olen ollut syvemmin kiinnostunut parista tieteenalasta yliopistossa ja joskus yrittänyt selvittää, olisiko niitä mahdollista opiskella niin että tekisi ohessa sen verran töitä että elättäisi itsensä ilman opintotukea (kun ne tukikuukaudet eivät AMK:n jälkeen itselläni enää pitkälle riitä) kuitenkaan vetämättä itseään täysin piippuun (olen kolmikymppisenä sen verran wanha etten jaksa enää mitään "yövuorosta suoraan luennolle" -tyyliä kuten silloin kymmenen vuotta sitten). Kuitenkin ainakin itseäni kiinnostavilla aloilla opiskelu tuntuu olevan varsin koulumaista ja ihan oikeasti täyspäiväisesti aikaa vievää. Mutta kaipa noita maxin kuvaaman kaltaisia alojakin sitten löytyy.

Itse vastustan lukukausimaksuja ja opintotuen lainapohjaisuuden lisäämistä viimeiseen saakka. Haluan että minua hoitavat tulevaisuudessakin ne lääkärit jotka olivat omalle alalleen soveltuvimpia ja lahjakkaimpia, eivät ne joiden vanhemmilla oli eniten pätäkkää.


"Tämä on viimeinen elämäsi, se ymmärrä,
suitsi mielesi pirut."

Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ageha

  • max hahmo
max
Kapteeni
Taso: 46
  • Viestejä: 626
max vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
16.10.2013 22:51 #7

Varmasti ulkomaiden tapaan työläitä ja työllistäviä aloja kuten lääkis,oikis ym. satalasissa-linjat opiskelevia sponsoroitaisiin yrityksistä. Ja pääsykokeeseen ja opintovaatimuksiin eli lahjakkuuteen varakkuus ei sinänsä vaikuttaisi. Rikkaat vanhemmat auttaa monessa, mutta ei tutkintovaattimuksiin/pääsy kokeeseen/opintomenestykseen vaikuta mistä rahat onkii.

MUTTA, nykysysteemi on mielestäni enimmäkseen ihan hyvä, jos jotain nopeutusuudistusta täydestä sydämestä kannatan, niin maisteriksi asti kouluttamisen vähentämistä. Vaikkapa kanditutkielman ansiokkuus+karsintakoe kiintiöllä (enemmän tai vähemmän karsiva, esim. Tkk:ssa ei erityisen relevantti koska amk-insinööri vastaa perusopintoja) maisteriksi haluaville ja enemmän papereita ulos jo kolmessa vuodessa. Olen kuullut että monella alalla myös tohtoreita koulutetaan liikaa tarpeeseen nähden.


Viimeksi muokattu: 16.10.2013 23:53 : max.

  • tiarAnon hahmo
tiarAnon
Lentäjä
Taso: 33
  • Viestejä: 275
tiarAnon vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
19.10.2013 13:45 #8

Ah, aattelin, etten jaksa vastata tähän viestiin sen kummemmin, kun ois menny alkuperäsen ketjun puitteissa ihan OT:ksi, mutta ei kai pitäisi tulla minään yllätyksenä, että Iivari syöksyy pelastamaan heti, kun puhutaan maakuntayliopistojen lakkauttamisesta. ;)

Toi pienempien yliopistojen lakkauttaminen vedoten kansainvälisiin rankingeihin on aika absurdia, sillä ne on yleensä poikkeuksetta vääristyny aika pahasti nimenomaan englantia puhuvan maailman suuntaa: otetaan esimerkkinä vaikka The Times Higher Education World University Rankings 2012-2013 .

Nopeella laskutoimituksella voi todeta, että 38% top 200:sta yliopistoista on Yhdysvalloissa; kun siihen lisätään Briteissä olevat yliopistot, päästään nopeesti yli puoleen kahestasadasta parhaasta yliopistosta. Tää selittyy aika nopeesti, kun tarkistaa arviointiperusteet:

Teaching: the learning environment (worth 30 per cent of the overall ranking score)
Research: volume, income and reputation (worth 30 per cent)
Citations: research influence (worth 30 per cent)
Industry income: innovation (worth 2.5 per cent)
International outlook: staff, students and research (worth 7.5 per cent).

Kun sitaatit vaikuttaa melkein kolmannekseen tuloksesta, on aika ilmiselvää, että englantia (ja usein ainoastaan englantia) puhuva maailma puhaltaa yhteen hiileen viittaamalla toinen toistensa tutkimuksiin. Kolmannen maailman maistakin ne, joissa englanti on virallisena kielenä, ovat selkeästi edustettuina. Tähän voi verrata vaikkapa naapuriamme Venäjää: top 400:ssa on kaksi venäläistä yliopistoa, molemmat Moskovan alueella. Pitäisikö tämä tulkita niin, että Venäjän pitäisi ajaa alas loput yliopistoistaan? Tähän verrattuna Suomen neljä yliopistoa top 400:ssa alkaa vaikuttaa ihan hyvältä tulokselta.

Pointtini tässä on, ettei yliopistojen arvoa kannata mitata näin. Yliopiston ei tarvii olla epämääräsillä kansainvälisillä mittareilla määritelty "huippuyliopisto" ollakseen arvokas. Suomesssa jo ihan aluepolitiikankin kannalta, vaikka lainaamas Kari Raivio sitä kovasti parjaakin. Mun nähdäkseni kuitenkin maakuntayliopistojen ylläpitäminen on Suomen kaltasessa maassa ainoo keino taata koulutuksen alueellinen yhdenvertasuus; jos Suomen pohjosin yliopisto olis esimerkiks Jyväskylässä, se ois aikamoinen karhunpalvelus koko Pohjois-Suomelle. En nyt äkkiseltään löytänyt lähdeviitettä, mutta muistelen lukeneeni, että merkittävä osa opiskelijoista jää opiskelupaikkakunnalleen tai sen lähialueille. Ei ole vaikea kuvitella, millaiseen näivettymiseen maakuntayliopistojen lakkauttaminen johtaisi.

Mun on suoraan sanottuna vähän hankala hiffata joitain muitakin argumenttejasi, max. Miksi mielestäsi kolmannen asteen koulutuksen ei tarvitsisi olla tasa-arvoista? Nykyäänhän toisen asteen koulutuksen arvo on niin pohjalukemissa, että pelkästään siltä pohjalta elämään ponnistavalla on helposti aika lyhyt tikku kädessä. Tasa-arvoisen yhteiskunnan näkökulmasta maksuton kolmannen asteen koulutus on ihan ensiarvoisen tärkeetä. Suomessahan on esimerkiks Yhdysvaltoihin verrattuna valtavasti parempi sosiaalinen liikkuvuus: on siis oikeesti mahollista saavuttaa melko lailla mitä vaan ihan omilla meriiteillä riippumatta esimerkiks vanhempien varallisuudesta. Myös sun väittees siitä, ettei opintomenestykseen vaikuttais se "mistä rahat onkii" on aika absurdi. Jos joutuu menemään vaikka kuustuntisen koulupäivän päätteeks vielä kuudeks tunniks töihin ja sen jälkeen sitten pohtimaan, että miten jaksaa tenttikirjoja lukea, niin kyllähän se nyt vaikuttaa opintomenestykseen, sen luulis olevan aika selvää. Mua hämmentää ajatus siitä, että opiskelijan pitäis opiskella "järkevään tahtiin" eli 8–9 tuntia päivässä, ja samalla pystyä vielä jostain kaivamaan rahat lukukausimaksuihin? Tietotyö on sikäli ongelmallista, että toisin ku fyysisessä työssä, oppimisessa työtuntien lisääminen ei mitenkään suoraviivasesti lisää opitun asian määrää. Sen sijaan esimerkiks kunnollisten yöunien määrällä on merkittävä vaikutus. Ylipäätään kaipaisin myös perustelua mielipiteelle, ettei Suomessa yliopisto-opiskeluun suhtauduta erityisen vakavasti. Ainakin mun tuntemista yliopisto-opiskelijoista melko lailla kaikki on motivoituneita ja kiinnostuneita siitä, mitä ne tekee. Lusmuilijat on harvinainen poikkeus ja ne karsiutuu usein aika nopeesti porukasta. Voisin rantata tästä aiheesta vaikka kuinka pitkään, mutta ehkä mä annan tällä erää olla.


"It was never the death you feared, it was emptiness."
365x100.blogspot.fi/

Viimeksi muokattu: 19.10.2013 13:51 : tiarAnon.
Seuraavat käyttäjät sanoivat kiitos: Ageha

  • max hahmo
max
Kapteeni
Taso: 46
  • Viestejä: 626
max vastasi aiheeseen: Mitä opiskelet/harkitset joskus opiskelevasi?
19.10.2013 14:43 #9

En kannata missään nimessä työskentelyä opintojen ohessa. Kesätyöt ja opintolaina tulisi olla se rahanlähde, kuten on nytkin tarkoitus. Oma kokemukseni keskimääräisestä motivaatiosta on toinen (pohjautuen havaintoihin Helsingin yliopistossa,jonkin verran tunnen TKKtakin joka tosin on eri maailmansa muutenkin), syytä en tiedä. Ehkä määrittelemme sen eri lailla, itse koen jopa enemmistön opiskelevan harrastukset ja ihmissuhteet edellä. Lääkis/oikis/kauppias osastolla on varmasti parempi tekemisen meno. Ei sillä että sinänsä edes vastustaisin lusmuilua.

Erilainen arvomaailma ehkä. Tottakai köyhästä perheestä tulevan täytyy ponnistaa lujempaa tai tyytyä vähempään. Itse suhtaudun neutraalisti lukukausimaksuihin (jotka muuten on Suomeen luultavasti tulossa). Jos haluaa opiskella jotain höpöhöpöä niin omalla vastuulla ja rahalla, jos yliopiston kautta saa ammatin (mihin enemmistö tutkinnoista ei tähtää, huom!) niin saa rahat takaisin. Mielestäni yliopistoon kuuluu ripaus elitismiä. Ymmärrän toki vastakkaistakin näkemystä. Koulutuksen itseisarvon korostus on lähtenyt lapsesta, samalla kun koneet korvaa perustyöt - tottakai tulee mieleen että kaikki korkeakouluun jee, mitta ehkä se ei kuitenkaan ole ihan paras suunta.

En ole päättäjä tai politiikko niin en ehkä tämän enempää jaksa 2 minuutissa hatustaeitettyä 1.viestiäni täydentää, etenkin kun pidän nykysysteemiä enimmäkseen toimivana.

Konservatiivisuus takaisin muotiin, t: henkinen 50-lukulainen


Viimeksi muokattu: 19.10.2013 15:15 : max.

  • punnort hahmo
punnort
Riivaaja
Taso: 42
  • Viestejä: 839
punnort vastasi aiheeseen: Koulutuspolitiikka
26.11.2013 13:03 #10

Minä olen sitä mieltä, että suurin koulutuspoliittinen epäkohta on kandin tutkinnon matala arvostaminen. Maisterin tutkinto kannattaa säilyttää kovatasoisena niitä varten, jotka haluavat kunnollisen tieteellisen yleissivistyksen, eikä lähteä mukaan siihen trendiin, jossa maisterintutkinnon vaatimuksia vähä vähältä kevennetään.

Oikea ratkaisu olisikin muuttaa kandin tutkintonimike esimerkiksi pikamaisteriksi. Se pika loisi kuvan dynaamisuudesta ja eteenpäinpyrkimisestä, ja se maisteri puolestaan kuvan rautaisesta osaamisesta - juuri tällaisia ihmisiä tahdomme yliopistojärjestelmämme tuottavan.

Jätettäköön maisterintutkinto niille, jotka haluavat välttämättä nysvätä gradua vuositolkulla. Muut voivat kouluttautua pikamaistereiksi ja palvella Suomen työelämää jo nuoresta lähtien.


Virtuaalinen pöytälaatikkoni:
fiktio.wikidot.com/

Valvojat: IivariSarantha
Paikalla 1 jäsen ja 53 vierailijaa
Eija
Uusin jäsen: Puska Harkann
Jäseniä yhteensä: 8353